Helsingin kaupungin vuokratalojen asukas keräsi vuodessa 7 000 euron kokouspalkkiot

Heka maksaa asukasaktiiveille 1,4 miljoonaa euroa palkkioina. Se on huomattavasti enemmän kuin minkään muun kaupungin vuokrataloyhtiöissä.

Niin paljon on maksettu palkkioina kokoustamisesta Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiön (Heka) asukasaktiiveille vuosi toisensa jälkeen. Heitä on yli 2 500 erilaisissa toimikunnissa ja vuokralaisten neuvottelukunnassa.

Asukastoiminnassa mukana oleminen on ollut monelle aktiiville tuotteliasta toimintaa. Yhdelle vuokralaisaktiiville on kertynyt enimmillään peräti 7 000 euroa yhdessä vuodessa. Useimmat saavat palkkioina vähintään satoja euroja vuodessa.

Nämä rahat on tähän mennessä otettu jokaisen asukkaan pussista, mutta viime viikolla Hekan hallitus päätti tehdä käytäntöön muutoksen.

Asukasaktiivien määrää vähennetään, ja kuluja aiotaan pudottaa 400 000 euroa.

Hekalla on Helsingissä 50 000 asuntoa, joissa asuu vuokralla noin 100 000 kaupunkilaista. Laskennallisesti aktiivien palkkioista kertyy jokaista asuntoa kohti maksettavaa keskimäärin 29 euroa vuodessa. Näin kalliin järjestelmän pyörittäminen on Suomessa ainutlaatuista. Muiden suurten kaupunkien omistamissa vuokra-asuntoyhtiöissä hoidetaan asukasdemokratiaa huomattavasti edullisemmin.

Espoon asunnot -yhtiössä vuokralaisille kertyy menoja palkkioista seitsemän euroa asuntoa kohden, koska kokouspalkkio maksetaan vain puheenjohtajille ja sihteereille.

Vantaan vuokra-asuntoyhtiö VAV:ssä palkkiot jäävät 4,8 euroon per asunto.

Tampereella ja Kuopiossa aktiivit valvovat vuokralaisten etuja ilmaiseksi, Turussa kulut jäävät alle euroon asuntoa kohden.

Hekan asukasdemokratiajärjestelmä on moniportainen. Asukashallinnon ylin elin on vuokralaisten neuvottelukunta. Sen jokainen jäsen on saanut jokaisesta kokouksesta palkkiona 120 euroa. Alueellisten vuokralaistoimikuntien jäsenille maksetaan sama kokouspalkkio.

Nykyisten palkkioiden mukaan talotoimikunnan puheenjohtaja saa 72,5 euroa kokouksesta, ja rivijäsenille maksetaan 60 euroa kokouksesta.

Palkkioiden alentamisia perustellaan priorisoinnilla. Palkkioista leikattavat eurot aiotaan kohdentaa kaikkien vuokralaisten hyödyksi. Rahaa ohjattaisiin nykyistä enemmän pihojen, yhteistilojen ja kerhohuoneiden kohentamiseen. Varoja käytettäisiin enemmän myös talkoiden ja tapahtumien järjestämiseen.

Rahanjaon muutoksilla on tarkoitus virkistää varsinaista asukastoimintaa. Tähän asti Heka on ohjannut vuokralaisten neuvottelukunnan kautta talotoimikunnille 700 000–800 000 euroa vuodessa. Toimikunnat ovat käyttäneet sitä muun muassa kesäjuhliin, istutuksiin ja koulutukseen.

”Hekassa ei väheksytä sitä työtä, mitä asukasaktiivit ovat tehneet, mutta ajatuksena on parantaa yhteisöllistä toimintaa, jotta mukaan saataisiin nykyistä enemmän asukkaita, myös nuorempaa väkeä”, sanoo Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

Hän toivoisi, että yhtiössä kokeiltaisiin myös osallistuvaa budjetointia. Se tarkoittaa sitä, että tietyn taloyhtiön asukkaat kerääntyisivät kokoukseen päättämään esimerkiksi siitä, mihin tarkoitukseen vuokratalolle ohjattavat tuhat euroa käytetään.

Vuokralaisten neuvottelukunnassa ei Närön puheista innostuta.

”Teimme keväällä kyselyn talotoimikunnille palkkioista ja määrärahoista. Kaikki olivat sitä mieltä, että palkkioihin ei saa koskea. Yhtä mieltä oltiin siitä, että määrärahat ovat riittävät”, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen.

Hän on toiminut asukashallinnossa kymmenen vuotta. Tällä hetkellä Saarinen on talotoimikunnassa ja vuokralaistoimikunnassa. Hän toimii myös vuokralaisten neuvottelukunnan puheenjohtajana.

”Palkkioiden pudottaminen koetaan niin, ettei Heka arvosta meidän aktiivien työpanosta. Me tarkkailemme omia taloja ja ympäristöä sekä ilmoitamme korjaustarpeista. Jos tämä loppuu, huoltotyöntekijöiden työpanos tulee kasvamaan, ja se on kallista”, Saarinen perustelee.

Saarinen epäilee, että uudistuksessa säästyneet eurot eivät lopulta ohjaudu määrärahoiksi, joita neuvottelukunta voisi jakaa talotoimikunnille. ”Vain osa, ehkä 60 prosenttia summasta saadaan käyttöön”, hän arvelee.

Heka on valmistellut uudistusta pitkään.

Sen hallitus teki selvityksen suurten kaupunkien vuokra-asuntojen kuluista vuonna 2017. Sen jälkeen syntyi päätös ryhtyä kohtuullistamaan asukastoiminnan palkkioita ja yksinkertaistamaan vuosikymmenten varrella paisunutta hallintoa. Uudistamista tarvitaan, jotta päästäisiin eteenpäin kehittämisessä, hallitus totesi vuosi sitten.

Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) pitää toiminnan säännöllistä päivittämistä tarpeellisena.

”Sillä tavoin pystytään ottamaan asukkaiden monenlaiset toiveet huomioon erilaisilla asuinalueilla. Myös eri sukupolvet kaipaavat erilaista toimintaa. Nuoremmat toivovat enemmän yhteisöllisyyttä, mutta vähemmän kokouksia”, arvioi valvontapäällikkö Sami Turunen.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin kaupungin vuokratalojen asukas keräsi vuodessa 7 000 euron kokouspalkkiot”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi