Suunnittelu Talous Uutiset Marja Salomaa / HS 6 kommenttia

5–6-kerroksiset kerrostalot alkavat nousta omakotitalojen kylkeen Vantaalla – asukkaat säikähtivät kaupungin kasvusuunnitelmia

Rekolan ja Hiekkaharjun pientaloalueiden kupeeseen on suunniteltu kerrostaloja.

Rekolan vanhan pientaloalueen keskelle on kaavailtu 10 uutta kerrostaloa. Vasemmalla näkyvä tehdaskiinteistö, huoltoasema ja taustalla häämöttävä matala liikehuoneisto haluttaisiin purkaa. Kuva: Leif Rosas

Rekolantieltä katsottuna päärataa ei edes näy. Välissä on ensin Shellin huoltoasema, sitten joutomaata ja lopulta pensasaidan takana pientalotontteja, jotka ulottuvat Rekolan juna-asemalle saakka. Etäisyys asemalle on vajaa kilometri, mutta kulkureitti kiertää mutkitellen pientaloalueen halki.

Pääradan läheisyys ja laajahko vajaakäytössä oleva kortteli ovat saaneet Vantaan kaupungin tarttumaan yksityisen maanomistajan ehdotukseen alueen kaavoittamisesta.

Esityksen on tehnyt kiinteistöyhtiö, jossa osakkaana on muiden muassa Vakulan perikunnan edustajia. Vakulan vanha tehdaskiinteistö olisi yksi purkukohteista.

Asukkaille esitetyissä alustavissa suunnitelmissa kortteliin olisi tulossa kymmenen 5–6-kerroksista asuintaloa ja 400 uutta asukasta. Rekolan pientaloalueella on nyt noin 3 000 asukasta.

”Meille sopisi ihan hyvin, että tänne rakennetaan lisää asuntoja, mutta ei näin korkeita taloja. Kaksikerroksiset rivitalot sopisivat pientaloalueen atmosfääriin”, sanoo rekolalainen Markku Löytökorpi.

Asukkaat ovat perustaneet Rekola-liikkeen vastauksensa kerrostalosuunnitelmille. Heidän mielestään vanhan pientaloalueen omaleimaista ilmettä ei pidä rikkoa miljööseen sopimattomalla rakentamisella.

Uusia asuntoja jopa 150 000 uudelle vantaalaiselle

Vantaan vanhojen omakotialueiden murros on Rekolaa suurempi asia. Kaupunki on juuri virittämässä uutta yleiskaavaa, joka ohjaa kaupungin rakentamista vuoteen 2050 asti.

Nykyisellä rivakalla tahdilla väestön määrä kasvaisi 370 000:een nykyisestä 220 000:sta. Perusennusteessakin oletetaan asukasluvun nousevan yli 300 000:n.

Asukkaille esitetyissä alustavissa suunnitelmissa kortteliin olisi tulossa kymmenen 5–6-kerroksista asuintaloa ja 400 uutta asukasta.

Jostain pitäisi siis kehittää asuntoja 80 000–150 000 uudelle vantaalaiselle.

Yksi yleiskaavan tavoitteista on ohjata kasvua keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tätä ohjetta vasten Rekolan kaltainen kohde vaikuttaa suorastaan tiivistämisen kouluesimerkiltä.

Yleiskaava-arkkitehti Virpi Mamia myöntää, että aseman läheisyys vaikuttaa. Normaalioloissa sinne pitäisi saada lisää asuntoja. Jos käytettävissä oleva tila on suppea, asuntojen lisääminen tarkoittaisi kerrostaloja.

Mamia ei kommentoi suoraan Rekolan tapausta, joka ei ole hänen tehtävänään. Hän tähdentää, että etenkin pientaloalueilla jokainen tiivistämishanke käydään läpi tapauskohtaisesti.

Kaavan kohtalo selvillä kevään aikana

Vantaan kaupunginvaltuusto evästi kaavatyötä maaliskuun alussa siten, että vanhoille omakotialueille ei ensisijaisesti pitäisi rakentaa kerrostaloja. Evästyksen perusteena oli ajankohtainen keskustelu Rekolan täydennysrakentamisesta.

Rekolalaisten luottamusta kaavoittajaan ei suinkaan lisää se, että aika lailla vastaavanlainen projekti Hiekkaharjun juna-aseman tuntumassa on päättymässä asukasaktiivien tappioon.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuun alussa kiistanalaisen Kulleropuiston kaavan, jossa omakotialueen kylkeen pääradan varteen on tulossa kahdeksan pientalotonttia, 46 asuntoa pienkerrostaloihin ja 260 asuntoa 4–5-kerroksisiin asuintaloihin.

Kaavan kohtalo ratkeaa kaupunginvaltuustossa kevään aikana. Maa-alueen omistaa Vantaan seurakuntayhtymä.

”Toivomme, että meitä oikeasti kuunneltaisiin”

Yksi Rekola-liikkeen perustajista Lauri Helle epäilee, että kaupunki kohtelee isoja maanomistajia myötäsukaisesti.

”Jos joku meikäläisistä esittäisi omakotitalotontille 5-kerroksista kerrostaloa, ehdotusta ei taatusti otettaisi vastaan. Toivomme, että meitä oikeasti kuunneltaisiin tämän kaavoitusprosessin aikana.”

Kaupungin kaavoitusintoa voi Rekolassa lisätä se, että kaupunki omistaa korttelista kaksi tonttia. Voimassa olevan asemakaavan mukaan niille piti tulla päiväkoti ja vanhusten palvelukeskus, mutta näin ei ole tapahtunut.

”Jos joku meikäläisistä esittäisi omakotitalotontille 5-kerroksista kerrostaloa, ehdotusta ei taatusti otettaisi vastaan.”

Rekolan alueen asemakaava-arkkitehti Lassi Tolkki sanoo, että yksityisen maanomistaja kaavoitusaloite antaa mahdollisuuden suunnitella Rekolaan uutta keskustaa.

Asukkaiden vastarinta on kuitenkin niin tiivistä, että kaavoittajat järjestävät sisäisen keskustelun hankkeen jatkosta vielä ennen pääsiäistä.

Huoli alueen vehreydestä kirvoittaa kritiikkiä

Vantaan rivakka kasvu on jo aiheuttanut kipuilua eri puolilla kaupunkia. Valtuusto hyväksyi länsivantaalaisen Linnaisten pientaloalueen laajentamisen kiivaan keskustelun ja äänestyksen jälkeen tammikuussa.

Linnaisten asukkaat protestoivat lähimetsänsä puolesta. Vastaavanlaista vastustusta on Itä-Hakkilassa, missä yleiskaavanmukainen Rukinpyörän pientaloalue on saanut vanhat asukkaat moittimaan virkistysalueensa kaventumista.

Yksituumainen kaupunkisuunnittelulautakunta pudotti Rukinpyörän pois kaavoituksen työohjelmasta, mutta yhtä yksituumainen kaupunginhallitus palautti sen työohjelmaan kolmanneksella pienennettynä.

Yleiskaava-arkkitehti Virpi Mamia epäilee, että juuri vehreyden vaalinta on monien kriittisten tiivistyskeskusteluiden perusteena. Ihmiset rakastavat vanhoja puita ja luontoa talojen välissä.

”Meidän pitäisi ehkä lisärakentamisessa keskittyä siihen, että alueen vehreys säilyy. Se voi säilyä myös kerrostaloalueilla.”

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Omakotitalon hinnat kerrostalojen naapurissa romahtavat…

    Vastaa
    • Eikähän kaupungin uusi strategia vedä tämänkin solmuun. 50 % ARA tuotantoa, ei pienasuntoja, korkeintaan puolet vapaarahoitteista vuokra-asuntoa ja loput 4-5 h + k perheasuntoja ja mitä vielä keksitäänkään. Kivoja sääntöjä, mutta mistä löytyy ostajat 450 000 perheasuntoon Rekolassa sijaitsevaan kerrostaloon.

      Vastaa
    • En asu lähelläkään Vantaata, mutta kommentoin silti. Jos asuu kaupungissa joka kasvaa ja maa-alueet ovat rajalliset, niin johonkin ne ihmiset pitää saada asumaan. Oletetaan seuraavaa: Ok !!, olen asunut ns 20 vuotta vihreällä autiosaarella sekä metsän keskellä ja nyt joku uskaltaa rakentaa viereen…mitä vit…t.ua !! Talon hinta laskee ja tulee ala-arvoisia ihmisiä naapuriin, TERVE !! Vastasin tähän kirjoitukseen, mutta muutkin olivat samankaltaisia !! Maailma muuttuu ja jos haluaa asua metsän keskellä kaupungin keskustassa yksin, niin on paras voittaa eurojackpotti, jolla voi ostaa tällaisen alueen….

      Terveisin,

      Johtaja, joka on jonkin verran katsonut maailmaa sivusta ja todennut kengän puristavan lähes kaikkia ja AINA….

      Vastaa
  • Vantaan kaupungilla on hyvä ja asiallinen ote asuntotuotannon ohjaamisessa. Ei sen takia voi kasvua estää, että ehkä mahdollisesti jos huonosti käy jonkin lähistöllä olevan omakotitalon hinta ehkä mahdollisesti jos huonosti käy, niin tipahtaa.

    Vastaa
  • Kova usko ainakin siihen että ohjaus on hyödyllistä. Yksityiset toimijat ovat kertoneet että uusissa kaavoissa määrätään toteuttamaan kerrostaloihin ns. perheasuntoja. Pelkäävät että yli 350 000 € asunnoille ei ole ostajia kun hyväkuntoista käytettyä asuntoa on runsaasti markkinoilla, tiedä sitten jos nuoret perheet mieluummin asuvatkin omakotitalon hintaisessa kerrostalo-asunnossa.

    Vastaa
    • Olet väärässä. Kaupunki ei pakota maankäyttösopimuksissa ketään rakentamaan perheasuntoja. Sen sijaan yksiöiden rakentamisen rajoittamista ollaan virittelemässä ja syystäkin…

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia