Timo Kohtamäki

Lemminkäinen on yhä omistajiensa päänsärky – Kohtamäki suuttui arvostelustaan

Lemminkäisen keväällä 2014 erotettu toimitusjohtaja Timo Kohtamäki otti Talouselämä-lehdessä voimakkaasti kantaa nykyisen toimitusjohtajan Casimir Lindholmin näkemyksiin siitä, kuinka hänelle jäi ”viheliäinen urakka” yhtiön taseen kunnostamiseksi.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Kohtamäki muistutti, että ongelmien taustalla oli asfalttikartellituomio 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun vanhoista synneistä. Siitä odotetaan hovioikeuden ratkaisua vielä kuluvan vuoden aikana.

Jo ensimmäinen tuomio johti Lemminkäisessä toimintojen myymisiin, jotta korvaussummat saataisiin kasaan.

Lisäongelmia tuli vuoden 2009 finanssikriisistä. Silloin nettovelka oli suuri ja taseessa myymättömiä kiinteistöjä, joista tehtiin alaskirjauksia vuonna 2013.

Kun kattoliiketoimintaa myytiin vuonna 2010, Kohtamäki perusteli sitä Rakennuslehdessä sillä, että toiminnan kasvattaminen olisi vaatinut lisäinvestointeja. Nuo rahat tuottaisivat hänen mukaansa paljon paremmin Pietarin tonteissa. Se oli Venäjän asuntobuumin kuuminta aikaa.

Tilanne muuttui loppuvuonna 2013 tulleen toisen kartellituomion ja Krimin miehityksen seurauksena. Venäjän riskejä alettiin pienentää.

Casimir Lindholm oli viime vuonna valmis kirjaamaan yhdestä ainoasta Pietarin Vasilin saaren tontista miljoonatappiot luopumalla 2000 asunnon jättihankkeen kehittelystä. Asuntogryndaus lopetettiin ja huhtikuussa 2016 asuntoja on myynnissä enää vain 14. Riskejä ei ole, mutta ei tulosta eikä odotuksiakaan.

Tällä hetkellä Lemminkäisellä on Pietarissa vain yksi asuntourakka eli kovin paljon työmaata ei ole enää jäljellä Juha Vätöllä, joka YIT Lentekissä toimiessaan kehitti tuon koko asuntogryndausidean.

Kohtamäki muistutti Talouselämän kirjoituksessa 14/2016, että talotekniikan myynti oli hänen aikanaan jo pitkällä ja Lemcon Networks oli jo lähes kokonaan myyty. Myös päätös talonrakentamisen Ruotsin toimintojen myynnistä oli tehty. Myös Lemminkäisen uusi tehostamisohjelma, joka oli jatkoa vuosien 2009-2013 ohjelmille, oli jo käynnissä. Näiltä osin uusi johto astui aika valmiiseen pöytään.

Kohtamäki kiistää jutun väitteet, että Norjasta olisi ostettu ylikalliita yhtiötä. Ainoa mikä ostettiin oli valtion asfalttiyritys, joka tuli maksettua jo ensimmäisen vuoden aikana. Vaikeudet tulivat myöhemmin.

Lindholm on hyvä leikkaaja

Lemminkäisen vuoden 2016 osavuosikatsauksen perusteella Casimir Lindholm on onnistunut siinä, että Lemminkäinen ei ole vanhoille omistajille enää niin iso päänsärky kuin hänen aloittaessaan. Liikevaihdossa mitattuna se on kaikkien myyntien jälkeen kuitenkin 400 miljoonaa euroa pienempi yhtiö kuin ennen.

Uusille omistajille se on pörssiyhtiö, jonka kasvua rajoittavat kalliit rahoituskulut ja riskinottokyvyn puute. Positiivista kuitenkin on, että rahoituskulut on onnistuttu puolittamaan parissa vuodessa ja hybridilainoista päästään kokonaan eroon vuoteen 2018 mennessä. Kalliit hybridilainat oli aikoinaan pakko ottaa, jotta tietyt rahoittajien seuraamat tunnusluvut olisi saatu kauniimmiksi.

Kun hybridilainan korko on 8,75 prosenttia, niin pitäisi olla melkoinen fakiiri, joka löytäisi bisnestä, joka tuottaisi sitä paremman koron varsinkin, kun kaikki vähänkin riskiä tuottava bisnes on rajattu mahdollisuuksista pois.

Kuinka onnistuu kasvu ilman riskejä

Isoja hankkeita olisi ollut tarjolla erityisesti Tukholman ylikuumilta markkinoilta, mutta Lemminkäinen arvioi neuvottelupöydässä riskit liian isoiksi. Pääosa isoista hankkeista on mennyt eteläeurooppalaisille yrityksille. Kilpailua on entisestään kiristänyt se, että öljyn hinnan lasku on siirtänyt Norjasta yrityksiä ylikuumentuneeseen Ruotsiin.

Yksi hyvä asia Ruotsin buumissa on se, että Suomessa toimivien ruotsalaisyritysten on ollut vaikea saada emoyhtiöistään investointilupia Suomeen, sillä tonttien tuotto-odotukset ovat kovemmat Tukholmassa. Osin tästä syystä tonttimarkkinat ovat pysyneet Helsingissä maltillisena, vaikka kaikkein suurten yritysten päämielenkiinto onkin nyt nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoissa. Toinen asia on, kuinka vapaat kädet Lindholm saa omistajilta toiminnan nopeaan kasvattamiseen. Toistaiseksi Lemminkäiseltä puuttuvat kokonaan sellaiset isot (riski)hankkeet, jotka tuovat YIT:lle ja SRV:lle leipää moneksi vuodeksi eteenpäin.

Lindholmin mukaan omistajien asettamiin tavoitteisiin on kohtuullisen hyvin päästy, vaikkakin tulosmielessä jäljessä ollaan viitisen miljoonaa.

Ylimääräisen päänsäryn aiheutti öljyn hinnan lasku, joka leikkasi Norjan päällystysmarkkinoita 15 prosentilla ja toi Lemminkäiselle 2-3 miljoonan euron negatiivisen yllätyksen.

Suomessa sen sijaan valtio on jopa yllättänyt infrarakentamisohjelmallaan.

Lemminkäisen osavuosikatsaus oli pettymys

Lemminkäisen vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksissa positiivista oli tilauskannan kasvu 386 miljoonasta 400 miljoonaan.  Liikevaihto laski  289,6 miljoonasta 216,8 miljoonaan euroon.  Katsauskauden tappio oli -27,9 milj. euroa (-19,6). Päällytystoiminnan kausiluonteisuuden johdosta Lemminkäisen ensimmäinen kvartaali on tyypillisesti aina tappiolla, joten miinusmerkkiä tärkeämpi mittari on tappion suuruus ja suunta.

”Jatkoimme vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä taloudellisen asemamme vahvistamista”, Casimir Lindholm toteaa osavuosikatsauksen tiedotteessa.

”Taseemme on vahvistunut verrattuna vuoden takaiseen. Sidottu pääomamme oli 450 miljoonaa euroa, mikä on yli 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lunastimme vuonna 2012 liikkeeseen laskemamme hybridilainan jäljellä olleen 43 miljoonan euron pääoman maaliskuun lopussa. Tämä vaikuttaa jatkossa positiivisesti osakekohtaiseen tulokseemme.”

”Liikevoittomme heikkeni vertailukaudesta. Päällystyksessä haasteemme Norjassa jatkuivat. Infraprojektien liikevoitto parani. Suomen talonrakentamisessa tulos laski vertailukaudesta, sillä pääkaupunkiseudulla valmistui vertailukautta vähemmän omaperusteisia asuntokohteita. Tänä vuonna suurin osa omaperusteisista kohteistamme valmistuu ja tuloutuu loppuvuonna. Asuntomyyntimme sekä Suomessa että Venäjällä sujui hyvin. Venäjällä valmiiden myymättömien asuntojemme määrä oli 14 maaliskuun lopussa.”

”Saimme useita uusia tilauksia ensimmäisellä neljänneksellä, etenkin infraprojekteille Suomessa. Suomen hallituksen kehysriihen infrahankepäätösten odotetaan vaikuttavan positiivisesti sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiin tulevina vuosina. Tavoitteenamme on kuitenkin edelleen hakea kasvua Ruotsista ja Norjasta, joissa markkinoiden potentiaali on suuri, sillä suunnitellut infrarakentamisen kehitysohjelmat ulottuvat yli vaalikausien.”

”Strategiamme mukaisesti painopisteemme on siirtymässä asteittain taseen vahvistamisesta kilpailukyvyn parantamiseen ja kannattavaan kasvuun valikoiduilla liiketoiminta-alueilla. Tänä vuonna keskitymme parantamaan operatiivista tulostamme ja kilpailukykyämme kaikissa liiketoiminnoissamme askel askeleelta säilyttäen maltillisen riskitasomme.”

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Lemminkäinen on yhä omistajiensa päänsärky – Kohtamäki suuttui arvostelustaan”

  1. Eikös Lemminkäisen pitänyt olla käänneyhtiö, kun ”uusi kykenevä” johto astui tilalle? Lindholmhan vaihtui omien sanojensa mukaan ”70 % johdosta” ja tässä lopputulos – tulos vain heikkenee, selityksiä kyllä löytyy. Todella osaavaakin porukkaa lähti ja laitettiin pihalle. Onko omistaja ja hallitus sokea, kun ei näe, että Lindholm on täysin väärässä hommassa? Osaa kyllä leikata, mutta bisneksestä tai sen kasvattamisesta ei ymmärrä yhtään mitään. Mitäköhän tapahtuu yhtiön arvolle, kun Lemminkäinen joskus myydään ja liikevaihdosta on kadonnut kohta lähes miljardi takavuosiin verrattuna?

  2. On poikkeuksellista että entiset toimarit tulevat näin julki. Mutta jos johtajana keskenkasvuinen seuraaja keskittyy entisen johdon muisteluun on se oikein.
    Olen huolissani tämän ajan johtamisesta: se miltä asiat näyttävät ja miten ’viestitään’ tuntuu olevan tärkeämpää kuin ammattitaito kehittää ja toimeenpanna asioita.

  3. Nuoria kehiin, +50 vuotiailla riskinottohalukkuutta leikkaa 90-luvun laman kokemukset

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi