Jyväskylä keksi keinon, miten katujen korjausvelka saadaan kuriin

Jyväskylä on yksi Suomen harvoista kunnista, joka on pystynyt tehokkaasti vähentämään katujensa korjausvelkaa.

Jyväskylän kaupungilla on katuverkkoa yhteensä 600 kilometriä. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Jyväskylän kaupungin korjausvelan hallinta perustuu sen kattaviin tietoihin katuverkosta, sen kunnosta ja vaurioasteista.

Korjausvelkaa syntyy, kun kadun kunto laskee määritellyn, tavoitteellisen kuntotason alle. Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunki on määritellyt katujen kunnon tavoitetasot talvikunnossapitohoitoluokkien mukaan.

Tavoitteissa esimerkiksi pääkaduilla vaurioita saa olla vain 10 prosenttia. Jos vaurioaste kasvaa, korjausvelkaa alkaa syntyä. Asuntokaduilla vastaava prosenttiluku on 30 prosenttia. Täysin uuden kadun vaurioaste on aina 0.

”Moni kaupunki laskee korjausvelkaa pelkästään kadun iän perusteella. Jyväskylän kaupunki on ainoa Suomessa, joka on mitannut ja tutkinut koko katuverkon kunnon jo kahteen kertaan”, katupäällikkö Tuula Smolander Jyväskylän kaupungilta kertoo.

Tehty kuntoarviointi ottaa kantaa myös vaurion aiheuttajaan ja samalla todellisiin korjauskustannuksiin. Kuntoarvioinnin maatutka tuo oikein käytettynä tarkkuutta vaurioitumisen syyn määrittämiseen.

Jyväskylässä tutkittavaa katuverkkoa on noin 600 kilometriä. Katuverkkoa koskevien tietojen kerääminen, kaksi kertaa tehty analysointi ja tallentaminen sekä tietojen ylläpito on vaatinut vuosien työn.

Monipuolinen keinovalikoima

Jyväskylässä katuja on kunnostettu monilla eri tavoilla. Kattavat lähtötiedot tekevät mahdolliseksi kunnostettavien kohteiden tehokkaan valinnan ja järkevän rahankäytön.

Katujen saneeraus ei ole ainoa korjauskeino. Jyväskylässä on tehty myös kevyempiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi osakunnostusta tai stabilointia. Joskus on riittänyt pelkästään kuivatuksen parantaminen ja pinnan uusiminen.

Oikeanlainen ja täsmällisesti ajoitettu kunnossapito hidastaa väylien vakavampaa vaurioitumista ja kulumista.

”Ajoissa toteutettu päällysteen vaurioiden korjaaminen on tehokas ja yleensä myös edullisin toimenpide ajatellen koko väylärakenteen elinkaarta. Mitä syvemmälle mennään rakenteiden korjaustoimenpiteissä, sitä enemmän korjaaminen maksaa”, Smolander kertoo.

Joissain tapauksissa Jyväskylässä on lykätty korjaamista ja satsattu saneeraukseen. Näin on tehty esimerkiksi tapauksissa, joissa kadun alapuoliset rakenteet vaativat saneerausta.

Yhteistyötä tehdään myös muun muassa energia- ja puhelinyhtiöiden kanssa. Mikäli yhtiöillä on lähitulevaisuudessa tarve uusia omaa maanalaista infraansa tietyllä kadulla, on kadun parempi antaa kerryttää korjausvelkaa ja saneerata katu, kun se on kunnoltaan tullut tiensä päähän.

Suomen kuntatekniikan yhdistys palkitsi Jyväskylän toukokuussa katuverkon korjausvelan erinomaisesta hallinnasta Vuoden 2019 kuntatekniikan saavutus -palkinnolla.

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Jyväskylä keksi keinon, miten katujen korjausvelka saadaan kuriin”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi