Vuokra-asuntorakentamisen uusi tukimalli eduskuntaan – vuokrien kalleus huolena

Hallitus antoi perjantaina 13. toukokuuta eduskunnalle lakiesityksen uudesta kymmenen vuoden korkotukimallista eli uudesta välimallista, jolla pyritään lisäämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.

Uusi korkotukimalli olisi nykyistä 40 vuoden korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi, sillä asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevat rajoitukset kestäisivät vain kymmenen vuotta. Tänä aikana asuntojen tulisi olla vuokrakäytössä, niistä voisi periä vain kohtuullista vuokraa ja asukkaiksi voisi valita vain tietyn euromääräisen tulorajan alittavia ruokakuntia.

Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin toimijan halutessa pidentää kymmenen vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.

Korkotukilainoihin liittyisi valtion takaus, ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuville toimijoille.

Vuokra nousee vuosittain

Uusi kymmenen vuoden korkotukimalli eroaa aikaisemmasta lyhyestä korkotukimallista siinä, että Ara hyväksyy alkuvuokran ja vuokralaisten tulot tarkistetaan. Malli ei ole asuntojen omistajien kannalta yhtä antelias kuin viime kertainen välimalli, mutta kyllä tämäkin malli sisältää asuntojen vuokranantajille houkuttelevia ehtoja.

Uuden korkotukimallin ehtoja tarkentavan asetusluonnoksen mukaan vuokra-asukkaaksi pääseminen edellyttää, että yhden henkilön ruokakunnan kuukausitulot eivät saa ylittää 3 540 euroa. Kahden aikuisen ruokakunnan kuukausitulot saavat olla korkeintaan 6020 euroa. Kahden aikuisen ja yhden lapsen talouden tulot saavat olla enintään 6 670 euroa.

Ara hyväksyy korkotukiasuntojen alkuvuokran. Jatkossa omistaja voi korottaa vuokraa vuosittain elinkustannusindeksin vuotuisella muutoksella muutoksella lisättynä enintään 1,5 prosenttiyksiköllä.

Lyhyestä rajoitusajasta huolimatta asuntojen omistaja voi periä vuokralaiselta myös korjausvastiketta. Summa on sidottu kohteen hyväksyttyihin rakennuskustannuksiin. Jos kohteen hyväksytyt rakennuskustannukset ovat 3 000 euroa, korjausvuokra on enintään 0,9 euroa neliölle. 4 000 euron rakennuskustannuksilla omistaja voi periä enintään 1,2 euroa neliölle korjausrahaa.

Korkotukilainan omavastuukorko on 2,5 prosenttia. Ylimenevästä osasta maksetaan korkotukea 75 prosenttia. Jos korkotukilainaa pidennetään kymmenellä vuodelle, omavastuukoron ylittävälle osalle maksetaan korkotukea 25 prosenttia, enintään kymmenen vuoden ajan.

Omistajan kohteeseen sijoittamille omille varoille periä vuokrassa enintään 6 prosentin korkoa.

Vuokrien kalleus huolena

Esitys pohjautuu pitkälti selvitysmies, Aran ylijohtaja Hannu Rossilahden viime syksyiseen ehdotukseen. Ympäristöministeriön (YM) mukaan hänen ehdotukseensa tehtiin lainvalmistelussa muutamia muutoksia, joilla varmistettiin mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus ja EU-oikeuden mukaisuus.

Uutta korkotukimallia koskeva lakiluonnos oli lausuntokierroksella ennen lakiesityksen antamista. Ehkä vakavin tukimalliin kohdistunut kritiikki kohdistui vuokrien kalleuteen.

Ympäristöministeriön tekemän lausuntoyhteenvedon mukaan merkittävä osa lausunnonantajista, erityisesti kunnat ja asukkaita edustavat tahot arvioivat, että uusi tukimuoto ei tuottaisi kohtuuvuokraisia asuntoja.

Ministeriön mukaan uusi tukimalli monipuolistaisi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisäisi kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa.

Asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen uudistukseen.

”Toivon, että saamme nyt uusia toimijoita mukaan rakennuttamaan edullisia vuokra-asuntoja, joista on tunnetusti huutava pula etenkin suurissa kaupungeissa. Tarjolla on monia porkkanoita: yritysten hallinnollinen taakka kevenee, viranomaisvalvonta on aiempaa yksinkertaisempaa ja yhä useampi toimija pääsee halutessaan markkinoille. Asukkaan kannalta työn perässä muuttaminen jatkossa helpottuu, kun tarjolla on nykyistä enemmän edullisia asuntoja”, Tiilikainen toteaa YM:n tiedotteessa.

Ympäristöministeriön mukaan tarkoitus on, että hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa valtion toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Silloin laki voisi tulla voimaan 1.8.2016.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Vuokra-asuntorakentamisen uusi tukimalli eduskuntaan – vuokrien kalleus huolena”

  1. Olisiko mitenkään mahdollista vaan lopettaa asuntosijoittajien ’auttaminen’ ? Julkinen puoli rakentaisi mitä katsoo tarvitsevansa vähäväkisten lämpimiksi sisätiloiksi ja markkina loput.
    Ainakin 40 vuotta on vuokrien nousu lähinna yltynyt tästä ’markkinatuesta’.

