Varpen rakentajasuku tuntee Turun korttelit

Jos ihmisellä olisi joku geeni, joka vetäisi rakennusalalle töihin, Varpen suvulla se varmasti olisi. Perheyritys Varpe oy:ssä nimittäin ei tunneta yhtään Varpe-nimistä miespuolista sukulaista, joka ei jollakin tavalla olisi rakennusalan kanssa tekemisissä. Naisiinkin se on jo levinnyt: sukulaistyttö kouluttautui juuri kirvesmieheksi.

Toki yksi musta lammas perhepiirissä sallittaneen: eräs sukulaispoika lähti opiskelemaan yliopistoon ihan muuta.
”Isoisäni Martti Varpe perusti poikiensa Teppo ja Timo Varpen kanssa Varpe oy:n vuonna 1969. Nyt on jo perheen neljäs sukupolvi ollut meillä kokeilemassa alaa”, Tepon poika ja Varpe oy:n tekninen johtaja Jussi Varpe kertoo.

Aluksi yhtiö gryndasi rivitaloja Turun seudulla. Raisioon nousi Varpen tekemänä melkein kokonainen rivitaloaluekin.
Sitten alkoi 1990-luvun lama, joka vei mennessään monta turkulaista rakennusliikettä. Gryndauksella ei enää leipäänsä saanut.

Kirkko pelasti

Varpen pelasti laman kourista yllättävä taho. Katolinen kirkko etsi tekijää espoolaisen luostarin laajentamiselle.
Varpen väki pakkasi työkalut pakettiautoon ja ajoi Espooseen. Työt sujuivat niin hyvin, että katolliselta kirkolta tuli muitakin toimeksiantoja, kuten koulun saneeraus.

”1990-luvulta asti olemme myös tehneet perustajaurakoina useita rivitaloja. Viimeisin on juuri valmistunut Uudessakaupungissa, jossa on vain yksi kolmio myymättä. Sen vieressä on tyhjä tontti, jota alamme rakentaa seuraavaksi.”

Kun lama loppui, pääkaupunkiseudulle ei enää tarvinnut mennä.
”Länsi-Suomessa on ollut sen jälkeen niin hyvin töitä, ettei keikkahommia muualle ole tarvinnut tehdä.”

Tuhansia asuntoja

Kun nyt lähes 80-vuotias Teppo Varpe ajaa Turun keskustan läpi, vastaan ei juuri tule korttelia, jossa hän tai Varpe oy ei olisi jotain rakennustyötä tehnyt. Linjasaneerauksia on tehty tuhansiin asuntoihin ja onpahan rakennettu muutama uusi kerrostalokin. Lisäksi on rakennettu muun muassa Taivassaloon liikuntahalli, Piikkiöön paloasema ja Raisioon palvelutalo.

”Yksi erittäin, erittäin haastava kohde oli Viking Linen terminaali. Laiva lähti aamulla ja illalla, jolloin matkustajien oli päästävä työmaasta huolimatta alukseen ja sieltä pois”, Jussi Varpe sanoo.

Kosken päiväkodin uudisrakennus tuli tilaajalta Varpelle kiireisenä työnä. Homman alku meni muutenkin pieleen: sokkelielementtien toimitus myöhästyi kuukauden.

”Pojat tekivät kuitenkin hienoa työtä. Päiväkoti valmistui kuukauden etuajassa.”

”Pojilla” tekninen johtaja tarkoittaa myös pitkään yrityksessä olleita työntekijöitä, kuten Pekka lloa, joka on ollut Varpella 43 vuotta.

”Tulin vuonna 1989 ensimmäistä kertaa töihin apupojaksi. Minulla oli fillari ja liian suuret haalarit. Kannoin muurarille laastiämpäreitä tikkaita pitkin. Se oli rankkaa, mutta kivaa työtä. Ilon huumorintaju teki työnteosta positiivista”, Jussi Varpe kertoo.

YSE 98 käyttöön

Jos Jussi Varpella olisi valta muuttaa rakennusalalla jotain, niin hän noudattaisi rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja, YSE 1998:a, jota nyt käytännössä muutetaan välillä paljonkin.

”Joskus aikataulut olivat niin kovat, että sakkoa tuli välittömästi. Se oli sama kuin pitäisi toimittaa paketti tunnissa Helsinkiin, vaikka matkaan menee kaksi tuntia. Tiedät silloin jo aloittaessasi, että saat sakkoa. Ei se ole kenenkään etu.”

Nyt Jussi Varpe on huomannut aikataulujen parantuneen, ja niistä sovitaan yhä useammin yhdessä rakennusliikkeen kanssa.
Myös suunnittelua voisi Varpeen mielestä parantaa. Ristiriitoja ja väärinymmärryksiä nimittäin riittää.

Eräs käyttäjä halusi kouluun niin ison altaan, että siinä voisi pestä kumisaappaat. Varpen väki valoi suunnittelijan ohjeiden mukaisesti lattiaan ison rosterialtaan.

”Kun käyttäjä tuli paikalle, hän katsoi allasta ja kysyi: ’Mikä tuo on?’ Kävi ilmi, että käyttäjä oli tarkoittanut vain aivan tavallista, reilun kokoista käsienpesuallasta.”