Kokeile kuukausi maksutta

HKL:n entinen toimitusjohtaja sälytti oikeudessa automaatti­metron epäonnistumisen Siemensin niskaan – ”Ajateltiin, että olimme mukana sankariprojektissa”

Automaattimetron sopimusriidasta ei vielä tullut selkoa Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.

Automaattimetron sopimusriidasta ei vielä tullut selkoa Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.

Järjestelmätoimittaja Siemensin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) mittavan riita-asian käsittely on nyt edennyt todistajien kuulemiseen. Ensimmäisenä kuultavana oli eläkkeelle siirtynyt HKL:n entinen toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.

Lahdenranta kuvaili automatisointiprojektin alkuaikoja innostuneiksi. Molemmat osapuolet olivat täynnä tarmoa.

”Ajateltiin, että olimme mukana sankariprojektissa, johon molemmat osapuolet saavat olla tyytyväisiä”, Lahdenranta luonnehti.

Alun toiveikkuus haihtui nopeasti.

Lahdenrannan mukaan Siemens toimitti suunnitteludokumentteja HKL:n tarkastettavaksi vitkaan ensimmäisen vuoden aikana.

Pitkä oikeudenkäynti

  • Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) teki vuonna 2008 sopimuksen Siemensin kanssa metron automatisoinnista.
  • HKL purki sopimuksen vuoden 2015 tammikuussa. Osapuolet syyttävät toisiaan epäonnistumisesta.
  • HKL ja Länsimetro oy vaativat Siemensiltä korvauksina 200:aa miljoonaa euroa, Siemens taas vaatii korvauksina 175:tä miljoonaa euroa.
  • Automaattimetron oikeudenkäynti on jaettu neljään osaan. Jouluun asti oikeus käsittelee hankintasopimusta ja tapahtumien kulkua.
  • Ensi vuonna käsitellään metron laituriovia, junakalustoa sekä sopimuksen purkuperusteita.

Kaikkiaan 180 dokumentista vain noin 80 läpäisi HKL:n hyväksynnän ensimmäisellä käsittelyllä. Toistasataa dokumenttia käsiteltiin ainakin kahdesti. Yksi dokumentti käsiteltiin Lahdenrannan mukaan peräti kahdeksaan kertaan.

Hän ei kuitenkaan pystynyt täsmentämään, miksi nämä suunnitteluasiakirjat eivät täyttäneet HKL:n kriteereitä. Moniin oikeudessa esitettyihin teknisiin kysymyksiin Lahdenranta ei pystynyt vastaamaan.

HKL: Oli sovittu avaimet käteen -toimituksesta

Projektin toisena toimintavuotena 2010 ohjausryhmä yritti setviä viivästyksiä sovitusta aikataulusta. Siemens pyysi lisämaksuja, jotka Lahdenrannasta olivat ylihinnoiteltuja.

”Siemens on ollut HKL:n kanssa tekemisissä Helsingin metron alkuajoista lähtien. Heidän olisi pitänyt ymmärtää, ettei HKL julkisena toimijana voi maksaa lisähintaa ilman selkeitä perusteita.”

Kesällä 2010 Siemens alkoi Lahdenrannan mukaan ensimmäisen kerran rajoittaa urakkaa siten, ettei yritys enää puhunut kokonaistoimituksesta.

”Meitä suuresti hämmästytti se, miksi tällainen rajaus otettiin käyttöön. Meidän mielestämme oli selkeästi sovittu avaimet käteen -toimituksesta”, Lahdenranta sanoo.

Projektipäälliköt yrittivät ratkoa ongelmaa ja tavoitteena oli yhteistoimintasopimus, johon kirjattaisiin, miten yhteiseen maaliin edetään. Tätä yhteistoimintasopimusta ei saatu aikaiseksi.

Lahdenrannan mukaan asiakirjan kohtalo ratkesi kokonaistoimitus-sanaan, jota käsitettä molemmat osapuolet tulkitsivat omalla tavallaan.

HKL: Siemensin oli kirittävä aikataulu kiinni

HKL odotti, että Siemens olisi ammattitaidollaan ratkaissut esimerkiksi vanhojen junien ongelmat. Siemens tulkitsi HKL:n venyttävän sopimuksen rajoja.

Vuoden 2011 toukokuussa Siemens Lahdenrannan mukaan yllätti HKL:n täydellisesti. Se esitti kirjallisen vaatimuksen 27,6 miljoonan euron lisämaksusta ja arvioi projektin viivästyvän 23 kuukautta eli automatisointi olisi valmistunut vasta vuoden 2015 toukokuussa eikä vuoden 2013 marraskuussa.

”Sillä olisi ollut aivan valtava merkitys länsimetrolle”, Lahdenranta kommentoi.

Siemensin asianajaja Petra Kiurunen ihmetteli, miten viivästysriski oli voinut tulla HKL:lle oli voinut tulla yllätyksenä. Jo huhtikuussa Siemens oli kirjallisesti huomauttanut, että projekti on noin yhdeksän kuukautta myöhässä ja laituriovien asennukseen menee 14 kuukautta.

Lahdenrannan mukaan Siemensin kirjelmöinnistä keskusteltiin sivistyneesti.

”HKL:n kanta kuitenkin oli, että Siemensin oli kirittävä aikataulu kiinni.”

Siemens: HKL ei tuottanut kaikkea aineistoa

Siemensin näkökulmasta HKL ei pystynyt toimittamaan sille modernin automatisointiprojektin edellyttämää aineistoa. Tiistaisen istuntopäivän perusteella osapuolet eivät välttämättä edes puhuneet samaa kieltä.

Kun Siemens pyysi riskienhallinta-analyysia, se sai toistatuhatta riviä metron valvomon tapahtumakuvausta erinäisistä sattumuksista ikkunan tuhrimisesta aina vaunujen oviongelmiin.

Lahdenrannan mukaan riskien määritys ja analysointi oli kuitenkin tehty kaikista HKL:n toiminnoista. Oikeusistunnossa ei selvinnyt, miksei Siemens tätä riskianalyysia saanut.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “HKL:n entinen toimitusjohtaja sälytti oikeudessa automaatti­metron epäonnistumisen Siemensin niskaan – ”Ajateltiin, että olimme mukana sankariprojektissa””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat