Uutiset Infra Auri Häkkinen 3 kommenttia

Nyt pääsee moottoritietä länsirajalta itärajalle – E18 on kokonaan valmis

Suomen kansainvälisintä moottoritietä urakoitiin pätkissä kymmeniä vuosia. Se yhdistää Oslon, Helsingin ja Pietarin.

Hamina–Vaalimaa-moottoritieosuuden kaikki neljä lohkoa on avattu liikenteelle talvella. Se on tuonut omanlaisensa vaatimukset rakennustöiden aikataulutukseen. Kuva: J-P Kallonen

Nyt pääsee 360 kilometriä pitkää moottoritietä länsirajalta itärajalle, kun Suomen kansainvälisin ydinkäytävä on avattu liikenteelle myös viimeisellä moottoritieosuudellaan. E18 on kokonaispituudeltaan lähes 2 000 kilometriä pitkä tie, joka alkaa Pohjois-Irlannin Craigavonista ja päättyy Venäjän Pietariin.

Takana on Suomen osalta pitkä urakka. Eurooppatien osien rakentaminen moottoritieksi alkoi vuonna 1956 Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Vuonna 1962 valmistunut Tarvontieksi kutsuttu osuus on maan ensimmäinen moottoritie. Viimeinen osuus Haminasta Vaalimaalle valmistui tällä viikolla. Suomessa ei ole näköpiirissä E18:n kaltaista moottoritiehanketta lähivuosikymmeninä.

Tie on kerännyt ympärilleen paljon maankäyttöä erityisesti Kehä III:n varrelle. Nyt tieyhteyden valmistuminen näkyy Vaalimaan rajalla talonrakennustyömaana.

Salpausselän Rakentajat rakentaa Zsar outlet -kylää, jonne tulee noin 60 muoti- ja kodintarvikeliikettä. Kyseessä on noin 40 miljoonan euron investointi, jonka ensimmäisen vaiheen pitäisi olla valmis tämän vuoden loppupuolella.

Viimeinen osuus rakentui alle kolmessa vuodessa

”Tämä ei ole ollut teknisesti vaikea urakka, mutta tiukka aikataulu ja sääolosuhteet ovat tehneet siitä vaativan. Tieosuuksien käyttöönotto talviolosuhteissa on tarkoittanut sitä, että osuuden rakentamisen on pitänyt olla valmis sulan kelin aikana. Muutoin tätä on ollut helpompi rakentaa kuin aiemmin tehtyä Koskenkylän ja Kotkan välistä moottoritieosuutta”, Tieyhtiö Vaalimaan toimitusjohtaja Jaakko Kouvalainen arvioi.

Kouvalainen on mukana kummankin tieosuuden elinkaarihankkeessa.

YIT:n ja Meridiam Infrastructuren omistama Tieyhtiö Vaalimaa oy on E18-tien viimeisen moottoritieosuuden ppp- eli elinkaarimallilla toteuttava yhtiö. Palvelusopimuksen kokonaisarvo rahoitus mukaan luettuna on 378 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheen kustannukset ovat 265 miljoonaa. Sopimuskausi päättyy vuonna 2034.

Moottoritieosuus oli jaettu kolmeen rakentamislohkoon ja lisäksi tammikuussa 2017 käyttöön otettu rekkaparkki oli oma kokonaisuutensa. Tien valmistumisen jälkeen on vielä jäljellä viimeistelytöitä ja vanhan 7-tien uudelleen päällystäminen.

”Telematiikan rakentaminen ja käyttöönoton testaus on mennyt suunnitellusti ilman ongelmia”, Kouvalainen kertoo.

Hän muistuttaa, että hanke päättää isojen ppp-hankkeiden tekemisen Suomessa.

”Suomessa olisi osaamista tämäntyyppisellä hankintamallilla toteuttamiseen. Sopimusmallia voisi tarkastella jatkossa uusissa hankkeissa siten, että sopimusaineiston vaatimustaso ei olisi niin korkealle viritetty kuin se on nyt.”

Myös Liikenneviraston projektijohtaja Lars Westermark sanoo, että rakentaminen on ollut tavallista moottoritierakentamista.

Ennakoidut riskit jäivät toteutumatta

”Riskit, joita ennakoimme, eivät toteutuneet. Sulfiittisavea löytyi vähemmän kuin oletimme, eikä se aiheuttanut erikoisjärjestelyjä. Moottoritieosuuksien avaus talvella ei myöskään osoittautunut ongelmaksi”, hän kertoo.

Tunnistamattomat riskit liittyivät Westermarkin mukaan maan alle. Pehmeiköillä tuli muutamia painumia, jotka on jo korjattu. Kiven laatu vaihteli enemmän kuin ennakkokairaukset osoittivat, ja se johti massansiirtojen uudelleen optimointiin.

Tieosuuden rakentamisen aikana tuli muualla Suomessa esiin betoniongelmia siltojen rakentamisessa. Westermark sanoo, että tällä tieosuudella ei ole ollut betonin kanssa laatuongelmia.

”Siltojen rakenteista otettiin vajaa tuhat koekappaletta, ja alle prosentissa niistä oli pieniä lujuuden alituksia. Ne olivat sekundäärirakenteissa, jotka eivät vaikuta juurikaan siltojen käyttöikään”, hän sanoo.

Positiivinen yllätys Liikennevirastolle oli, että tieyhtiö pystyi rakentamaan hankkeen puoli vuotta nopeammin kuin oli arvioitu ennen tarjouskilpailua. Lisä- ja muutostöiden osuus jäi rakentamisen aikana alle prosentin.

Telematiikkatestaukset menivät kuin Strömsössä

Westermark kehuu liikenteen hallinta- ja telematiikkatestausten sujuvuutta. ”Ne menivät kuin Strömsössä. Testaukset saatiin vietyä läpi onnistuneesti ja aikataulussa.”

Hän pitää hyötynä sitä, että Liikennevirastossa ja Tieyhtiö Vaalimaalla on toimijoita, jotka ovat olleet aiemmin mukana elinkaarihankkeissa. Tässä tapauksessa helppous tuli siitä, että Meridiam ja YIT olivat mukana jo Koskenkylä–Kotka-elinkaarihankkeessa.

Westermarkille hanke oli ensimmäinen elinkaarihanke hänen työurallaan.

”Se opetti poikkitieteellisyyttä, rahoitusmaailmaa ja kansainvälistä sopimusjuridiikkaa. Oli ymmärrettävä, että tämä on elinkaarihanke, jossa tieyhtiö vastaa rakennuttamisesta, joka on normaalisti tilaajan tehtävä. Sain kääntää ajatusmaailman toisenlaiseksi verrattuna muihin urakkamuotoihin.”

Westermark sanoo, että henkisesti tien valmistuminen on iso asia. On kuin juoksisi maratonin viimeisiä satoja metrejä, jolloin on väsymyksen rinnalla hyvä olo.

”Tämän monen vuosikymmenen aikana rakennetun ydinväylän rakentaminen valmistuu nyt, ja se on mukava asia, joskin siihen sisältyy myös haikeutta.”

Rakentamista hyvissä olosuhteissa

”Hankkeen koon vuoksi siinä on ollut valtavasti eri osatekijöitä, ja narujen piteleminen tiukasti käsissä on vaatinut työtä”, rakentamisesta vastaava projektijohtaja Jouni Hyvärinen YIT Rakennus oy:stä kertoo.

Rakentamista hän pitää normaalina tien rakentamisena. ”Rapakivigraniitin louhiminen on tuttua, ja sulfidisavea oli lopulta hyvin vähän. Olosuhteiden tuomaa vaikeutta toteuttamisessa ei ollut, metsäosuudella sai rakentaa rauhassa.”

Hyvärinen kertoo, että telematiikkatestaukset tunnistettiin selkeästi yksittäiseksi riskiksi.

”Meillä oli mukana äärimmäisen lahjakas telematiikka-asiantuntija, Dynnigin Pentti Haavisto oman projektipäällikkömme Tapio Väisäsen tukena.”

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Liikenneinssi

    Ihan jos tarkkoja ollaan, niin ei pääse koko matkaa. Kehä III osuus ei ole moottoritietä, joten siellä saattaa esimerkiksi mopoauto tulla perä edellä vastaan.

    Vastaa
  • Turun päässä ei olla vielä moottoritietasolla. Turun ohikulkutiellä on 2-kaistaisia osuuksia, samoin välillä Raisio-Naantali. Suunnittelu on toki käynnissä.

    Konkari

    Vastaa
  • Reijo Tyrväinen

    Helsinki-Tallinna-tunnelin sijaan olisi järkevämpää koettaa edistää moottotitietieyhteyttä Pietarista Tallinnan kautta Varsovaan. Siihen tarvitaan tietenkin paljon diplomatiaa, mutta ei vältättä lainkaan suomalaista rahaa. Matka Helsingistä Tallinnaan Pietarin kautta on muuten sama kuin matka Hampurista Muncheniin, eli alle 8 tunnin ajomatka moottoritienopeudella. Tallinna-tunnelin hinnalla Suomeen saisi rakennettua 4000 km uusia moottoriteitä. Tiheä moottoritieverkko tekisi Suomesta oikeasti eurooppalaisen maan, jossa liikkuminen on helppoa, halpaa, turvallista ja sähköautojen yleistymisen myötä myös ekologista.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia