Eduskunnalle 25.11.2016 annettu lakiehdotus helpottaa supermarket -kokoluokan kaupan yksiköiden rakentamista.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle on Tiilikaisen mukaan monia syitä pala palalta -uudistamisen vaikeuden lisäksi. Esimerkiksi ilmastopolitiikka ja päästöjen rajoittaminen ohjaavat maankäyttöä ja digitalisaatio mahdollistaa uuden toiminnan. Myös maankuntauudistuksella on vaikutusta toimintaan.
Kokonaisuudistus käynnistyy selvitysten tekemisellä. Uudistamisen periaatteet olisi Tiilikaisen mukaan syytä saada aikaan tällä hallituskaudella.
Marketteja lähelle keskustoja aikaisempaa helpommin
Eduskunnalle annetussa lakiesityksessä keskeisin muutos on vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn helpottaminen.
Lakiesityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä kertoo, että käytännössä kaikki supermarket-kokoluokan myymälät ja kaikki Lidlin myymälät jäävät reilusti rajan alle. Siten ne eivät tarvitse lakimuutoksen jälkeen enää erityistä kaavamerkintää.
Maakuntakaavassa vähittäiskaupan enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.
Ministeriön mukaan myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.
Helpotuksia haja-alueille
Monet lakimuutoksen toimet kohdistuvat haja-asutusalueille. Mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee sellaisissa kylissä, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.
Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.
Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Asemakaavoituksesta tulee ympäristöministeriön mukaan ketterämpää, kun uudistuksen myötä asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Tästä on odotettavissa apua esimerkiksi toimistojen muuttamisessa asuinkäyttöön.
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.
ELY-keskuksilta viedään valtaa
ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan. Oikeus koskee jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.
”Kyseessä on tärkeä ja odotettu uudistus, jonka myötä moni asia helpottuu. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin”, Tiilikainen kehuu uudistusta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Isojen markettien rakentaminen helpottuu, ja luvassa iso lakiremontti”
Siis kun ympäristökeskusten virkamiehiä ei grynderi saakaan pyöriteltyä niinkuin kunnan rakennustarkastajaa, niin otetaan ympäristökeskukselta valta pois.
Ja vaalikassaan kilahtaa taas Saunantakamäen kautta lisää liksaa.
Eivät grynderit vaalirahoituksella rakennustarkastajia pyöritä. Eivätkä muutenkaan.
Aika usein koko tilanne on aivan päinvastainen,päättäjät eivät halua myydä tai kaavoittaa tonttia nykyisen kaupan kilpailijalle(joka ostaa vaalimainoksia)
Elyn valvontaa tarpeeton,naapurit osaavat valittaa jos päätös lainvastainen
Tuossa on monia hyviä uudistuksia. Sääntelyn vähentämisen nimissä on välillä annettu lakiesityksiä, joissa sääntelyä on tosiasiassa enemmänkin lisätty kuin vähennetty – mutta tuossa ehdotuksessa turhaa byrokratiaa ilmeisesti oikeastikin vähennetään.
Se, että esim. suunnittelutarveratkaisuhakemuksia on pyöritelty kuntien viranomaiselimissä vaikkapa maatilojen varastorakennusten osalta sen lisäksi, että nämä käyvät toki läpi normaalin rakennuslupamenettelyn, on ollut kieltämättä varmaan aika usein turhaa. Käytännössä luvat on myönnetty, kun harva kunta on halunnut rajoittaa sellaisia investointeja, mutta prosessista on tullut ylimääräisiä kustannuksia sekä ratkaisun hakijalle että siihen on lisäksi mennyt turhaa aikaa kuntien päättävissä elimissä. Jatkossakin noiden rakentaminen on luvanvaraista, mutta lupia tarvitaan yhden käsittelyprosessin verran vähemmän. Tuota osaa esityksessä ei kovin moni taida vastustaa.
Kaupan suuryksikkökoon muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että lakimuutoksen jälkeen nykyistä suurempi osa uusista kaupparakennuksista tehtäisiin kokoluokassa 2000-4000 neliötä, joiden rakentaminen on toistaiseksi ollut muutoin toteutunutta kysyntää vähäisempää sen takia, että niiden rakentamista on tähän asti rajoitettu. Muutos saattaisi siirtää kaupankäyntiaktiviteettia jättimarketeista ja pienimmistä kaupoista tuon kokoluokan päivittäistavarakauppoihin, ja siten lisätä nykyisiä Lidlejä vähän isomman kokoluokan myymälöiden markkinaosuutta.
Ja toki esityksessä on ongelmakohtiakin, kuten vaikkapa ajatus siitä, että saisi toimia vastoin voimassa olevaa yleiskaavaa silloin kun yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Tuo on periaatteessa asioita sujuvoittavalta kuulostava ajatus, mutta se voi myös johtaa siihen, että asemakaavapäätösten jälkeen näin toimittaessa hallinto-oikeuksiin tipahtelee erilaisia valituksia. Mielestäni olisi parempi, jos sellaisissa tilanteissa voitaisiin uuden asemakaavan säätämisen yhteydessä vaikka ainakin joksikin määräajaksi (johon mennessä yleiskaava pitäisi sitten päivittää) kumota yleiskaavamääräys kyseisen ristiriidassa olevan pläntin alueelta, jottei tahallaan päädytä sellaisiin tilanteisiin, joissa alempi kaava on vanhan ylemmän kaavan kanssa ristiriidassa. Ja varmaan tuotakin parempia toteutustapoja olisi keksittävissä.