Projektit Rakentaminen Talous Uutiset Mikko Kortelainen 20 kommenttia

Rakennuttaja otti sairaalatyömaan haltuun ja irtisanoi urakkasopimuksen

Urakoitsijalle tuli lähtö Lappeenrannassa rakennettavalta K-sairaalan työmaalta.

K-sairaalan rakentaminen on jo pitkällä. Kuva Mikko Nikkinen / Storymakers

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hallitus päätti 5.12.2017 purkaa K-sairaalan urakkasopimuksen. Urakoitsija on HL-Rakentajat oy.

Sopimuksen purkamisen myötä Eksote otti työmaan haltuunsa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Eksoten hallitus vetoaa Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE). Niiden mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos työtä tehdään niin hitaasti, ettei se ilmeisesti valmistu sopimuksen mukaisessa ajassa.

Lisäaikasopimuksen mukaan kohteen piti olla luovutettavissa Eksotelle 2.10.2017. Viimeisin arvio valmistumisesta oli ensi maaliskuu.

Kohde on jo varsin pitkällä, sillä jäljellä on lähinnä sähkö- ja lvi-töitä. Sitten on testattava muun muassa ilmanvaihdon, säätöjen ja sähkölaitteiden toimivuus.

Rakennusliike vaati maksueriä etukäteen

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan HL-Rakentajat vaati tilaajaa maksamaan viimeiset maksuerät, vaikka kohde ei ole vielä valmis. Siten tilaajalle ei olisi jäänyt mitään vakuuksia, joilla kohteen valmistuminen tai virheettömyys olisi voitu varmistaa.

Tilaajalla on vakuutena 2,3 miljoonaa euroa kohteen urakasta. Lisäksi sisässä on maksamatonta työtä rakennusliikkeelle.

”Emme millään voineet suostua siihen, että viimeiset maksuerät olisi maksettu. Asia käytiin monta kertaa läpi”, Itkonen sanoo.

Itkosen mukaan kohteen myöhästyminen kävi ilmi viime keväänä. Asiasta neuvoteltiin, ja lokakuussa tilaaja jätti kirjallisen purku-uhkaukaisen reklamaation. Se on edellytys urakkasopimuksen purkamiselle.

Työmaan resursseja ei Itkosen mukaan kuitenkaan lisätty reklamaation jälkeen eikä aikataulua kiritty. Siitä hänen mukaansa näki, että yrityksen suorituskyky oli kadonnut.

Pelko yrityksen kaatumisesta olikin tärkein syy siihen, miksi tilaaja ei Itkosen mukaan voinut lähteä miettimään viimeisten maksuerien maksamista etukäteen.

Itkosen mukaan rakennusliike oli joutunut järjestämään väliaikaista rahoitusta lokakuusta lähtien. ”Kyse on pienestä yrityksestä, ja väliaikaista rahoitusta olisi jouduttu hankkimaan pitkäksi aikaa.”

Työt jatkuvat tilaajan komennossa

Sairaalatyömaalla pidettiin katselmus torstaina 7.12.2017. Tilaajan aikomuksena on ottaa sivu- ja aliurakoitsijat omaan palvelukseensa.

”Meidän valvova organisaatio tulee valvomaan työmaata”, Itkonen sanoo.

Tilaajalle kohteen valmistumisen varmistaminen on tärkeää, jotta uuteen sairaalaan muuttaminen ei lykkäänny ensi keväästä syksyyn.

HL-rakentajien toimitusjohtaja Esko Juutilla ei ollut perjantaina aikaa vastata Rakennuslehden kysymyksiin sairaalahankkeen keskeyttämisestä.

Etelä-Saimaalle Juuti sanoo valmistumisen viivästyneen suunnitteluviiveiden ja -virheiden takia.

”Meillä on vaateita Eksoten suuntaan. Suunnitelmia ei ole annettu ajoissa, suunnitelmat ovat olleet virheellisiä. Näistä syistä rakennustyöt eivät ole päässeet etenemään. Suunnittelun taso on ollut tässä kohteessa ala-arvoinen pois lukien pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu”, Juuti toteaa Etelä-Saimaalle.

Juutin mukaan Eksoten kanssa aiemmin sovittua lisäaikaa on tarvittu juuri suunnitteluviiveiden takia ja siksi, että rakentaminen tämän takia siirtyi hankalampaan talviaikaan.

Urakka suurempi kuin rakennusliikkeen liikevaihto

Juuti luonnehtii Etelä-Saimaassa K-sairaalan rakentamista ”hankalimmin johdetuksi projektiksi, jossa hän koko 35 vuoden uransa aikana ollut”. Hänen mukaansa rakennuttajakonsultti ISS Prokon pitäisi johtaa projektia, mutta ”sitä projektia ei ole johtanut kukaan”.

Juuti toteaa lehdelle, että yhtiö on käynyt Eksoten kanssa neuvotteluja maksueristä, mutta hän ei kuitenkaan myönnä yhtiöllä olevan palkanmaksuongelmia.

Eksoten Itkonen pitää varmana, että työmaasta on pitkät oikeusprosessit edessä. Vaatimuksia on puolin ja toisin.

Itkosen mukaan näin jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että yritys ei ollut riittävän iso sairaalan kaltaiseen vaativaan hankkeeseen. Urakkakilpailuvaiheessa yrityksen kantokyvystä keskusteltiin paljon. Halvimman tarjouksen sivuuttaminen olisi hänen mukaansa kuitenkin ollut vaikeaa.

HL-Rakentajan liikevaihto oli 16,8 miljoonaa euroa vuonna 2016.

HL-Rakentien urakkatarjous oli halvin, 22,66 miljoonaa euroa. Eroa seuraavaan oli miljoona euroa. Tarjouskilpailun kriteerinä oli myös laatupisteet.

Keskustelu artikkelista: 20 kommenttia

  • Laadun rakentaja

    Asiasta mitään tietämättä, vaikuttaa konsultin kasvojen pelastamiselta..

    Vastaa
    • Tämä kyllä tuli itsellekin ensimmäisenä mieleen kondultin roolista. Toinen mikä kiinnostaa on, että mikähän on suunnittelutoimisto johon rakentaja viittaa?
      Yritetty varnaan jotain 3D hössäköintiä aikataulussa pysyvän helpommin muutettavan 2D suunnittelun sijaan.

      Vastaa
  • Tilaajan virhe

    Tämä lause kertoo paljon tilaajan osaamisesta: ”Halvimman tarjouksen sivuuttaminen olisi hänen mukaansa kuitenkin ollut vaikeaa.”. Niin varmasti, mutta tilaaja olisi myös voinut asettaa kilpailutukseen raja tarjoajan minimiliikevaihdolle ja sitä kautta väistää tällainen ”vaikea” tilanne. On täysin järjen vastaista ottaa 22,6 miljoonan urakkaan noin 15 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä yritys.

    Vastaa
  • Tilaaja taitamaton

    Ilmeisesti on myös valittu halvin rakennuttajakonsultti, näin on Lappeenrannassa tapana

    Vastaa
    • Tilaajalle riitti, että sai sateenkaarivärityksen riittävän suureen pintaan Lappeenrannassa, ei ois onnistunut silloin kun olin vielä lappeenrantalainen!

      Vastaa
  • Laadun rakentaja

    Toivottavasti urakoitsija ei ajaudu konkurssiin mikäli heidän lausuntonsa pitävät paikkansa. Yleensähän se on urakoitsijan vastaava työnjohtaja joka vetää perässään suunnittelunohjausta, tilaajalta päätöksiä ja mielipiteitä asioihin yms.

    Vaikka se konsultti olisikin välissä laskuttamassa ja raportoimassa kuinka ääliö rakennusurakoitsija on. (Hlö koht kokemus, vaikka ihan ysen mukaan olen toiminut, ja niitä asioita vaatinut jotka urakoitsijalle kuuluu tilaajan järjestää kiinteähintaisessa urakassa)

    Eiköhän tämä mene oikeuteen asti.

    Vastaa
  • Ilmeisesti 22,6 miljoonan urakassa on ollut urakka-aikaa vajaa 2 vuotta. Ei varmastikkaan mikään ihme jos menee hommat pitkäksi. Miljoona per kuukausi… onkohan aikataulussa ollut mitään järkeä tälläkään kerralla.

    Jos suunnittelua koskeva kritiikki on totta, niin voi tulla tilaajalle kalliiksi vallankaappaus. Toivotaan urakoitsijalle menestystä käräjille.

    Vastaa
  • Tätä mieltä

    Tilaajan vastuulle kuuluva suunnittelun ohjaus ja valvonta laiminlyöty täysin. Rakennuttajan myötävaikutusvelvollisuudessa paha häiriö. Rakennuttajakonsultti osaamaton ja aivan ulkona koko hankkeesta. Konsultti laiminlyönyt tehtävänsä ja nyt kaataa syyn urakoitsijan niskaan. Käsittämätöntä touhua tilaajan taholta!

    Vastaa
  • Kyllä siellä taas suunnittelun ohjaus ja rakennuttajan myötävaikutus paistaa läpi. Ei saada toteutuskelpoisia suunnitelmia työmaalle jne… Nyt kun homma melkein valmis niin se keskeytetään, jolloin sisälle jää hyvä potti. Kusetusta alusta alkaen ja urakoitsijalle jätetty kaikki selvitettäväksi. Tämähän on maan tapa. Niin … en ole firmaa aiemmin kulkutkaan enkä tunne asiaa, mutta sam tuntuutoistuvan aican liian usein.

    Vastaa
  • Käsittääkseni rakennuttaja on pidättänyt myöhästymissakkoina vajaan parin miljoonan edestä maksusuorituksia. Myöhästymisestä jonka on siis todennäköisesti itse aiheuttanut. Näistä suorituksista on tullut sitten kiistaa.

    Vastaa
  • Laadun rakentaja

    Suurin huolihan on se että YSE 98:n päivät alkavat olla päättymässä mikäli näitä tulee vielä oikein paljon julkisuuteen. Ja nimenomaan näistä viivästyssakoistahan johtuen sen ikää on haluttu jatkaa.

    Ja edelleen: Osaavia henkilöitä on urakoinnin puolella enemmän keskimäärin kuin rakennuttamisessa, varsinkin konsulttivetoinen rakennuttaminen on sellaista paskaa että jos siitä päästäisiin eroon. Tilaajan (rahapussin haltija) ja urakoitsijan istuessa suoraan samassa pöydässä tulee asiat heti selväksi ilman viikkoen jaarittelua, varsinkin kun suunnittelupuolella pitää kiirettä juuri nyt hyvin.

    Vastaa
  • Juutin mukaan ”rakennuttajakonsultti ISS Prokon pitäisi johtaa projektia, mutta ”sitä projektia ei ole johtanut kukaan”.”

    Ei kai kukaan alalla toimiva oikeasti ole sitä mieltä, että rakennuttajakonsultti johtaa projektia? Tilaaja johtaa ja konsultti tarjoaa tehtäväluettelossa määriteltyjä tehtäviä maksua vastaan tilaajalle.

    Sama koskee suunnittelua ja sivu-urakoita, kyllä asiantunteva ja vastuunsa tuntevan tilaajan on valvottava ja huolehdittava sopimuskumppaneidensa suorituksista suhteessa pääurakoitsijaan.

    Luottamus hyvä, kontrolli parempi.

    Toivotaan vielä, että osapuolet ovat toimineet puolin ja toisin YSEn ja sopimusten mukaan, niin mahdollisen riidan ratkaiseminen on helpompaa. Valitettavan usein näin ei ole vaan rakentajille tyypilliseen tapaan kaikki osapuolet lipsuvat velvoitteistaan ja soppa on valmis.

    Vastaa
  • Miehemme_maalta

    Rakennuttajakonsultti on kutakuinkin maailman turhin konsultti. Täysin tarpeeton ”rikkinäinen” puhelin urakoitsijan ja tilaajan välissä. Muistakaa Länsimetro, sielläkin kämmäsi rakennuttajakonsultti (Sweco). Tällaisiin K-sairaalan kokoisiin hankkeisiin tilaajan tulee palkata omille palkkalistoilleen projektikohtaisesti ammattitaitoisia rakennuttajia. Ei näitä konsultit osaa hoitaa.

    Vastaa
  • Tämä on vaan liian yleistä täällä Etelä-Kurjalassa😧

    Vastaa
  • Sopimusosapuolet voivat YSE:n mukaan kyllä yhdessä myös purkaa ja siirtää sopimuksen uudelle toimijalle. Vaikka Eksotelle, mutta purun hinta, velvoitteet ja vastuut on mielellään neuvoteltava ensiksi. Tässä prosessissa uskotut miehet kykenisivät toimimaan riittävän nopeasti. Mahdollisesti sivu- ja alaurakoitsijat voivat jatkaa laskutyönä. Jos koskaan, nyt konsultilla on mahdollisuus tuoda tilaajalle sitä lisäarvoa ja pitaa urakka nätisti budjetissa.

    Vastaa
  • Ihmeellisen erinomaiset konsultit

    Ottakaa mallia Saksasta, missä ei ole näitä ihmeellisen erinomaisia konsultteja sotkemassa asioita: Päävalvoja on pihalla kohteesta kuin lumiukko ja vain mielistelee tilaajaa; päävalvojan tehtävä on taas saivarrella ja haastaa riitaa vastaavan kanssa, vastaavan , joka hyvin usein todellisuudessa johtaa suunnittelun ohjausta. Saksassa konsultoinnin hoitavat arkkitehtitoimistot. Suomessa taas arkkitehti on lähes aina se kaiken pahan alku ja juuri. Itse taas olen todennut , että asia on aivan päinvastoin: useimmiten itseni kohdalla arkkitehti on ollut kohteen ylivoimaisesti paras henkilö; ja miksei olisi? Koska suomessa on kautta aikai vaadittu arkkitehtiosastolle päästäkseen kuusi laudaturia ja keskiarvoksi yhdeksän ja se kyllä näkyy pitkässä juoksussa. Positiivisinta asiassa on kuitenkin se, että myönnätään konsultoinnin olevan pahimmoillaan pelkkää potaskaa.

    Vastaa
    • Laadun rakentaja

      Vaikka olenkin täällä räksyttänyt jo konsulttien osaamisen puutteesta, niin täytyy kyllä suunnittelijoille nostaa hattua. Voidaan laskea yhden käden sormilla niin arkkitehdit, rakennesuunnittelijat kuin tekniikkasuunnitttelijat joiden kanssa olisi yhteistyössä ollut suuremmin ongelmia. Virheitä tekee kaikki, ja kun niistä asiallisesti ilmoittaa niin päästään asioissa eteenpäin.

      Tilaajat jos toimivat omien rakennuttamisorganisaatioiden kautta niin omat valvojatkin ovat keskimäärin huippuammattilaisia hommassaan ja ovat itse urakointipuolelta sinne siirtyneitä.
      Joka asiaa ei voi oppia nopeasti ainakaan ymmärtämään papereita selaamalla, vaikka se nykyään tärkein asia onkin.

      Vastaa
  • Kilpailutus ajaa tähän

    HL-rakentajien tapa kalastella urakoita on antaa monta miljoonaa liian halpa tarjous. Muutaman heidän hankkeen vierestä nähnyt, ja kaikissa he ovat saaneet urakan aivan liian halvalla tarjouksella. Ero muihin tarjouksiin on aina ollut miljoonia euroja muita tarjoajia halvempi.

    Vastaa
  • Onko muut tarjoajat sitten liian kalliita? Jokainen voi suht vapaasti päättää oman osaamisensa mukaan miten rahansa käyttää ja millä perusteilla tai hankemuodoilla yms. urakoitsijansa valitsee.

    Tuolla Eksoten rakennuttamisorganisaatiolla konsultteineen ja osaamisella lopputulos on kuitenkin hyvinkin siedettävä. Kukaan paikallinen rakentaja ei odottanut mitään muuta tulosta tuosta hankkeesta.
    Harmi että kärsijäksi joutuu nyt pienempi suomalaisomisteinen rakennusliike.
    On todellakin Eksoten etu ettei se ole nyt taistelemassa isompien firmojen lakimiesarmeijoiden kanssa, siinä ei jäisi maksajasta epäselvyyttä.

    Vastaa
  • Mistä tuntee konsultin?

    – Konsultti tietää tuhat eri asentoa, muttei tunne yhtään naista

    Konsulteiksi ja rakennusvalvontaan hakeutuu ainesta, jotka muuten eivät saisi ” oikeita töitä” rakennusalalta.

    Koskee myös koko elinkeinoelämän kaikkia sektoreita

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia