Talous Rakennuslehti 2 kommenttia

Selvitys: riittävä asuntotarjonta edellyttää muutoksia rakentamisen sääntelyyn

Riittävän asuntojen kokonaistarjonnan varmistaminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta rakentamisen sääntelyssä sekä maankäytön ohjauksessa. Käytännössä tällainen muutos tarkoittaa siirtymistä kokonaistarjonnan tosiasiallisesta rajoittamisesta sen aitoon edistämiseen. Tästä näkökulmasta nykyinen sääntely on selvästi tehotonta, Kilpailu- ja kuluttajaviraston 15. maaliskuuta julkistamassa selvityksessä todetaan.

Viraston selvityksessä Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve on tarkasteltu rakentamisen sääntelyn kehittämistarpeita riittävän kokonaistarjonnan turvaamisen näkökulmasta. Selvityksessä on esitetty neljä keskeistä tähän liittyvää kehittämisehdotusta.

1. Asemakaavakäsittelyn nopeuttaminen ja maanomistajan aloiteoikeuden vahvistaminen
Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n yhteydessä voitaisiin säätää siitä, että maanomistajan tehtyä aloitteen asemakaavan laatimisesta tai muuttamisesta kunnan on päätettävä toimenpiteistä kahden kuukauden kuluessa asemakaava-aloitteen vireille tulosta. Jos kunta päättää asemakaavan laatimisen tai muuttamisen aloittamisesta kyseisen uuden säännöksen mukaisen aloitteen johdosta, kunnan tulee päätöksessään esittää kaavan laatimisen tai muuttamisen tavoiteaikataulu.

2. Kevyempi kaavamenettely rakennusten käyttötarkoitusten muutoksissa
Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n yhteydessä voitaisiin säätää siitä, että asemakaava voidaan muuttaa soveltamatta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä viranomaisneuvottelua koskevia säännöksiä eräissä erityistapauksissa. Edellytyksenä menettelylle olisi se, että kyse on toimistorakennuksen tai muun tämäntyyppisen tilan käyttötarkoituksen muuttamisesta asuntokäyttöön, eikä rakentamisen kokonaismäärä kaava-alueella kasva merkittävästi.

3. Maakuntauudistus ja maankäytön strategisen ohjauksen vahvistaminen
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on maakuntauudistuksen yhteydessä tehtävä maakuntahallinnon edellyttämät muutokset. Samalla kannattaa kuitenkin pyrkiä maankäytön ohjauksen aikaisempaa strategisemman otteen vahvistamiseen sekä kaavoituksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Näin maakuntahallintoa sekä kuntia ohjattaisiin tarkastelemaan maankäytön ohjausta sekä sääntelyn välttämättömyyden että taloudellisten vaikutusten näkökulmista.

4. Vinoutuneet kannustinrakenteet ja kiinteistöverotuksen kehittämisen tarve
Jos kunnilla tai maakunnilla ei ole kannusteita kasvaa nopeasti, ne eivät käytä keinojaan kaavoituksen nopeuttamiseen tai tonttien tarjoamiseen. Kiinteistöverosta tai maankäyttömaksuista voitaisiin kehittää nykyistä parempia välineitä kuntien kasvun rahoittamiseen. Hintamekanismin käyttöön perustuvat välineet myös vääristävät markkinoita vähemmän kuin kiellot tai määräykset.

Muun muassa mainittujen kokonaistarjonnan edistämisen välineiden käyttö vaatii tiettyjen taloudellisten realiteettien aikaisempaa avoimempaa tunnustamista. Tähän liittyy myös laajempi keskustelu siitä, kuinka paljon erilaisia ja osin ristiriitaisia tavoitteita yhteen lakiin voidaan sisällyttää. Lisäksi tarvitaan keskustelua keinoista, jotka todella tehoavat vinoutuneisiin kannustinrakenteisiin.

Riittävän kokonaistarjonnan edellytyksistä huolehtiminen on samalla tärkein edellytys alalle tulolle tai sen uhalle sekä sitä kautta nykyistä suuremmalle hintojen nousua hillitsevälle kilpailupaineelle.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Maankäyttömaksut ne vasta syvältä on !. Kyllä on päästävä keskustaan tekemään ihan sellainen talo kuin haluaa ja omalla luvalla ja heti !. Keskelle Espaa pellistä ja betonista 18-kerroksinen pistetalo yhdellä hissillä, nimeksi Pipatin Jorma ! Juuh.

    Vastaa
  • ”Lisäksi tarvitaan keskustelua keinoista, jotka todella tehoavat vinoutuneisiin kannustinrakenteisiin”

    Ensimmäiseksi voitaisiin keskustella vaikka asumistuen määrästä. Siinä on vinoutunut kannustinrakenne n:o 1.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia