Tutkijaryhmä kartoitti tieteellisten julkaisujen ja olemassa olevien selvitysten avulla synteettisten kalvorakenteiden käyttöä, toimivuutta, ongelmia, rakennevaatimuksia ja niiden käytön reunaehtoja.
Suomessa ja Euroopassa on lainsäädännöllä varmistettu kaatopaikkarakenteiden rakentaminen, mutta kaivosten pohjarakenteille lainsäädäntöä ei ole tehty. Suurin osa löytyvistä kaivosaltaiden suojausratkaisuesimerkeistä on laadullisia eikä niissä esitetä kerrospaksuusvaatimuksia tai edes materiaalivaatimuksia tarkasti. Vaadittava suojaustaso on siis epäselvä, tutkimus muistuttaa.
”Monet käytetyt suunnitteluratkaisut pohjautuvat pohjaveden suojeluun ja kaatopaikkarakenteisiin, vaikka kaivosten allasrakenteet saattavat poiketa niistä huomattavasti. Suomessa uusien rikastushiekka-altaiden pohjarakenteita on suunniteltu ja rakennettu geomembraaneilla tiivistäen 2000-luvun jälkeen. Osassa geomembraanirakenteisista rikastushiekka-altaista on havaittu vuotoja ympäristöön ja geomembraanien on todettu vaurioituneen”, tutkimus toteaa.
Suomessa geomembraanirakenteita on Boliden Luikonlahden kaivoksella Kaavissa, Agnico Eaglen Finlandin Kittilän kaivoksella, Nordic Minesin Laivakankaan kaivoksella Raahessa, First Quantum Mineralsin Kevitsan kaivoksella Sodankylässä ja Terrafamen kaivoksella Talvivaarassa Sotkamossa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Oulun yliopiston tutkimus: kaivosaltaiden kalvorakenteiden tekemiseen pitäisi olla yhtenäisempi ohjeistus”