Tuleeko Helsingin seudulle ruuhkamaksut? Hallitus on antamassa luvan, näin vastaavat kaupungit

Hallitus haluaisi antaa Helsingin seudulle luvan ruuhkamaksujen keräämiseen, mutta pääkaupunkiseudulla ajatukseen suhtaudutaan varauksella.

Vielä laki ei salli tienkäyttömaksujen keräämistä, mutta hallitusohjelmassa asiaan luvataan muutos. Jatkossa kaupunkiseudut voisivat veloittaa autoilusta ruuhka-aikoina.

Tarkoituksena on leikata liikenteesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittää joukkoliikennettä.

Tavoitteet ovat sinänsä linjassa Helsingin seudun omien suunnitelmien kanssa. Tiemaksuja ehdotetaan myös Helsingin seudun 14 kunnan ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa mal-suunnitelmassa.

Pääkaupunkiseudun päättäjiltä maksut eivät kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla odotetaan sähköautoja.

”Maailma menee koko ajan eteenpäin”

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenteen pitäisi olla päästötöntä.

HSL:n vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan tiemaksut ovat keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Välttämättömiä tiemaksut eivät kuitenkaan ole, sanovat pääkaupunkiseudun päättäjät.

”Yleinen näkemys on, että lyhyellä aikajänteellä jonkinlaisia tienkäyttömaksuja tarvitaan, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Hieman pidemmällä aikajänteellä niitä tuskin tarvitaan”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoo.

”Maailma menee koko ajan eteenpäin. Liikenteen sähköistyminen tulee varmasti hoitamaan ison osan näistä ongelmista jollakin aikavälillä.”

Myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) mukaan sähköautoiluun siirtyminen on tehokkaimpia keinoja liikennepäästöjen vähentämiseen.

Hänen mukaansa tiemaksuilla olla nopea vaikutus, mutta pidempiaikaisen vaikutuksen saavuttamiseksi on tärkeää uudistaa autokantaa ja kehittää joukkoliikennettä.

Samoin ajattelee Espoon liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja.

”Uskon, ettei liikennepäästöjen leikkaaminen välttämättä vaadi tiemaksuja. Lähtökohta on, että siirrytään sähköautoihin, jotka eivät liikkuessaan tuota päästöjä”, Antinoja sanoo.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) eivät vastanneet HS:n haastattelupyyntöön.

Paine liikenneverkossa kasvaa

Hallitus on luvannut ohjelmassaan tukea sähköautoiluun siirtymistä. Autokannan muuttaminen vähäpäästöiseksi on tärkeä päästöjenvähennyskeino myös HSL:n ja Helsingin seudun mal-suunnitelmassa.

Antinojan mukaan ruuhkamaksuilla on kuitenkin merkitystä ruuhkien hillitsemisen kannalta.

HSL:n tiemaksuselvityksen mukaan paine pääkaupunkiseudun liikenneverkossa kasvaa, sillä ennusteen mukaan alueella on vuonna 2050 jopa 2 miljoonaa asukasta.

”Autot vievät tilaa, eli aiheuttavat ruuhkia. Niitä näillä maksuilla voidaan ehdottomasti helpottaa”, Antinoja sanoo.

”Uskon, ettei liikennepäästöjen leikkaaminen välttämättä vaadi tiemaksuja. Lähtökohta on, että siirrytään sähköautoihin, jotka eivät liikkuessaan tuota päästöjä.”

Tiemaksujen toteutuskelpoisuus riippuu mallista, päättäjät korostavat.

Jan Vapaavuoren mukaan asiaan pitää suhtautua ”rauhallisesti, järkevästi ja pragmaattisesti”. Hän painottaa, että tiemaksuissa on kysymys käytännöllisestä, ei ideologisesta asiasta.

”Pitää katsoa, löytyykö malleja, joilla aidosti saavutetaan yhteiskunnallisia hyötyjä ilman, että ne vanhanaikaisella tavalla rajoittavat ihmisten elämää.”

 Espoossa on vastustettu porttimallia

Sitä, miten tiemaksut tulisi toteuttaa, Vapaavuori ei rupea sanomaan. ”Sen pitää olla malli, joka nauttii legitimiteettiä ja luottamusta. Tämä on asioita, jotka vaativat laajempaa pohdintaa. Asiaa ei edistä se, että joku rupeaisi päsmäröimään omalla mallilla.”

Esimerkiksi Espoossa on vastustettu niin sanottua porttimallia, joka on käytössä myös Tukholmassa, Göteborgissa ja Oslossa. Porttimallissa tiemaksut perustuisivat eri vyöhykkeisiin ja esimerkiksi rekisterikilven tunnistukseen vyöhykerajoilla, eli porteilla.

HSL päätyi esittämään mallia omassa selvityksessään vuonna 2016. Teknologia on kuitenkin kehittynyt selvityksen valmistumisen jälkeen, ja HSL:n osastonjohtaja Sini Puntasen mukaan vaihtoehtoja tulee selvittää uudestaan.

”Meidän on tarkoitus suunnitella ja arvioida, hakea malli, joka täyttää päästövähennys- ja sujuvuustavoitteet. Sinänsä ei ole olemassa valmista ehdotusta, vaan se työ on vasta alkamassa.”

Olisi järjestelmä millainen hyvänsä, se ei edellyttäisi pysähdyksiä, vaan tunnistaisi autot automaattisesti.

Espoon liikennesuunnittelupäällikkö Antinoja uskoo, että teknisistä ratkaisuista syntyy vielä taisteluja. Hän itse kannattaa kilometriperusteista mallia.

Penttilä: Oikeudenmukainen toteutus huolettaa

HSL:n selvityksen mukaan tiemaksut paitsi pienentäisivät liikennepäästöjä, myös vähentäisivät ruuhkia, edistäisivät liikennejärjestelmän kehittämistä ja lisäisivät liikenteen ennakoitavuutta. Ne kallistaisivat autoilua keskimäärin 700–1000 euroa vuodessa.

Maksut kurittaisivat etenkin kehyskuntien asukkaita, jotka ajavat pitkät työmatkat yksityisautolla. Kalleimmaksi autoilu kävisi kirkkonummelaisille, nurmijärveläisille ja sipoolaisille.

Hannu Penttilän mukaan Vantaan huolenaiheena on, miten maksut toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Helsingin seudun ja HSL:n mal-suunnitelmassa todetaan, että tiemaksujen hyötyjä ja haittoja eri alueille ja tienkäyttäjäryhmille on arvioitava eri näkökulmista niin, ettei maksuista aiheudu tienkäyttäjille kohtuutonta haittaa.

Tiemaksuilla on tarkoitus rahoittaa julkisen liikenteen investointeja, jotta joukkoliikenteestä tulisi houkutteleva vaihtoehto myös nykyisille autoilijoille.

Tosin vielä on epäselvää, päätyvätkö maksuilla kerätyt rahat valtiolle vai kunnille.