Talous Kiinteistöt Rakentaminen HS / Antti Järvenpää Yksi kommentti

Halvat myyntihinnat voivat houkutella yltiöpäisiin asuntokauppoihin – ostaja voi löytää itsensä isojen yhtiölainojen maksukierteestä

Uudisasunnoissa voimakkaasti kasvaneet ja yleistyneet yhtiölainat vaikuttavat entistä enemmän suomalaisten velkaantumiseen.

Yhtiölainalla uuden asunnon kauppahinta tiputetaan jopa alle kolmannekseen koko hinnasta. Tällöin esimerkiksi 300000 euron arvoisen asunnon kauppa voi syntyä 90000 eurolla.

Kotitalous voi siis ottaa asuntolainaa paljon vähemmän kuin muutoin. Siksi yhtiölainaa onkin kutsuttu piilotetuksi asuntovelaksi.

Kotitalouksien vastuulla oleva yhtiölainakanta on lähes kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Se on kasvanut euroissakin enemmän kuin asuntolainakanta viime vuosina.

Suomen Pankin ekonomistin Markus Aaltosen mukaan yhtiölainoihin sisältyy riskejä.

”Saattaa olla, ettei jokainen ostaja sisäistä sitä, mihin lähtee, kun asuntoon pääsee kiinni pienellä pääomalla”, hän sanoo.

Kaikkien asuntovälittäjien toiminta ei ainakaan kannusta ostajaehdokasta pohtimaan, millaista matokuuria yhtiövelan lyhentäminen voi häneltä vaatia.

Yhtiövelkaa lyhennetään rahoitusvastikkeella, jossa on tyypillisesti muutama vuosi lyhennysvapaata. Vasta sen jälkeen omistaja alkaa maksaa velkaa pois.

Rahoitusvastike ilmoitetaan monessa myynti-ilmoituksessa neliötä tai jyvitettyä osaketta kohden, jolloin kokonaissumma täytyy laskea itse.

Pahimmillaan rahoitusvastiketta ei edes mainita ilmoituksessa, vaikka asunto myydään yhtiölainalla.

Pekka Pajakkala huolestunut

Yhtiölainojen kasvanut rooli asuntokaupassa herättää huolta rakennusalan markkina-asiantuntijayrityksen Foreconin johtavassa neuvonantajassa Pekka Pajakkalassa.

”Halvalla myyntihinnalla, suurella yhtiölainalla ja alkuvuosien lyhennysvapaalla myytävät uudet asunnot saavat kaupan tuntumaan edulliselta. Tämä voi houkutella kuluttajia kaupoille liikaakin”, hän sanoo.

Mikäli pankki ei halua myöntää kotitaloudelle asuntolainaa asunnon koko hintaa vastaan, asunto on mahdollista hankkia yhtiölainalla.

Erityisesti monelle pienituloiselle järjestely antaa avaimen asuntoon. Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna tuntuvasti velkaa ottaneiden kotitalouksien määrä kansantaloudessa siis kasvaa.

Viime vuosina uusien kerrostaloasuntojen kysyntää ovat pitäneet yllä sijoittajat, joille suurin osa kovan rahan uudistuotannosta on myyty.

Kiinteistösijoitusyhtiöt ja asuntorahastot ovat ostaneet kokonaisia kerrostaloja.

Pajakkalan mukaan vuokra-asuntojen määrän nopea kasvu on saanut yksityiset vuokranantajat pudottamaan vuokrapyyntöjään. Hän arvioi, että sijoitusasuntoja saattaa tulla myyntiin, jos tuotot jäävät alle odotusten.

”Valmistuvien kerrostaloasuntojen määrä nousee rajusti lähiaikoina, ja etenkin pienempien alueiden keskuskaupungeissa riski vähintään hetkelliseen ylitarjontaan on suuri. Nykyinen tuotantomäärä ei ole kestävällä tasolla.”

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan keskukseen Seinäjoelle on rakentumassa lähivuosina lähes 2000 uutta kerrostaloasuntoa. Luku on poikkeuksellinen 62000 asukkaan kaupungissa, jonka asukkaista yli kolmannes asuu liitoskunnissa.

Paikallislehtien yleisönosastoilla onkin kysytty, löytyykö kaikkiin uusiin asuntoihin todella asukkaita.

Euroopan järjestelmäriskikomitea on varoittanut Suomea, että kotitalouksien velkaantuminen on alkanut uhata asuntomarkkinoiden vakautta.

Yhtiölainalla käärityn asunto-osakeyhtiön osakkaat vastaavat toistensa veloista viime kädessä yhdessä, jos joku heistä ei pysty suoriutumaan lainastaan.

Yleensä ratkaisuna on maksukyvyttömän asukkaan asunnon myynti. Mikäli realisointi ei onnistu eikä pankki tee myönnytyksiä, laina kaatuu muiden osakkaiden kontolle.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Tässä kohdassa ala ’innovoi’ big time. Tuotiin ’tonttiosuudet’ ja velkaosuudet peittämään järjettömiä asunto-osakkeiden neliöhintoja. Uusia kämppiä on kuitenkin sen verran niukasti vrt. halukkaat ostajat että homma toimii.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia