Koulutus ja tutkimus Talous Työelämä Uutiset Rakennuslehti 7 kommenttia

RKL toivoo lisää työnjohtajien koulutuspaikkoja – ”Nuoria viedään töihin kesken opintojen”

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL esittää lisää työnjohtajan tehtäviin tähtäävien tutkintojen eli rakennusmestari AMK:n aloituspaikkoja.

Kansanedustaja Eero Reijonen (vas.), opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, RKL:n puheenjohtaja Ari Autio ja toimitusjohtaja Hannu Järveläinen. Kuva: Maijastiina Arvola

Järjestön puheenjohtaja Ari Autio, toimitusjohtaja Hannu Järveläinen ja kansanedustaja Eero Reijonen tapasivat aiheen tiimoilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen.

Tapaamisessa keskusteltiin työnjohdon vajeesta työmailla ja mahdollisuudesta saada ammattikorkeakouluihin lisää rakennusmestariopiskelun aloituspaikkoja.

Rakennusalalla on ollut kova pula työmaajohtajista, ja työmaille kaivataan runsaasti ammattitaitoista työnjohtoa kasvavan eläköitymisen, uudis- ja erityisesti korjausrakentamisen kasvun sekä uusien ammattitaitovaatimusten vuoksi.

Muuntokoulutuksesta helpotusta?

RKL:n mukaan ministeriössä ollaan tietoisia tilanteesta. Tilanne ei myöskään nykytiedon mukaan tule parantumaan. Yhtenä haasteena ministeriössä nähdään myös se, että rakennusmestariopiskelijoiden keskeyttämismäärä on kohtuullisen korkea esimerkiksi suhteessa terveydenhoitoalan opiskelijoihin.

”Mestaripula kentällä johtaa siihen, että nuoria viedään töihin kesken opintojen”, Järveläinen sanoo.

Ministeriössä pohditaan erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi, muun muassa muuntokoulutuksen mahdollisuuksia.

Suomessa rakennusalan opetusta on kaiken kaikkiaan 17 ammattikorkeakoulussa. Niistä yhdeksässä on mahdollista suorittaa rakennusmestari AMK -tutkintoa.

”RKL:n toiveena onkin, että jäljelle jäävistä kahdeksasta koulusta ainakin osaan olisi mahdollista laajentaa työnjohtoon valmistavaan tutkintoon”, Autio toteaa.

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Ei todellista tarvetta

    Kohta myötämäki taloudessa kyllä sitten on joka kortisto täynnä osaajia. Kyllä rahalla ja eduilla saa työntekijöitä, taas sama ruikutus työnantajan puolelta.

    Vastaa
  • AAP rakentaa laatua

    Kysymys kuuluu että halutaanko kouluttaa kouluttamisen ilosta, koska kuitenkaan suurin osa ei halua/ei kannata lähteä PK-seudulle töihin.
    Tällähetkellä nuoremman työnjohtajan palkka lienee jossain alta 3000€ josta ei asuntolainoja lyhennellä tai säästöön jää kovinkaan paljoa sillä kulut ovat suuremmat kuin maakunnissa.

    Omien havaintojen mukaan tehokas työnjohtaja pyörittää työmaata 2-3 kehnomman teholla, joten olisiko kenties siinä tavoitetta että näitä tehokkaampia saataisiin pysymään työmaaolosuhteissa ja heille maksettaisiin myös tästä tehokkuudesta.

    Sillä että nyt koulutetaan 1000 kaveria miettimään että miten vatupassilla katsotaan kaatojen onnistuneisuus kylppärissä ei pelasteta mitään, tähän noususuhdanteeseen…

    Vastaa
  • Suomi ei nyt tarvitse enempää rakennusinsinöörejä tai -mestareita. Nyt on menossa nousukausi jonka takia mesuja tarvitaan normaalia enemmän. Tämä on kuitenkin ainoastaan lyhyt, ohimenevä ilmiö.

    Pitkässä juoksussa ei ole mitään tarvetta lisätä rak-alan koulutusmääriä. Sen sijaan lääkäreitä pitäisi kouluttaa selvästi enemmän.
    Yleisesti muuntokoulutus tarpeeseen on ok, mutta koulutuspaikkamäärien lisääminen joka tekussa EI ole lainkaan tarpellinen.

    Jo nyt huhtikuussa useat talousviisaat ovat peloitelleet noususuhdanteen taittumisesta. Samoin tilastojen mukaan rak.alalla useat indikaattorit näyttävät jo pysähtymistä ja taantumistakin esim. viime vuoden luvuista. Eli tarvetta lisätä koulutuspaikkoja ei ole, kohta saattaa olla edessä jo huonommat ajat ja suurtyöttömyys useilla toimialoilla.

    Vastaa
  • Inssejä/mesuja Liikaa tulevaisuudessa veikkaisin

    Koulutuspaikkamääriä mestarikoulutukseen EI TULE lisätä. Tämä nousukausi on ohimenevä ilmiö ja edessä huonot ajat

    Vastaa
  • Lisäisivät ennemmin julkista liikennettä (junia), maakunnista Helsingin suuntaan niin että työmaille ehtisi klo.7.00

    Vastaa
  • IL:n mukaan nuorisoasteen amk-koulutus on mitoitettu huippusuhdanteen mukaan, mutta kaikilla niillä käyttämättä jätetyillä työllistämismäärärahoilla, mitkä nyt menee maataloudelle oltaisiin jo koulutettu kaikki työttömät DI:t uudelleen.

    Vastaa
  • Yrittäjä1997

    Rakennusteollisuus ja liikkeet ovat mielestäni unohtaneet aikamoisen voimavaran mitä tulee käytännön työnjohtoon työmailla. Rakennustekniikan työteknikot! Näillä ”pitkänlinjan” miehillä on yleensä hyvä näkemys ja kokemus työmaiden vetämisestä/johtamisesta.
    Itse olen työllistänyt näitä pitkänlinjan työteknikoita sekä myös untuvikko mestareita ja inssejä ja täytyy sanoa että nämä ensin maintut kyllä ”pesevät” nämä AMK-tyypit mennen tullen. Tietotaito, osaaminen, käytännön ymmärtäminen työteknikoilla aivan eri tasoa kun untuvikko-insseillä.
    Suunnittelu- yms puoli sitten eri asia mutta oman kokemukseni perusteellä nämä työteknikot ovat käytännön töissä osottautuneet päteviksi työnjohtajiksi.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia