Talous Uutiset Marjukka Liiten / HS Ei kommentteja

Tampereen uuden jättiyliopiston valmistelu takkuaa yhä: Nyt johtosäännöstä tehtiin kantelu

Tampereen jättiyliopiston valmistelu takkuaa yhä, vaikka uuden yliopiston on määrä aloittaa toimintansa jo ensi vuoden alussa.

Tampere3-hankkeen johtosäännön vastustamiseksi järjestettiin helmikuun alussa ulosmarssi. ”Yliopisto ei ole osakeyhtiö”, viestitti yksi mielenosoittajista. Kuva: Reijo Hietanen

Jo helmikuun alussa epäilyt yliopiston perustuslaissa turvatun itsehallinnon vaarantumisesta aiheuttivat henkilöstön ulosmarssin.

Nyt uudesta johtosäännöstä on tehty kantelu oikeusasiamiehelle.

Nykyisten Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston on määrä yhdistyä vuoden 2019 alussa monialaiseksi säätiöyliopistoksi. Korkeakouluyhteisöön kuuluisi myös Tampereen ammattikorkeakoulu, jonka pääomistaja uusi yliopisto olisi.

Yhdistymisen mahdollistava laki hyväksyttiin viime vuoden lopulla, mutta eduskunnan perustuslakivaliokuntakin kiinnitti vakavaa huomiota etenkin siihen, vaarantaako pitkä siirtymäaika yliopiston itsehallinnon.

Kantelussa pyydetään selvittämään Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallituksen menettelyjen sekä johtosäännön lainmukaisuutta.

Kantelijat vetoavat oikeusoppineiden lausuntoihin

Kantelun ovat tehneet henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden Tampereen yliopiston osastot, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy, Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys ja Tampereen yliopiston opetusalan yhdistys.

Kantelijat vetoavat oikeusoppineilta pyytämiinsä lausuntoihin, joista johtosääntöön kirjatut lainvastaisuudet käyvät kantelijoiden mukaan ilmi. Lausunnot on saatu professori Olli Mäenpäältä ja professori Juha Lavapurolta.

Lainvastaisuuksia sisältyy kantelijoiden mukaan esimerkiksi kirjauksiin siitä, miten yliopiston hallitus nimitetään ja kuka toimii yliopiston monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin puheenjohtajana.

Johtosäännön mukaan hallituksen nimittää monijäseninen konsistori kuusijäsenisen nimityskomitean esityksestä. Siinä puolet eli kolme edustaisi säätiöyliopiston perustajia. Niitä ovat esimerkiksi Teknologiateollisuus ja SAK. Asiantuntijalausuntojen mukaan nimityskomitealle on annettu johtosäännössä liikaa valtaa.

Lainvastaisuuksia sisältyy kantelijoiden mukaan esimerkiksi kirjauksiin siitä, miten yliopiston hallitus nimitetään.

Konsistorin puheenjohtaja on johtosäännön mukaan provosti, joka niinikään voi olla myös yliopiston ulkopuolinen. Ainakaan provostilta ei johtosäännössä edellytetä konsistorin jäsenyyttä ja hänet nimittää hallitus rehtorin esityksestä. Asiantuntijalausunnon mukaan pelkästään johtosäännössä tätä ei voi kuitenkaan määrätä.

”Kyllähän Suomi ansaitsee riippumattoman sivistyslaitoksen”

Tiedotteessa muistutetaan, että yliopistoyhteisö on vaatinut lainvastaisuuksien poistamista asiakirjoista jo vuonna 2016, kun Tampereen korkeakoulusäätiön perustamisasiakirjojen ensimmäiset luonnokset julkaistiin.

”Silti osa näistä kirjauksista päätyi myös helmikuussa hyväksyttyyn johtosääntöön”, ihmettelee Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sanni Lehtinen. Hän viittaa esimerkiksi siihen, kuka on konsistorin puheenjohtaja.

Professoriliiton paikallisosaston puheenjohtaja Mari Hatavara pitää erittäin valitettavana korkeakouluyhteisön näkemysten sivuuttamista vielä johtosääntöluonnoksen kommentointivaiheessakin.

”Kyllähän Suomi ansaitsee riippumattoman sivistyslaitoksen”, Hatavara tarkentaa HS:lle ja muistuttaa, että veronmaksajat ovat pitkälti yliopiston rahoittajia, eikä muu kuin riippumaton yliopisto voi menestyä.

”Yliopistojen itsehallintoa ei ole kirjattu perustuslakiin sattumalta”

Kahdesta yliopistosta ja yhdestä ammattikorkeakoulusta muodostuvaa korkeakouluyhteisöä edustavan Tampere3-neuvottelukunnan vaatimukset lainvastaisten kirjausten muuttamisesta eivät kantelijoiden mukaan tuottaneet tulosta.

Tosin johtosääntöä rukattiin esimerkiksi niin, että opiskelijoitten edustusta konsistorissa kasvatettiin yhdellä eli viiteen.

”On ollut karmaisevaa nähdä, miten siirtymäkauden hallitus on kävellyt yliopiston itsehallinnon yli lainsäädännöstä välittämättä”, toteaa yliopistotutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopiston tieteentekijöistä.

”Yliopistojen itsehallintoa ei ole kirjattu perustuslakiin sattumalta, vaan itsehallinnon tarkoituksena on taata tutkimuksen riippumattomuus lyhytnäköisistä poliittisista suhdanteista ja trendeistä”, hän sanoo ja pitää mahdollisena, että siirtymäkauden hallituksen toiminnasta tehdään myös tutkintapyyntö. Tämä tarkoittaisi sen tutkimista, että oliko jo johtosäännön hyväksyminen rikollista.

Henkilöstö: Rehtorin valintaa ympäröi salamyhkäisyys

Lisäksi henkilöstö pitää omituisena, että Suomen toiseksi suurimman yliopiston uutta rehtoria valitaan hiiskumatta edes hakijoiden määrästä mitään. Julkisuuslain mukaan hakijoiden nimetkin tulisi julkistaa, vaikka apuna käytettäisiin myös rekrytointitoimistoja.

Rehtorin lisäksi kiireinen tehtävä on valita uudelle yliopistolle konsistori, joka on yliopistoyhteisön yhteinen monijäseninen toimielin.

Tampere3:n rakentaminen tuntuu nyt olevan työlästä, sillä uudeksi hankejohtajaksi vasta tammikuussa valittu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen siirtyy kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeriksi huhtikuun alussa.

”Haluan kiittää korkeakouluyhteisöä yhteistyöstä. Tampere3-uudistus on ollut upea tilaisuus osallistua uuden yliopiston rakentamiseen”, Ikonen totesi tiedotteessa.

Ikosen tehtävää Tampere3-hankkeen johdossa palaa osa-aikaisesti hoitamaan filosofian tohtori Marianne Kukko, joka siirtyi samaisesta Tampere3-hankejohtajan tehtävästä tammikuun lopussa perustamaan omaa yritystä. Kukko jatkaa Ikosen työtä huhtikuun alusta, kunnes uuden Tampereen yliopiston rehtori aloittaa tehtävässään.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia