Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema apulaisoikeusasiamiehen syyniin

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen lähtee selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja sitä, onko Senaatti-kiinteistöt monopoliasemassa valtion virastojen vuokranantajana.

Senaatti-kiinteistöillä on runsaasti mm. Puolustusvoimien käytössä olleita kiinteistöjä. Kuvassa Hennalan vanha kasarmi Lahdessa.

Valtiovarainministeriölle lähettämässään lausunto- ja selvityspyynnössä apulaisoikeusasiamies kehottaa ministeriötä ottamaan kantaa siihen, onko vuoden 2016 alussa käyttöön otettu valtion vuokrajärjestelmä voitu luoda valtioneuvoston asetuksella vai olisiko asiasta pitänyt säätää lailla.

Pasi Pölönen tiedustelee ministeriöltä mm. sitä, mikä taho (Puolustusvoimat, valtiovarainministeriö vai Senaatti-kiinteistöt) on räjähdyksen sattuessa vastuussa, mikäli puolustusvoimien räjähdevarastoja ei ole saatettu määräysten edellyttämään kuntoon. Tähän seikkaan ovat apulaisoikeusasiamiehet jo vuosina 2008 ja 2016 antamissaan ratkaisuissa kiinnittäneet huomiota.

Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy Pölösen mukaan myös vapautensa menettäneiden henkilöiden säilytystilojen ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.

Oikeusasiamiehen kanslian suorittamilla tarkastuksilla ja kantelujen käsittelyssä tulee myös toistuvasti esiin Senaatti-kiinteistöjen asema.  Virastojen vuokraamien tilojen puutteiden korjaaminen ei niinikään ole mahdollista ilman Senaatti-kiinteistöjen myötävaikutusta.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema apulaisoikeusasiamiehen syyniin”

  1. Monopoliasemasta puhuvaa otsikkoa ja ingressiä en ihan ymmärrä. On ihan selvä asia, että valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva Senaatti on monopoliasemassa valtion virastojen vuokranantajana. Tuo selvityspyyntö ei koske kysymystä, onko Senaatti monopoliasemassa, vaan liittyy etenkin siihen kysymykseen, että voiko Senaatti jättää omistamansa tilat korjaamatta lain vaatimusten mukaisiksi perustellen asiaa tekemillään vuokrasopimuksilla tai esittäen ehdoksi sitä, korjaus voidaan tehdä vain, jos valtion itse itseltään perimää sisäistä vuokraa samalla riittävästi korotetaan.

    Räjähdevarastojen tilojen kuntoon saattaminen on kyllä ollut käsittämättömän hidasta. Asiaan liittyy oikeusasiamiehen toimistolle tehty kantelu, jonka taustalla oli jo vuonna 1999 Ähtärissä räjähtänyt armeijan tila, johon liittyen varastoinnin kuntoon saattamiselle oli jo 1980-luvulla lähes 15 vuotta ennen räjähdystä annettu 15 vuoden määräaika. Oikeusasiamiehen selvityspyynnön perusteella vaikuttaa siltä, että räjähdevarastojen tiloja ei ole saatettu kai vieläkään lain mukaisiksi, vaan Senaatti-kiinteistöjen määrärahakehyksiin vedoten siellä on haettu jatkoaikojen jatkoaikaa tällä hetkellä vuoden 2022 loppuun saakka kehitystoimenpiteiden loppuun saattamiseen. Oikeusasiamiehen toimisto tuo esiin, että räjähdevarastoilla työskentelevillä itsellään ei ole mahdollisuutta päättää puutteiden korjaamisesta, vaan he joutuvat valtion työntekijöinä työskentelemään riskialttiissa olosuhteissa.

    Apulaisoikeusasiamies selostaakin selvityspyynnössään kysymystensä taustaa näin:
    ”Tämän oman aloitteeni kysymyksenasettelun tausta liittyy ennen muuta siihen, miten oikeudellinen vastuu esimerkiksi vankilaviranomaisten ja Senaatti-kiinteistöjen välillä jakautuu tilanteessa, jossa vankilan tilat eivät vastaa niitä koskevia normeja, mutta Senaatti-kiinteistöt ei korjaa puutteita ilman rahallista vastiketta, jonka suorittamiseen viranomaisella ei ole käytännön mahdollisuutta. ”

    Keskeinen kysymys asiassa on se, että voiko esimerkiksi jonkun lainvastaiseksi todetun tilan (kuten armeijan räjähdevarastot tai ylikuumenevat valtion sellit) jättää laillisesti laittamatta lain vaatimusten mukaiseen kuntoon sillä perusteella, että vuokranantajan pitäisi korottaa muutoin vuokraa, ja vuokralaisella ei ole varaa niin paljoa vuokraa maksaa – jos vuokranantaja ja vuokralainen on sama (valtio molemmissa tapauksissa). Yksityisellä sektorillakaan ei vaikkapa tehdas voi välttyä velvoitteilta saattaa tilojaan lainmukaiseen kuntoon sillä perusteella, että saman konsernin sisäisten sopimusten mukaan saman organisaation kiinteistöpuoli vastaa tehtaan tiloista, eikä tehtaan operatiivinen puoli.

    Apulaisoikeusasiamies kyselee myös, että mitä tapahtuisi, jos joku valtionvirasto päättäisi vain jättää maksamatta Senaatin pyytämät vuokrat. Tämä pohdiskelee, että voisiko Senaatti haastaa valtionvirastoa käräjäoikeuteen, kun tällöin sekä kantaja että vastaaja olisi valtio itse, ja vastaa käytännössä kieltävästi, mikäli sopimuksessa ei ole kahta erillistä oikeuskelpoista osapuolta. Valtiovarainministeriöltä tämä kysyy, että voisiko Senaatti vaatia vuokria maksettavaksi hallinto-oikeudessa, ja että voidaanko valtion liikelaitoksen ja viraston välisiä vuokrasopimuksia pitää hallintolain mukaisina hallintosopimuksinakaan. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kyselee, että jos kyse ei ole yksityisoikeudellisesta sopimuksesta eikä hallintosopimuksestakaan, minkä tyyppisistä sopimuksista valtion sisäisissä vuokrasopimuksissa on kyse, tai että onko niissä kyse sopimuksista ollenkaan.

    Saa nähdä, mitä valtiovarainministeriö esitettyihin kysymyksiin vastaa.

Vastaa käyttäjälle l Peruuta vastaus