Infra Johanna Aatsalo Ei kommentteja

Väitöskirjatutkija löysi kiviaineksen kaltaisia uusia maarakennustuotteita

Tampereen teknilliselle yliopistolle (TTY) tehdyssä väitöskirjassa kehitettiin uudenlaisia, maarakennukseen sopivia tuottteita jätteenpolton pohjakuonasta.

Ilmakuva Espoossa sijaitsevalta Ämmässuon kaatopaikalta. Sekajätteen kaatopaikka on hiljentynyt. Roska-autot vievät sekajätteet Vantaan polttolaitokseen, Ämmässuon kaatopaikalle saapuu enää muutama hajakuorma päivässä. Jätejyrä pakkaa sekajätteen täyttömaaksi. Mustissa pitkissä kasoissa eloperäistä jätettä lajiteltuna ja eri maatumisen asteissa.

Tutkija Annika Sormunen kehitti väitöstyössään jätteenpolton pohjakuonasta kiviaineksen kaltaisia tuotteita erilaisiin maarakennuksen tarpeisiin.

Esimerkiksi maarakentamisessa materiaalitarve on suuri, mutta luonnonkiviainekset eivät ole uusiutuva luonnonvara. Pelkästään yhdyskuntajätteen poltosta muodostuvaa jätteenpolton pohjakuonaa syntyy Suomessa vuosittain noin 300 000 tonnia.

Suurin osa tästä yhdyskuntajätteen poltosta syntyvästä materiaalista läjitetään edelleen kaatopaikoille tai hyödynnetään kaatopaikkojen kaltaisissa meluvalleissa, mikä ei ole kiertotalouden periaatteiden mukaista. Maarakentamisessa on paljon mahdollisuuksia käyttää hyödyksi kiertotalouteen liittyvää materiaalia.

”Jätteenpolton pohjakuona sisältää runsaasti arvokkaita metalleja sekä hiekkaa ja soraa muistuttavaa mineraaliainesta. Metallien erottelun jälkeen jäljelle jäänyt mineraaliaines, jonka osuus pohjakuonan kokonaismäärästä on noin 80–85 prosenttia, on kaatopaikkaamisen sijaan syytä ohjata hyötykäyttöön esimerkiksi maarakentamiseen”, TTY:ltä väittelevä Sormunen kertoo.

Sormunen kehitti väitöstutkimuksessaan jätteenpolton pohjakuonasta kiviaineksen kaltaisia tuotteita, jotka sopivat teiden ja kenttäalueiden rakennekerroksiin.

”Materiaalin hyödyntämisestä on mahdollista saada ekotehokkuuden lisäksi myös säästöä, koska luonnonkiviaineksen kustannukset esimerkiksi teiden jakavassa kerroksessa ovat suuremmat kuin meluvalleissa usein käytettävän ylijäämämaa-aineksen”, Sormunen sanoo.

Sormunen laati tulostensa pohjalta suomenkielisen ohjeen jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämiseen maarakentamisessa. Ohjeen avulla tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat sekä viranomaiset osaavat paremmin tunnistaa materiaalin erityispiirteitä sekä ohjata materiaalin hyötykäyttöä sille parhaiten soveltuviin kohteisiin.

”Käsitellyt jätteenpolton pohjakuonat on nyt myös hyväksytty parhaillaan uudistuksen alla olevaan kansalliseen asetukseen, jonka tavoitteena on entisestään edistää jätemateriaalien hyötykäyttöä maarakentamisessa”, Sormunen jatkaa.

M.Sc Annika Sormusen ympäristörakentamisalaan kuuluva väitöskirja Recovered Municipal Solid Waste Incineration Bottom Ash: Aggregate-like Products for Civil Engineering Structures (Jätteenpolton pohjakuona: kiviainesten kaltaisia tuotteita maarakentamiseen) tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 10.11.2017.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia