Elielinaukiota hiekoittaa ja auraa kahdeksan eri tahoa – kaupungin lumityöt ovat sekamelska

Elielinaukion ja Kiasman alue on malliesimerkki talvihuollon vastuiden hajoamisesta Helsingissä.

Elielinaukion, Asema-aukion ja Kiasman museon alueella talvihuollosta vastaavat Helsingin kaupunki, VR, VR:n eläkesäätiö, Posti, Sokos, Kiasma ja Sanomatalo. Kuva: Sami Kero / HS

Helsingin rautatieaseman pääovilla on syytä olla tarkkana. Jos sattuu liukastumaan pahasti ovien edustalla ja haluaa kadun kunnossapidosta vastaavan tahon vastuuseen, olisi parasta ottaa valokuva turmakohdasta.

Asema-aukion, Elielinaukion ja Kiasman museon alueella on yhteensä kahdeksan tahoa, joiden vastuulla on katujen, pyöräteiden ja muun kulkutilan talvikunnossapito. Rautatientorilla vastuualueen raja voi kulkea jopa keskellä jalkakäytävää.

Paikka on yksi Helsingin keskeisimmistä kauttakulkualueista. Siksi kaupungin kunnossapitopalvelun Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö käyttää sitä esimerkkinä lumitöiden ja hiekoittamisen vastuun hankalasta pirstoutumisesta.

”Näissä tilanteissa korvaukset menevät helposti vastuun pallotteluksi”, Alatyppö sanoo.

Katujen tila on Helsingissä ollut kuluneina viikkoina jopa holtiton. Irtosepeli on pyörinyt jalkakäytävillä pitkin muhkuraisia jääsaarekkeita. Siksi kaupunki valvoi kuluneella viikolla erityisesti kiinteistöjen suoriutumista kunnossapidosta.

”Ei ole kunnon keinoa, millä jää olisi saatu jalkakäytäviltä”

Hankaluudet alkoivat helmikuun 1. päivän myräkästä. Yhdellä rykäyksellä tuiskusi noin 20 senttiä lunta. Meteorologit yrittivät varoittaa, että lumet tulisi aurata tai kolata heti, muuten ne jäätyvät.

Myräkkä kuitenkin sattui torstaiksi, ja liikenne oli kaaoksessa perjantainakin. Viikonloppuna jalkakäytävien auraus ei edennyt sutjakkaasti. Ja sitten alkoi näihin päiviin kestänyt lähes keskeytymätön pakkaskausi.

Yhdellä rykäyksellä tuiskusi noin 20 senttiä lunta.

Jäätyneen lumen päälle heitetty hiekka ei oikein estä liukastelua.

”Ei ole kunnon keinoa, millä jää olisi saatu jalkakäytäviltä. Tiekarhuista tai tappiteristä tulee kamalat naarmut, mistä on hyvä esimerkki Senaatintorin kiveykseen tulleet jäljet”, Alatyppö sanoo.

Liian moni taloyhtiö laiminlyö velvoitetta

Jalkakäytävien talvihoito kuuluu kunnossapitolain mukaan tontin omistajalle. Kantakaupungissa taloyhtiöiden kuuluisi siis huolehtia jalkakäytävistään, jopa talon edustalla olevista pysäkeistä.

Liian moni taloyhtiö laiminlyö velvoitetta. Tai hidastelee kohtuuttomasti hiekoittamista ja lumikasojen siirtämistä autopaikoilta. Siksi Alatyppö ottaisi Helsingissä käyttöön samanlaisen määräyksen kuin Lahdessa.

Määrättäisiin, kuinka kauan lumi saa olla tientukkeena, ennen kuin kaupunki vie sen pois. Ja lähettää laskun taloyhtiölle.

”Olisi ehdottoman tärkeää, että määräys saataisiin. On usein suuri vaikeus löytää kustakin kiinteistöstä edes yhteystiedot, kuka on tilannut talvikunnossapidon kiinteistöhuoltoyhtiöltä”, Alatyppö sanoo.

Kaupungilla ei juuri ole keinoja pakottaa tontinomistajia töihin. Rautatientorilla esimerkiksi oli vuodenvaihteessa täysin hiekoittamaton alue, ja ihmiset vaativat kaupungilta sepeliä. Mutta liukas kohta ei ole kaupungin vastuulla.

”Me voimme muistuttaa kiinteistöjä vastuusta. Vain poliisilla on sakotusoikeus laiminlyönneistä, ja sillä taas on muutakin tekemistä kuin vahtia, siirtyykö lumikasa”, Alatyppö sanoo.

Katuhiekkojen poisto kustantaa viitisen miljoonaa

Miksi kaupunki ei itse huolehdi kaikista lumitöistä? Kantakaupungin ulkopuolella Stara jo hoitaa myös jalkakäytävät.

”Jälki olisi tasalaatuisempaa ja löytyisi aina yksi syyllinen, johon sormi osoittaa, jollei homma toimi”, Alatyppö sanoo.

Mutta vuotuinen noin 24 miljoonan euron talvikunnossapidon budjetti ei riitä. Euromäärä on varattu liukkauden torjuntaan, lumen auraukseen ja pois vientiin sekä polanteiden ja hiekoitussepelin poistoon.

Pelkkä katuhiekkojen poisto maksaa viitisen miljoonaa euroa.

”Raha riittää tavanomaista kevyempinä talvina. Kovina vuosina budjetti jopa kaksinkertaistuu”, Alatyppö sanoo.

Harvinaisen kova oli lumitalvi 2010–2011. Silloin kaupunki sisuuntui taloyhtiöiden vitkutteluun ja käynnisti Operaatio lumisodan. Kaupunki huolehti lumitöistä kantakaupungissakin. Talvikunnossapidon loppulaskuksi koitui 36 miljoonaa euroa.

Vuotuinen noin 24 miljoonan euron talvikunnossapidon budjetti ei riitä.

Kuluneita veroeuroja ei peritty taloyhtiöiltä.

”Vanhaan hyvään aikaan taloyhtiöiden talonmiehet hoitivat jopa ajoradat. Nyt on tultu jo vuosikymmeniä siihen suuntaan, että vastuu siirtyy yhteiskunnalle”, Alatyppö sanoo.

Kaupungilla ei riitä henkilöstö

Kaupunki on jo tullut vastaan. Täyden talvihuollon raja kulki aiemmin Hakamäentiessä. Nyt kaupunki huolehtii koko paketista Taka-Töölössä asti. Mutta kaikkea kaupunki ei Alatypön mukaan voi hoitaa.

Oma henkilöstö ja kalusto eivät riittäisi. Vaikka esimerkiksi lumen kuljetuksesta perittäisiin hoitotaksa, se ei kattaisi kaikkia kuluja. Verorahoja kuluisi talvihuoltoon yhä enemmän. Karkeasti arvioituna ainakin yli 40 miljoonaa euroa talvessa.

”Meidän pitäisi kilpailuttaa urakoitsijoita niin paljon, ettei muutos veisi kohti tehokkaampaa yhteiskuntaa”, Alatyppö sanoo.

Yhdellä saralla tehokkuus on tosin nyt huipussaan. Helsingin halu nostaa pyöräilyn suosiota näkyy puhtaana asvalttina pyöräilyn pääväylillä. Kokeilussa on talvihoidon ”superluokka”, jossa pyöräteitä harjataan ja suolataan ahkerasti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Elielinaukiota hiekoittaa ja auraa kahdeksan eri tahoa – kaupungin lumityöt ovat sekamelska”

  1. Miksei kaupunki ole aktiivinen ’isäntä’ ja laita asiaa kuntoon: määritellään vastuut ja sanktiot.
    Poliittiseen virkamaailmaan liittyy tämä käsienlevittely ja ihmettely sen sijaan että asia laitetetaan kuntoon.

  2. Miksei Staran toimitusjohtaja ja Helsingin ko. toimialajohtaja laita asiaa kuntoon ? Tehkää työnne ettei alaisten tarvitse selitellä itsestään selvää asiaa.

Jätä kommentti