”Rakennettu ympäristö tarjoaa Suomelle mahdollisuuden. Kiinteistö- ja rakentamisalan liikevaihto on lähes 30 miljardia euroa vuodessa. Se työllistää suoraan ja välillisesti jopa 500 000 työntekijää”, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.
Järjestöjen mukaan rakennetun ympäristön ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen on saatava valtakunnallinen kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit, joita käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Maankäytön, rakentamisen, asumisen ja liikenteen koordinointi on koottava yhteen. Myös rakennetun ympäristön energia-asiat on sisällytettävä Kiran mukaan samaan hallintoon.
Nykyisin rakennetun ympäristön tehtävät sijoittuvat hajalleen eri ministeriöiden vastuulle. Tämä yhdessä raskaan ja jopa ristiriitaisen normiohjauksen kanssa on Kiran mukaan johtanut alueellisesti vaihteleviin viranomaiskäytäntöihin ja hitaisiin käsittelyprosesseihin. Yhteen toimiva ja tehokas hallinto olisi sekä kansalaisten että toimialan kannalta suuri parannus, järjestöt toteavat.
Pitkäjänteisen kehitystyön varmistamiseksi ja resurssien priorisointia varten tarvitaan Kiran mukaan lisäksi hallituskauden yli ulottuva rakennetun ympäristön toimenpideohjelma.
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan lisää
Osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Kira esittää joukon koulutukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Myös koulutusmäärät tulee pitää kestävällä tasolla, oppilaistosten resurssit on varmistettava ja edistettävä yksiköiden erikoistumista.
Kiran mukaan kiinteistöpalveluala tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Myöskään rakentamisalalla suomalainen työvoima ei järjestöjen mukaan yksin riitä korvaamaan mittavaa eläkepoistumaa. Työperäiseen maahanmuuttoon onkin laadittava nykyistä selkeämmät säädökset ja toimintaohjeet.
Kiinteistöalalle veronumero
Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ja verokohtelun on oltava yhdenmukaiset suomalaisten kanssa. Ulkomaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisen viranomaisvalvontaa ja lainsäädäntöä on lisättävä myös kiinteistöpalvelualalla. Kiinteistöpalvelualalla työskenteleville on Kiran mukaan säädettävä rakentamisalan tavoin pakolliseksi veronumero ja perustettava veronumerorekisteri.
Kira esittää pitkän listan ehdotuksia, joiden avulla Suomesta tulisi tehdä maailman kilpailukykyisintä toimintaympäristö.
”Nyt on tärkeää tunnustaa rakennetun ympäristön merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille. Hyvällä yhteistyöllä poliittisten päätöstentekijöiden kanssa voimme nopeasti vaikuttaa myönteisesti ilmastomuutokseen, työllisyyteen ja Suomen kilpailukykyyn”, Pipatti muistuttaa.
Suomen kansallisvarallisuudesta on Kiran mukaan peräti 70 prosenttia kiinni rakennuksissa ja infrassa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusministeriö on kiinteistö- ja rakennusalan tavoite hallitusneuvotteluissa”
Valtio voisi elvyttää asuntojen pakko tuotannolla, tehdään pääkaupunkiseudulle niin paljon asuntoja, että asuntojen hinnat laskisi 2500-3000 euroa/kerros-m2. Tuotantomäärä nostettaisiin korkealle rakentamisella ja täydennysrakentamisella Helsingin keskusta-alueelle. Valtio pakko lunastaisi maat ja kaavottaisi niihin reilusti rakennusoikeutta, joka luovutettaisiin edullisesti rakentajille. Elvyttäminen olisi helppoa, jos haluaisimme. Pääomat vapautuisi muuhun kuin asumiseen ja työvoima alkaisi liikkumaan, koska asuminen ei enään estäisi muuttoliikettä.