Talous Kiinteistöt Uutiset Mikko Kortelainen 11 kommenttia

Pelko oli turhaa – maahanmuuttajat eivät vieneet tuettuja vuokra-asuntoja suomalaisilta

Kasvanut maahanmuutto ei juuri näkynyt julkisilla vuokra-asuntomarkkinoilla, kertoo tuore tutkimus.

Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä ei juuri ole näkynyt julkisilla vuokra-asuntomarkkinoilla, osoittaa tuore ympäristöministeriön julkaisema raportti.

Oleskeluluvan saaneet ovat hankkineet vastaanottokeskuksesta lähdettyään asuntonsa ensisijaisesti vapaarahoitteisilta markkinoilta.

Vastaanottokeskuksista uloskirjautuneet henkilöt eivät hakeutuneet valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, vaikka tarjolla oli 2000–2500 sijainniltaan kohtuullista, tyhjää asuntoa koko maassa.

Syitä tähän olivat muun muassa asumisen vaihtoehtoja koskevan tiedon puute ja etnisten yhteisöjen ohjaava vaikutus. Lisäksi valtion tukemista asunnoista on pulaa pääkaupunkiseudulla.

Monissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa sen sijaan on suhteellisen hyvä tarjonta yksityisistä vuokra-asunnoista, joiden nopeaa vuokraamista avustetusti muuttaneille helpotti vastaanottokeskusten myöntämät vuokravakuudet ja enintään kahden kuukauden tuki vuokranmaksuun.

Tiedot pohjautuvat ARA:n kokoamaan kuntien asuntomarkkinaselvitykseen 2016.

Vuokravakuus vain saman ELY-keskuksen alueelle

Suomeen saapui vuonna 2015 lähes 32 500 turvapaikanhakijaa, jotka hajasijoitettiin vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Maahanmuuttoviraston tietojen perusteella selvitettiin, minne 3313 vastaanottokeskuksista uloskirjautunutta, oleskeluluvan saanutta henkilöä siirtyi heinä–joulukuun välisenä aikana vuonna 2016.

Oleskeluluvan saaneet ovat pysyneet – ainakin kotoutumisprosessin alkuvaiheessa – saman elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella, jossa heidän vastaanottokeskuksensa sijaitsi.

Toisen ELY-keskuksen alueelle muutti selvitykseen kuuluneista henkilöistä vain 17 prosenttia, mistä reilu puolet Uudellemaalle, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Muuttoa toisen ELY-keskuksen alueelle hillitsi se, että vastaanottokeskukset myöntävät vuokravakuuden ja vuokran vain ”oman” ELY-keskuksen sisällä tapahtuvalle muutolle.

Maahanmuuton kasvu ei tähän mennessä ole lisännyt mahanmuuttajataustaista asunnottomuutta.

Kuntapaikkajärjestelmä ei toimi

Oleskeluluvan saaneelle tulee järjestää kuntapaikka, mutta raportin mukaan kuntapaikkajärjestelmä ei toimi. Osa asunnon tarvitsijoista hakeutuu oma-aloitteisesti, ilman kuntapaikkaa muille paikkakunnille, varsinkin pääkaupunkiseudulle.

Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ei ole etukäteen sovittua määrällistä kuntapaikkakiintiötä vaan vastaanotosta on olemassa avoin sopimus. Valtion ja kuntien tulisi raportin kirjoittajien mukaan rakentaa yhteistyössä uusi toimintamalli.

Raportissa esitetään suosituksia asumisen turvaamiseksi. Yksi keino on edistää avustettuja muuttoja kuntaan, toisin sanoen muuttoja, joissa vastaanottokeskus on voinut neuvonnan avulla ja taloudellista apua (kertaluonteinen vakuus ja/tai vuokra) myöntämällä jossain määrin varmistaa kohtuulliset vuokrausehdot.

Asiakkaan järjestäessä asumisensa itse on riski, että hän muuttaa ystävien tai sukulaisten luokse tai lähtee vastaanottokeskuksesta ilman tietoa asunnosta, jos asiakkaan löytämä asunto ei täytä asetettuja reunaehtoja.

Suositusten mukaan oleskeluluvan saaneille tulee turvata tasaveroiset edellytykset hakea vuokra-asuntoa, sillä neuvonta ja tukipalvelut eivät ole kaikkien saatavilla tasapuolisesti.

Neuvonnan tulee olla pysyvä osa kunnan maahanmuuttopalveluja. Lisäksi valtion tukema asumisneuvonta tulisi ulottaa myös yksityisille vuokramarkkinoille.

Raportti on tehty sisäasiainministeriön Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella. Lisäksi ympäristöministeriö tulee laatimaan vuokra-asuntokannan omistajien ja kuntien keskeisten viranomaisten kanssa suunnitelman toimista, joiden avulla voidaan hyödyntää sekä valtion tukemaa asuntokantaa että yksityisiä vuokramarkkinoita pakolaisten asumisessa.

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Tuomas Kivelä

    Upeaa ettei kauhukuvat pakolaisten sivuraiteesta kaupungin vuokra-asunnoista ohi muiden hakijoiden todentuneet tutkimuksessa.

    Vastaa
  • Antti Partanen

    Pelko ei ole turhaa, kun veronmaksajan piikkiin touhutaan. Suomeksi tuo menee: pakolaiset muuttavat Helsingin lähiöihin, missä maanmiehensä jo asuvat eli ”kotouttaminen” ei onnistu. Ilo yksityisten vuokra-asuntojen valinnasta on teeskentelyä, koska samahan se on kenen kämpässä asuu, jos valtio/kunta maksaa. Miten siihen liittyy onko omistaja yksityinen, SAK, valtio, kunta, seurakunta tms? Rakennuslehti lähti mamu-bisneksen hehkutukseen.

    Vastaa
    • Samaa mieltä. Tuskin kaikki vuokratuetut asunnot eivät edes mamuille kelpaa. Veronmaksajat kuitenkin piikin maksaa asuivat he missä tahansa.

      Vastaa
    • Lienee turha odottaa, että Sanoma-konserniin kuuluva Rakennuslehti kykenisi irtautumaan tästä linjasta. Olisi toisaalta mielenkiintoista tietää, minkälaiseen välikäteen toimittajat tässäkin yhteydessä joutuvat. Kivinen on tie yrittää kääntää rakennusala mainitun ihanuuden puolelle.

      Vastaa
  • Jokainen kaupungin asunnossa asuva turvapaikanhakija vie sen asunnon joltakin muulta. Väittääkö Rakennuslehti ja YM, että kaupunkien vuokra-asunnoissa ei asu turvapaikanhakijoita?

    Vastaa
  • Olen turkulainen 35v mies ja yrittänyt saada kaupungilta vuokra-asuntoa vuodesta 2010. En ole vielä saanut. Syy, jonon ohi kiilaa maahanmuuttajat. Asuntoja ei ole tarpeeksi, jotta niitä voitaisiin sadoille/tuhansille tulijoille jaella.
    Näin yksinäisellä miehellä Turussa, odotellaan odotellaan, 7 vuotta mennyt jo, eikä asuntotarjousta tullut TVT:ltä, mikä on Turun kaupungin asuntofirma.
    Tulijoille on kaikille asunnot ja usein uudemmasta päästä asuntoja.
    Paljasjalkaiselle turkulaismiehelle ei asuntoa ole eikä tule kaupungilta, syy: juurikin nämä maahanmuuttajat.

    Tässä totuus kentältä.

    Vastaa
  • Maahanmuutto on rakentajaa vastaan kaikin tavoin: Veronkorotukset, leikkaukset, asuntopula, työn hinnan polkeminen 6 euroon, työttömyys, kaikki, ihan kaikki.

    Siksi olisikin suotavaa, ette Rakennulehti lähtisi hehkuttamaan maahanmuuton auvoisuutta, kun se ei sitä ole varsinkaan rakentajalle.

    Rakentajat ovat tämän maahanmuuttobisneksen nettomaksajia. Kylmä totuus.

    Vastaa
  • Ylirakennusmetsuri

    Myös kantasuomalaisten asumisongelmat PK-seudulla poistuisivat, jos tuet heille olisivat yhtä höveleitä kuin näille siirtolaisille.

    Ei kenelläkään ole käynyt mielessä?

    Jos kantasuomalaiselle annetaan mahdollisuus valita vapaarahoitteinen kämppä vs. kunnan vuokraparakki, niin 10 tapausta kymmenestä valitsee sen vapaarahoitteisen. Jos siis veronmaksaja maksaa koko lystin kuten näille matuille maksetaan.

    Vapaarahoitteisessä kämpässä on parempi varustelutaso, se on paremmalla alueella, siellä asuu hienompia ihmisiä jne. Tarvitseeko avata tämän enempää?

    Vastaa
  • Virolaiset rakentaa uudet asunnot. Kela mksaa avustukset Virossa olevalle perheelle. Asuntoihin muuttaa matuja, maksavat parhaan vuokran, koska saavat erityistukea. Aina veronmaksajalta viedään!

    Vastaa
  • Suomi ottaa Kiinasta velkaa, tällä rahalla rakennetaan Ruotsalaisen rakennusyhtiön toimesta Virolaisella työvoimalla asuntoja, jotka annetaan ilmaiseksi Irakilaisille. Tätä se globalisaatio on noin konkreettisesti…

    Vastaa
  • Vale, emävale, tilasto… Täällä pikkukylissä ei mamuja asuteta kunnan vuokrakolhooseihin, eivät kelpaa perusasunnot, pitää olla parempia perheasuntoja kunnon osaketaloista, niihin sitten järkyttävään ylihintaan asutetaan…

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia