Enimmäisluototussuhde säilyy 90 prosentissa (ensiasunnoissa 95 %) ja vakuusvaatimukset jäävät ennalleen.
Muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla.
Finanssivalvonnan johtokunta asetti 15 prosentin riskipainon alarajan niille pankeille, jotka käyttävät asuntolainojen vakavaraisuuslaskennassa niin sanottuja sisäisiä malleja.
Alaraja tulee voimaan 1.1.2018, aiemmin informoidun suunnitelman mukaisesti, ja se on voimassa kaksi vuotta. Päätöksen voimaantulo edellyttää, että EU:n neuvosto ei vastusta päätöstä.
”Riskipainojen korotus auttaa vahvistamaan rahoitusjärjestelmän kestokykyä”, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo.
”Vaikka velkaantuneisuuden kasvu on vaimentunut, kotitalouksien velkataakka on edelleen korkealla tasolla.”
Riskipainojen suuruuden perusteella määräytyy, kuinka paljon luottolaitoksen taseessa täytyy olla omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappioita vastaan. Alaraja koskee luottolaitoksen asuntoluottokannan keskimääräistä riskipainoa, ja se on asetettu vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 nojalla.
EU:n neuvosto voi hylätä ehdotetun toimenpiteen komission ehdotuksen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan pankkiviranomaisen antamien lausuntojen perusteella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Finanssivalvonta päätti, että lainakattoa ei kiristetä”