Kivijalkakerrokset korostuvat aseman vieressä tekeillä olevien rakennusten rungoissa. (Kuva Liisa Takala)

”Emme halua enää lähiömäistä rakentamista” – Vantaan Kivistöstä syntyy 50 000 asukkaan eloisa korttelikaupunki

Vantaan Kivistön keskustaa rakennetaan kivikaupungin malliin, jossa katutason kerroksista tulee avoimia ja niihin voi syntyä kivijalkaliiketilaa. Avoimien kivijalkojen syntyminen ei ole sattumaa, vaan strateginen linjaus.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Selkeänä tavoitteena on päästä viime vuosikymmeninä tyypilliseksi tulleesta asuntotuotannosta kaupunkimaiseen rakentamiseen. Kaupunki on määrätietoisesti edellyttänyt avointa kivijalkakerrosta ja korttelirakennetta Kivistössä.

Suomen Arkkitehtiliitto Safa arvioi Kivistön tähänastisen uudisrakentamisen lopputuloksen vuosittain jaettavan Safa-palkinnon arvoiseksi. Vantaan kaupunkisuunnittelu ja rakennusvalvonta vastaanottivat sen toukokuun puolivälissä. Perusteena oli Kivistön alueen laadukas suunnittelu ja toteutus.

Yli kymmenen vuoden prosessi

Kaupunkirakenteen kehittäminen alkoi yli kymmenen vuotta sitten, kun Kivistön kaavoittajana oli Lea Varpanen ja lupa-arkkitehtina Matti Kärki. Heitä voi hyvällä syyllä pitää syntyneen kaupunkirakenteen voimakaksikkona.

Kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhteisenä tahtotilana Kivistön keskustassa on ollut kaupunkikeskustan ja erityisesti maantasokerrosten kehittäminen eläväksi jalankulkuympäristöksi. Asemakaavoissa määritellään, että kadun puoleisten julkisivujen tulee antaa avonainen ja toiminnallinen vaikutelma. Miellyttävän jalankulkumiljöön muotoutumista ovat edesauttaneet myös määräykset laadukkaista julkisivumateriaaleista.

”Kivijalkakerros, kaupunkikerrostalo ja kaupunkikortteli ovat olleet keskeisiä teemoja ja tavoitteita rakennusvalvonnassa tehtävässä kaupunkikuvallisessa ohjauksessa”, nykyään kaupunkikuva-arkkitehtina toimiva Matti Kärki Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo.

Hän on kehittänyt rakennuslupavaiheessa käytössä olevan ohjausmenettelyn.

Kivistön ensimmäisen alueen asemakaava syntyi kumppanuuskaavoituksena toimijoiden kanssa. Kullakin sopimuskumppanilla oli oma ehdotus korttelinsa rakentamisesta, jonka pohjalta laadittiin asemakaava ja rakentamisohje. Rakentamisohje osoittautui sitten liian kankeaksi ja tarpeettomaksikin.

Tilaratkaisu keskiössä

Kärki muistuttaa, että kivijalkakerroksen tekemisen pitäisi aina alkaa maantasokerroksen tilojen, niiden sijoittelun, järjestelyn ja muunneltavuuden ja maantasokerroksen rakennejärjestelmän ajattelusta. Tilaratkaisun selvittyä kivijalkakerroksen visuaalisia ja toiminnallisia ominaisuuksia kehitetään laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

”Arkkitehtuurin alkuaineita ovat tilat ja niiden sijoittelu. Olen yrittänyt puhua kaupunkiaineksista. Emme halua enää lähiömäistä rakentamista. Sen takia kaavassa ovat määräykset kivijalkakerroksista”, Kärki sanoo.

Kivijalkakerrokseen vaikuttavat myös rakennuksen ulkopuoliset tilat: aukiot, sisäänvedot rakennuksissa, arkadit, katokset, terassialueet ja jalankulkureitit.

”Ei pidä liikaa arvostaa yksittäisten hankkeiden, toimijoiden ja suunnittelijoiden näkökulmaa, haluja ja tarpeita. Silloin saadaan jotain aikaiseksi, kun tiedetään kokonaisuus ja suuret linjat ja pidetään niistä kiinni”, Kärki korostaa.

Kaupunkikuvan vahtikoirat

Rakennuslupakäsittely ohjaa voimakkaasti alimman kerroksen erottumista arkkitehtuurin keinoin, umpinaisten seinäpintojen välttämistä kadun varsilta ja kivijalkakerrokseen sijoittuvien tilojen monikäyttöisyyttä ja yhdisteltävyyttä.

”Erityinen tehtävämme rakennuslupavaiheessa on kaupunkikuvan vahtiminen ja sen kehittäminen”, rakennusvalvonnan lupapäällikkö Ilkka Rekonen sanoo.

Ensimmäiset rakennusvalvontaan tulevat luonnoskuvat ovat vielä aika ajoin kaukana tavoitteista. Ne hioutuvat lupaprosessin aikana kohti strategista tavoitetta. Kärki antaa kuitenkin kiitosta monille arkkitehdeille ja urakoitsijoille, jotka ovat jo ymmärtäneet ja sisäistäneet uuden kaupunkiympäristön tekemisen.

Joskus rakennusluvan ennakkoneuvotteluihin tullaan Kärjen ja Rekosen mukaan liian pitkälle tehtyjen suunnitelmien kanssa. Tavoitteena on, että ennakkoneuvotteluissa käydään ensin kaupunkikuvalliset tavoitteet läpi ja vasta sitten ryhdytään tarkempaan suunnitteluun.

”Teemme tätä kaupunkirakenteen kehittämistä kaupunkisuunnittelun kanssa yhteistyössä. Emme mestaroi, vaan pyrimme saamaan toimijat innostumaan. Osa rakennusliikkeistä on innolla mukana, mutta tuotantoprosessien kehittämisen rinnalle tarvittaisiin joissakin rakennusyhtiöissä myös selkeitä laadullisia tavoitteita”, Rekonen ja Kärki kertovat.

Kaupunkirakenteen kehittäminen tulee näkymään myös muissa Vantaan kaupunginosissa, esimerkiksi Myyrmäen keskustan uudisrakentamisessa.

Tikkurilan kirkon suunnitelmat muuttuivat osittain kaupunkikuvan vuoksi. Merkittävin muutos on, että kirkkosali avautuu katutasolle, kun se oli alun perin umpinainen.

”Vaikeinta kaupunkimaisen rakentamisen aikaansaamisessa on, että kaupungin tekeminen on unohtunut. Tehdään liikaa vain yhtä rakennusta ja unohdetaan kortteliajatus. Toinen vaikeus on, että Vantaata ei ole aiemmin rakennettu kaupunkimaiseksi”, Rekonen arvioi.

Kärki korostaa, että Kivistö on nyt Safa-palkinnon saamisen aikaan hyvin keskeneräinen. ”Hyvää ja parempaa rakentamista tulee jatkossakin.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “”Emme halua enää lähiömäistä rakentamista” – Vantaan Kivistöstä syntyy 50 000 asukkaan eloisa korttelikaupunki”

  1. Kasvukeskusten kasvattaminen on ekologisesti kestämätöntä, se nopeuttaa ilmastonmuutosta. Jos halutaan egologisesti kestävää kehitystä olisi kasvukeskusten pienentäminen ainoa vaihtoehto.

    1. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä muutenkaan, nykyisellä agendalla lähinnä pumpataan kansalta rahaa kaikenlaisilla verukkeilla.

      Jos tilanne olisi oikeasti akuutti, ei kukaan olisi suostunut antamaan brics maille lupaa kasvattaa päästöjään hallitsemattomasti vuoteen 2030 asti. Ja kyllä näin sovittiin tässä upeassa Pariisin ”ilmastosopimuksessa”.

      1. Mistä tuon 50000 otit? Kivistö ei ole vielä lähelläkään valmis, ja valmistuessaan se on 50000 asukkaan eikä asunnon kaupunginosa. Asuntoina merkitsee reilua puolta tuosta määrästä.

        Kivistössä on ihan oikeasti viime aikoina rakennettu aivan liikaa. Markkina ei vaan kestä kun se muutenkin on hidastumassa. Aika kyllä korjaa ja kauppakeskus&muut palvelut parantaa tilannetta, mutta just nyt olisi hyvä hetki vähän jarrutella.

  2. Ja hyvin näyttää toimivan, kun on niin suosittuakin. Ainoastaan sellaiset 800 myymätöntä asuntoa. Joten ei liene pelkoa, ettäkö tämäkään keskinäisen kehun pellejengi tulisi koskaan ymmärtämään kyseessä olevan kerrostalolähiön keskellä hevonkuusta, korttelirakenteesta ja kivijalan liiketiloista huolimatta. Eli onko tämä(kin) spedelauma IHAN OIKEASTI niin sekaisin, ettei ymmärrä perinteisen vanhan kantakaupungin ja tällaisen keinotekois-perifeerisen klaustrofobiahelvetin eroa?

    Tässä on yksi aika selvä perussääntö. Jos muutat tuonnepäin, muutat omikseen. Ja jos muutat kantakaupunkiin, muutat kerrostaloon, ehkä pieneenkin asuntoon. Mutta jos muutat hevonkuuseen ahtaasti rakennetulle alueelle minikämppään, niin olet joko sekaisin, tai vailla vaihtoehtoja.

    Joten onnea vaan hankkeelle ja sen maholle taustaideologialle!

    1. 49200/50000 myytyä asyntoa on aika hyvä myyntiprosentti.

      Mielestäni kommenttisi oli tarpeeton ja ei tuottanut mitään lisäarvoa tai perusteltua dataa, joten voisit vaikka painua sinne himoittuun omikseesi opettelemaan termejä.

      1. Siis ne 50 000 on asukkaita, ei asuntoja, ja alueen valmistuessa, ei nyt. 800 myymätöntä asuntoa on oikeasti paljon tässä vaiheessa, mutta hinnastahan siinä on tietysti kysymys. Isoilla rakennusliikkeilla vaan näyttää olevan varaa seisottaa uusia asuntoja tyhjänä tarvittaessa todella kauan siinä toivossa, että joku maksaa pyydetyn hinnan. Laskemaan hintoja ei ruveta.

        Itsekään en ihan osta tätä hehkutusta kaupunkimaisuudesta. Suunta on oikea, mutta oikeasti miellyttävien kaupunkimaisten katutilojen suunnittelu ja toimintojen sekoittaminen ovat kyllä edelleen hukassa. Tämä näkyy myös Helsingin uusilla alueilla Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa, joissa yritys on kyllä kova, mutta kaikki näkevät, että lopputulema on monelta osin ikään kuin korttelikaupungin muotoista lähiötä.

    1. Sattumoisin lehti, joka uutisoi aiheesta on lähtökohtaisesti jo lähiövastainen ja yrittää akyiivisesti palauttaa teknologiayhteiskuntaa 1900-luvun alun maatalousyhteuskunnaksi.

  3. ”Emme halua enää lähiömäistä rakentamista” – Ja silti syntyy uusi lähiö. Mutta kaikkihan nykyään perustuu mielikuvamarkkinointiin, jopa ihmisten osaaminen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi