Rakentaminen Merja Mannila Yksi kommentti

Fimpecin Pekka Salomaa: ”Teollisuuskohteissa hyvä kysyntä rakennuttamiselle”

Fimpecin toimitusjohtajan Pekka Salomaan mukaan teollisuuskohteissa on hyvä kysyntä ulkopuoliselle rakennuttamiselle, koska yritysten omat rakennuttamisorganisaatiot ovat ohuet. ”Yritykset keskittyvät ydintekemiseensä. Ei niiden organisaatiossa välttämättä ole tarvittavaa erityisasiantuntemusta eikä resursseja hoitaa isoja investointiprojekteja”.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan työmaa etenee aikataulussa ja budjetissa. Projektin kokonaisvalmiusaste on yli 70 prosenttia, parhaillaan tehdään muun muassa laiteasennuksia. Noin 1,2 miljardin euron hanke valmistuu syksyllä 2017.

”Projektissa suurimpina haasteina ovat olleet ahdas tontti ja vieressä olevien tehtaiden maanalaiset putket ja kaapelit. Lisäksi toteutusaikataulu on erittäin tiukka sekä rakentamisen että erityisesti suunnittelun osalta. Näin iso hanke on ehdottomasti tiimityötä”, sanoo Fimpecin toimitusjohtaja Pekka Salomaa, joka vastaa rakennuspäällikkönä biotuotetehtaan rakennusteknisten töiden rakennuttamisesta.

Biotuotetehtaan toteutustapa on tilaajavetoinen projektinjohtomalli, jossa toteutus jaetaan osaurakoihin. Rakennuttajana ja hankkeen päätoteuttajana on Metsä Fibre. Rakennusurakoita on noin sata.

Salomaan osaomistama Fimpec Oy hoitaa hankkeen rakennuttamis- ja valvontatehtävät osana tilaajan organisaatiota. Fimpecin rakennuttajaorganisaation vahvuus on 23 henkilöä, tilaajan koko hankkeen organisaation vahvuus on noin sata henkilöä.

”Meidän mallissamme urakkapaketit jaetaan niin, että keskisuurilla ja pienillä yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan. Suomessa ei ole viime vuosina toteutettu suuria metsäteollisuuden investointeja, joissa urakoitsijoilta vaaditaan erityistä osaamista esimerkiksi massiivisista paikallavalutöistä. On ollut ilo havaita, että valitsemamme urakoitsijat ovat suoriutuneet hyvin kaikista eteen tulleista haasteista.”

Allianssi sopii parhaiten julkisiin hankintoihin

Fimpecin kuluvan vuoden liikevaihto on noin seitsemän miljoonan euroa, ja se työllistää noin 50 henkeä. Salomaa itse on erikoistunut metsä- ja energiateollisuuden investointien projektinjohtotehtäviin sekä liike- ja toimistorakennusten rakennuttamistehtävien hoitoon.

”Teollisuuskohteissa on hyvä kysyntä ulkopuoliselle rakennuttamiselle, koska yritysten omat rakennuttamisorganisaatiot ovat ohuet. Yritykset keskittyvät ydintekemiseensä. Ei niiden organisaatiossa välttämättä ole tarvittavaa erityisasiantuntemusta eikä resursseja hoitaa isoja investointiprojekteja.”

Salomaa oli teollisuusrakentamisen erityisasiantuntijana myös Naantalin voimalaitoksessa allianssin kilpailutus- ja kehitysvaiheen ajan. Hänestä allianssimalli ei välttämättä ole kustannustehokkain tapa hankkeiden läpivientiin, mutta se muun muassa parantaa selkeästi hankkeen ohjattavuutta ja ennustettavuutta.

”Mielenkiintoisen mallista tekee se, että osapuolet eivät voi riitauttaa tehtyjä päätöksiä, se on mielenkiintoinen lähestymistapa rakennusalan toimijoille.”

Salomaan mukaan allianssi sopii parhaiten julkisiin hankintoihin, koska se tuo hankkeisiin uudenlaista tehokkuutta.

Salomaa on Vuoden rialainen

Salomaa valittiin marraskuun lopulla Vuoden rialaiseksi. Hänellä on takanaan 34-vuotinen ura rakennusalalla niin koti- kuin ulkomailla.

Vaikka Salomaa on keskittynyt yksityisiin hankkeisiin, referensseistä löytyy myös muun muassa Jyväskylän kaupungin Keljonlahden ylikulkusilta. Salosen mielestä julkisen ja yksityisen rakennuttamisen perusteissa ammatillisessa mielessä ei ole juurikaan eroa, toteutusraameissa kylläkin.

”Yksityisellä puolella rakennuttaminen ja päätöksenteko on joustavampaa kuin julkisella puolella. Siksi hankkeissa on usein erilainen tekemisen meininki.”

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia