Kehä III:n parannushanke toteutettiin Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin yhteishankkeena. Alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli 150 miljoonaa euroa. Lopulliset kustannukset olivat kuitenkin vain noin 110 miljoonaa euroa, mistä Vantaan osuus on noin 29 miljoonaa euroa.
Vantaan kaupunki on ollut aktiivinen Kehä III:n kehittämisessä sen kaikissa vaiheissa. Se joudutti toisen vaiheen parannushankkeen liikkeellelähtöä lainaamalla valtiolle 40 miljoonaa euroa, jonka tämä maksaa takaisin tulevan kahden vuoden aikana.
Väylän välityskyky parani
Syksyllä 2013 alkaneen, Lahdentien itäpuoleisen tieosuuden parantamisen tavoitteena oli saada liikennevirrat kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta.
Tällä hetkellä väylää pitkin kulkee vajaat 70 000 autoa vuorokaudessa, mistä 10 prosenttia on raskasta liikennettä. Kehä III syöttää liikennettä Vuosaareen satamaan ja lentoasemalle, sillä on myös kansainvälistä läpikulkuliikennettä sekä liikennettä kehätien varren palvelukeskittymiin.
”Kehä III on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana pullonkaulasta todelliseksi runkoväyläksi. Määrätietoisessa työssä Vantaan kaupungilla on ollut merkittävä rooli. Tämä 50-vuotiaan kehätien nuorennus tulee hyvään aikaan, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet väylällä tasaisesti ja vuoteen 2030 mennessä niiden arvioidaan lisääntyvän 50 prosenttia”, Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toteaa.
”Koko E18 -väylän rakentaminen Turusta Vaalimaalle on ollut erittäin merkittävä hanke YIT:lle. Olemme olleet ja olemme edelleenkin rakentamassa tieosuuksia, joilla väylän kapasiteettia kehitetään ja turvallisuutta parannetaan”, kertoo Jarkko Salmenoja, YIT:n väylähankkeista vastaavan yksikön johtaja.
Liikenneviraston ja Vantaan yhteisenä tavoitteena oli kehätien parannusten nopea valmistuminen. Tavoiteaikataulua saatiin kirittyä vuodella. Hankkeen nopeaa valmistumista tuki Vantaan antama laina.
”Kaikissa E18-hankkeissamme yhteinen nimittäjä on ollut tehokas toteutus, jonka ansiosta hankkeet on voitu luovuttaa liikenteelle suunniteltua nopeammin. Näissä hankkeissa tehokkuuden on varmistanut hankkeen parhaaksi tähtäävä yhteistyö hankkeen eri osapuolien välillä. Kehä III:lla toteutimme Suomen ensimmäisen täysin tietomallinnetun sillan”, Salmenoja kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kehä III:n parannus alitti budjetin lähes 25 prosentilla – valmistui etuajassa”
Budjetin alitus selittänee, miksi päällyste on kohdin täysin luokattomassa kunnossa näihin liikennemääriin verrattuna.
Juu lahdentie-porvoontie välille vois ainakin vetäistä semmoisen pinnan että yksi käsi ratissa riittäis tiellä pysymiseen
ei liene laillista ajella vain yksi käsi ratissa.
Onko tämä se sama hanke, jossa ennen suora ja tasainen fillarireitti laitettiin joustamaan pitkälle ja mäkiselle kiertoväylälle?