  2. Kaupunkien ja taajamien vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettu tuki on ollut aina piikki maalaisliiton ja keskustan lihassa.

    Tuki tuotti 1990-luvun alkuun saakka aidosti edullisia vuokra-asuntoja, jotka jaettiin aidosti pienituloisille ja vähävaraisille. Kun sitten kepu ja kokoomus yhdessä saivat lakkautettua Asuntohallituksen ja valtion asuntorahastoon kepu-johdon, tukea alettiin jakaa ilman sosiaalisia velvoitteita.

    Sillä tiellä ollaan ja tämä uusi ”välimalli” muodostaa lyhyen mallisen välin koko sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon täydelliselle romuttamiselle.

    Äänestäjä saa nyt, mitä on halunnut. Myös ne kaupunkien ja säätiöiden sosiaalisissa vuokra-taloissa asuvat, jotka äänestivät oikeiston valtaan.

    1. Näinhän se menee – osa porukasta maksaa ja osa korjaa hedelmät…

  3. ”Kun sitten kepu ja kokoomus yhdessä saivat lakkautettua Asuntohallituksen ja valtion asuntorahastoon kepu-johdon, tukea alettiin jakaa ilman sosiaalisia velvoitteita.”
    —-

    Eihän Asuntohallitus tai asuntorahasto ole koskaan päättänyt lainoitusehdoista tai tukiin liittyvistä sosiaalisista velvoitteista. Nämä asiat päättää eduskunta ja joiltain osin valtioneuvosto.
    Nyt hallitusohjelmassa on kirjaus tulorajojen palauttamisesta, jolla tuet pyritään kohdentamaan aiempaa tarkemmin vain eniten tuen tarpeessa oleville – ja ketkä tätä uudistusta nyt vastustavatkaan?

    Uuden lyhyen korkotuen omavastuukorkotasoksi on ehdotettu 2,5% eli tässä korkoympäristössä malliin ei liity lainkaan valtion maksamaa tukea. Siihen nähden tämä poru on mielenkiintoista kuunneltavaa.

  4. Kyllä tässä silti on vaarana, että nykyinen tukimuoto kokee luonnollisen kuoleman. Pelkästään jo siitä syystä, että tässä välimallissa korko omarahoituksen sijoitukselle on 6%, kun se siinä 40 vuoden korkotukimallissa on enää vain 4%. Toiseksi 40 vuoden korkotukimallissa korkotukea saa vasta 3,4 %:n ylittävältä osalta ja välimallissa jo 2,5% ylittävältä osalta. Ei merkitystä nykykoroilla, mutta entä 5 vuoden päästä?

  5. Taikurit eli silmänkääntäjät saavat hauskuttaa kansaa laittamalla pupun hattuun, josta se sitten ”katoaa” ihmeellisesti. Ei ministeriö saisi vakavassa asiassa väittää verovarojen avulla tuotettavan kohtuuhintaisia asuntoja kun kuitenkin ne ovat käden käänteessä, simsala pim, kovanrahan asuntoja. Eikä kohtuuhintaisten asuntojen määrä lisäänny vaan vähenee nettomääräisesti myös sen tähden, että samalla kun yleisön katse on suunnattu hymyilevään avustajaan, viranomaistaikuri antaa selän takana eli mediahiljaisuudessa luvat kymenien tuhansien ARA-asuntojen muuttamiseksi kovanrahan asunnoiksi.
    Olisiko liikaa pyydetty, että edes Rakennuslehti, yksi parhaista medioista, olisi tietämättömän kansan ilon pilaajana ja kertoisi, ettei keisarilla ole housuja ja ministerillä katetta kauniille puheilleen?

    1. Juuri näin. 10 vuotta asumisessa on lyhyt kuin en yhden luikaus. Sen jälkeen vuokrat alkavat nousta. 10 vuoden jälkeen vuokra nousee, vaikka sen ”pienituloisen ja vähävaraisen” tulot ja varat rämpivät siinä samassa suossa kuin Suomen kansantalous.

      Vuokralainen voi 10 vuoden jälkeen olla helisemässä, jos on hairahtunut perustamaan perheen ja hankkimaan vaikka vain yhden (1) lapsen.

      Se on totta mitä lhxkhdjfsktfmhxmhxkgs kirjoittaa, että eduskunta säätää lait. Aloitteet tulevat viranomaisen ja vuokrakiinteistösijoittajien veljeskunnalta, kuten nyt tämä Rossilahden ehdotus.

  6. Ei taida löytyä uusia eikä vanhoja toimijoita kun kunnat eivät kuitenkaan luovuta tontteja. Siis Helsinki Espoo ja Kauniainen joissa vapaarahoitteiset tontit maksavat tuplasti ARAn hyväksymän hinnan.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat