Tikkurilan keskustassa puretaan matala kerrostalo ja rakennetaan korkeintaan kahdeksankerroksinen yli 200 asunnon talo tilalle.

Huonokuntoisen talon purkaminen voi olla vaihtoehto remontille – ”Tällaisia taloja on prosentti tai pari”

Kerrostalon purkaminen ja uuden ja isomman rakentaminen tilalle voi olla hyvä diili sekä asukkaille, kaupungille että rakennusliikkeelle.

Kirjoittaja(t) Vesa Tompuri

Silti purkamiset ovat olleet harvinaisia jopa pääkaupunkiseudun asemien seuduilla, joissa olisi selviä tiivistämistarpeita.

Asunto-osakeyhtiöissä purkamispäätöksiä ei pitkään aikaan tullut siksikään, että voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan yksikin vastustava ääni riittää torpedoimaan kaikkien muiden kannattaman purun.

”Nykyään järkipuhe tehoaa paremmin sellaisissa tapauksissa, joissa korjauskustannukset kasvaisivat lähelle uuden talon hintaa. Aiemmin ’tätä ei voi purkaa, kun tämä on meidän koti’ -asenteet hallitsivat päätöksentekoa”, isännöintialan vantaalainen konkari Jorma Leini sanoo.

Yksikin vastustava ääni riittää torpedoimaan kaikkien muiden kannattaman purun.

Huonokuntoisimmatkin talot saattaa kannattaa Leinin mukaan silti remontoida, jos huono kunto johtuu yksinomaan rakenteiden rapistumisesta. Jotta taloudellinen yhtälö puoltaisi purkamista ja uudisrakentamista, tarvitaan yleensä jokin erityisongelma, kuten perustusten painuminen tai paha homevaurio.

”Sanoisin, että tällaisia taloja on prosentti tai pari lähiörakennuskannasta.”

Päätökseen purkamisesta tai säilyttämisestä vaikuttaa Leinin mukaan oleellisesti myös se, kuinka paljon lisärakennusoikeutta on mahdollista saada ja mikä on sen hinta.

”Lisärakennusoikeudesta maksettava maankäyttökorvauksen määrä vaihtelee voimakkaasti kunnittain”, Leini toteaa.

Tikkurilassa rakennusoikeus kasvoi

Vantaan Tikkurilassa Unikkotie 11:ssä purkupäätöksen taustalla on paitsi erinomainen sijainti alueella, jonne nousee parhaillaankin korkeita kerrostaloja, myös se, että perustuksiin on puupaalujen osittaisen pettämisen takia syntynyt noin 20 senttimetrin painumaero. Taloa ei siksi kannattanut lähteä korjaamaan.

Unikkotien nelikerroksisen talon asukkaat ovat kaikki suostuneet purkamiseen, koska talon perustusten kunnostus olisi maksanut lähes kaksi kertaa tavanomaisen putkiremontin verran. Kun tähän lisää muun kunnostustarpeen, korjauskustannusten suuruusluokka olisi 2000 euroa neliötä kohden eli kahden kolmasosan tietämillä uudisrakennuksen neliöhinnasta.

”Kaikki 44 osakasta ymmärsivät, ettei korjaaminen kannata”, Rakennusliike Laptin hankekehitysjohtaja Tuomas Lindfors toteaa.

Purkamiset ovat olleet harvinaisia jopa pääkaupunkiseudun asemien seuduilla, joissa olisi selviä tiivistämistarpeita.

Uuden, keväällä 2017 vahvistuneen asemakaavan mukaan rakennusoikeutta lisättäisiin niin, että uudisrakennus tulisi olemaan enintään kahdeksankerroksinen. Tämä on Lindforsin mukaan hyvä esimerkki siitä, että hanke saadaan taloudelliseksi yhdistämällä purkaminen ja uudisrakentaminen maankäytön tehostamiseen.

Tikkurilassa asukkaat eivät tiettävästi saaneet talostaan niin hyvää hintaa, että se riittäisi uuteen asuntoon tulevasta kohteesta, mutta kuitenkin riittävästi.

Useita purkuhankkeita vireillä

Laptilla on pääkaupunkiseudulla muitakin purku-uudisrakennushankkeita. Yhtiö sai hiljattain Helsingin Oulunkylässä valmiiksi asuinkerrostalon, joka rakennettiin olemassa olevan kerrostalon viereen ennen rakentamista purettujen liiketilojen paikalle.

Espoon Lintuvaarassa yhtiöllä on meneillään asuinkerrostalotyömaa, jota edelsi kahden omakotitalon purku.

”Kyseessä ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ilmiö, vaan se yleistyy muissakin kasvukeskuksissa – ja niissä esimerkiksi ratojen varsilla. Edellytyksenä on mahdollisuus tehostaa maankäyttöä samalla, kun erityisen huonokuntoinen asuintalo puretaan ja korvataan uudella asuinkerrostalolla”, Lindfors sanoo.

Lintuvaara urbanisoituu

Muuttoliikkeen aalto on tällä vuosituhannella välillisesti muuttanut monien pääkaupunkiseudun perinteisten taajamien rakennuskantaa.

Kun väkeä muuttaa työn perässä ”etelään”, asuntoja on saatava lisää – myös purkamalla huonokuntoisimpia pientaloja ja rakentamalla tilalle kerrostaloja.

”Kyseessä ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ilmiö.”

Espoon Suur-Leppävaaraan kuuluvan Lintuvaaran omakotitalovaltainen rakennuskanta koostuu pääosin 1940–50-lukujen rintamamiestaloista. Alue on keskeisen sijaintinsa ansiosta houkutellut viime aikoina rakennuttamaan myös uusia omakotitaloja.

Toisaalta jotkut iäkkäistä taloista ovat jääneet tyhjilleen ja rapistuneet hoidon puutteessa. Esimerkiksi Sininärhentiellä kaavoittaja heltyi sallimaan purun ja myöntämään tontille rakennusoikeutta sen verran, että kahden puretun talon tilalle oli järkevää rakennuttaa kerrostalo.

”Kaavamuutos vei kolme vuotta. Olisihan tähän tietenkin saanut rakentaa kahden huonokuntoisina puretun puutalon tilalle uudet pientalot, kahden sijasta kolmekin, koska tontilla oli alun alkaenkin ollut tilaa ja rakennusoikeutta kolmelle. Tämä alue on kuitenkin muuttunut luonteeltaan aika lailla huvilakaupunkimaisista alkuajoista. Läheinen kauppakeskus Sellon alue on tehnyt koko Leppävaarasta urbaanin keskuksen”, Rakennusliike Laptin vastaava mestari Jusa Ojala sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Huonokuntoisen talon purkaminen voi olla vaihtoehto remontille – ”Tällaisia taloja on prosentti tai pari””

  1. ”Kun väkeä muuttaa työn perässä ”etelään”, asuntoja on saatava lisää – myös purkamalla huonokuntoisimpia pientaloja ja rakentamalla tilalle kerrostaloja.”

    Ai siitä vaan kyselemättä purkamalla, koska tiivistys ja vihreys ovat muotia? Ja koska inha pataporvari omiksessaan sietää _muutenkin_ saada kuivaa kunnanviraston heijaria kakkoseensa?

    Homma onnistuu, jos omistaja niin haluaa tai kunta pakkolunastaa käypään markkinahintaan ja kaavamuutos menee läpi, muutoin ei. Maamme perustuslaki kun takaa omaisuuden suojan ja se suoja koskee kyllä pientalon omistajaakin. Eivätkä sitten tätäkään siellä toimittajakoulussa arvon senttarille näköjään kertoneet?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi