Kokeile kuukausi maksutta

”Paljon puhutaan lentomatkoista, mutta asumisesta aiheutuvat isoimmat päästöt” – Iso kiinteistö­sijoittaja Varma irrottaa kerros­talojaan kauko­lämmöstä

Rakennusten päästöjä pidetään vaikeina karsia, mutta näin iso kiinteistösijoittaja puolittaa vuokratalojensa ilmastopäästöt.

Kahdeksan kerrostaloa luopuu kaukolämmöstä tämän vuoden aikana kokonaan, kertoo Varman kiinteistöpäällikkö Matti Lindfors. Kuva: Varma

Siihen nähden miten kiivaasti erilaisia päästövähennyksiä nyt jahdataan, asumisen ilmastopäästöistä puhutaan suhteellisen vähän.

Tähän on syynsä.

Asumisen päästöihin puuttumista pidetään usein vaikeana kahdesta syystä:

Ensinnäkin: Sementin valmistuksesta tulee valtavasti hiilidioksidipäästöjä, eikä sementille noin vain ole tarpeeksi halpaa vaihtoehtoa. Päästöjä syntyy väkisinkin, kun betonia käytetään rakentamisessa.

Toisekseen: Vaikka uudet talot voidaan rakentaa energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi, maa on täynnä vanhoja kerrostaloja. Lieneekö niiden remontoiminen turhaa ja kallista?

Energiaremontteja lähes 40 vuokrataloon

Syitä riittää, mutta niistä huolimatta iso kiinteistösijoittaja aikoo puolittaa 61 kerrostalonsa ilmastopäästöt kahdessa–kolmessa vuodessa.

Samalla kun hiilidioksidipäästöjä katoaa tonneittain, sijoittaja aikoo vieläpä tehdä tempulla rahaa.

Miten tämä onnistuu?

Työeläkeyhtiö Varma tekee tänä ja ensi vuonna isoja energiaremontteja lähes 40 omistamaansa vuokrataloon. Kerrostaloihin asennetaan aurinkopaneeleja sekä isoja, rakennuskohtaisia lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpöä talteen poistoilmasta. Kerrostaloista kahdeksan irrotetaan kaukolämmöstä ja siirretään maalämpöön.

Maalämpö on oikeastaan ikääntynyttä aurinkoenergiaa. Maalämpöpumpun avulla hyödynnetään maaperään varastoitunutta auringon energiaa.

”Saamme aikaan päästövähennyksiä, kun korvaamme kaukolämpöä”, sanoo Varman kiinteistöpäällikkö Matti Lindfors.

Urakan seurauksena Varman koko asuntokannan päästöt pienenevät 48 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

”Rakennuksissa pystytään tekemään paljon, mahdollisuuksia on runsaasti. Paljon puhutaan lentomatkoista, mutta asumisesta aiheutuvat isoimmat päästöt, joten niitä on syytä vähentää. Toivomme, että rakennusala kehittyy vastuullisempaan suuntaan”, Lindfors sanoo.

Asialla on tosiaan merkitystä, sillä Suomessa ilmastopäästöistä noin 30 prosenttia johtuu rakennuksista. Mukana on sekä rakentamisesta että asumisesta ja muusta käytöstä johtuvat päästöt.

Lämmitys suurin päästöjen aiheuttaja

Asumisen aikana tärkein ilmastopäästöjen aiheuttaja on rakennusten lämmitys. Tilojen lämmitys aiheuttaa 30–50 prosenttia asumisen päästöistä.

Jos taas katsotaan asiaa yksittäisen suomalaisen elämäntavan ja kuluttamisen näkökulmasta, asumisen päästöjen merkitys korostuu entisestään. Suomalaisen hiilijalanjäljestä noin 40 prosenttia muodostuu asumisen päästöistä. Esimerkiksi Espoossa ja Nurmijärvellä määrä on noin puolet. Lämmitys on jälleen kerran suurin selittäjä.

Varma laskee, että sen vuokrataloista säästyvät päästötonnit vastaavat yli 1 700 bensiiniauton vuosittaista käyttöä tai 7 600 meno–paluulentoa Helsingistä Espanjaan.

Yksi maalämpöön siirtyvistä Varman asuintaloista on tuiki tavallinen 1960-luvun vuokrataloyhtiö Espoossa. Asuntoja on 40–50. Pihalla on parkkipaikkoja ja leikkipaikka, alakerroksessa pesutupa. HS ei kerro tarkemmin taloyhtiön sijaintia tai muita tietoja, sillä Varma ei ole vielä tiedottanut asukkaille energiaremontista.

Mitä asukkaille sitten on odotettavissa?

Ainakin kaivutöitä pihalla.

”Reikiä porataan pari–kolmesataa metriä maan alle. Muutama kuukausi pihalla myllätään”, Lindfors kuvailee maalämpöremontin vaikutuksia.

Patterit näyttävät sen verran uusilta, että luultavasti asuntoihin ei tarvitse mennä lainkaan.

Kaukolämmöstä irrotettavista vuokrataloista kolme sijaitsee Espoossa (yhteensä 142 asuntoa) ja kaksi Turussa (121 asuntoa) sekä yksi taloyhtiö niin Helsingissä, Vantaalla kuin Jyväskylässä (näissä yhteensä 245 asuntoa). Asunnoissa asuu noin tuhat ihmistä.

Lisäksi energiaremontteja alkaa Lahdessa ja Tampereella.

Kaikkiaan Varman vuokrataloissa on noin 4 000 asuntoa.

”Pääosa päästöistä tulee rakennuksen käytöstä, ei sen rakentamisesta. Siksi lämmityksen kautta päästöihin voidaan vaikuttaa eniten. Ja koska vanhaa rakennuskantaa on paljon, energiaremonteilla niille voidaan antaa uusi elämä eikä vanhoja taloja ole pakko purkaa”, sanoo Leasegreenin toimitusjohtaja Thomas Luther.

Mikä kaukolämmössä on vikana

Mutta mikä siinä kaukolämmössä on vikana? Sehän on tehokas ja keskitetty systeemi. Yksi kaukolämmön hyviä puolia on yhteistuotantolaitokset eli voimalat, joissa sähköntuotannon hukkalämpö saadaan käyttöön asuntojen lämmitykseen.

Kaukolämmön ongelma on kuitenkin sen tuotannossa käytetyt energialähteet. Vaikka kaukolämmön päästöt ovat pienentyneet jatkuvasti, tehdään sitä edelleen tyypillisesti fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla, mutta myös uusiutuvista lähteistä kuten puusta ja muista biomassoista sekä jätteistä ja tähteistä.

Juuri tämä selittää asumisen isoja päästöjä Suomessa. Maakaasu, kivihiili ja turve sekä vähäisissä määrissä käytetty öljy ovat kaikki fossiilisia polttoaineita, jotka tuottavat ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Varman asuintalojen päästöjen puolitus perustuu suurelta osin juuri siihen, että eläkeyhtiö pääsee eroon kaukolämmön mustista polttoaineista.

Tilalle tulee maaperään varastoitunutta lämpöä. Maalämpöpumpun pyörittämiseen tarvitaan sähköä, eli maalämpötaloissa sähkönkulutus kasvaa jonkin verran. Suomessa kuitenkin sähköä tuotetaan jo yli 80-prosenttisesti päästöttömästi, toisin kuin lämpöä.

Tässä piilee myös maalämmön suurin heikkous tai riski.

”Maalämpö pitäisi mitoittaa niin, ettei rakennus joudu siirtymään kovilla talvipakkasilla sähkölämmitykseen”, sanoo professori, johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kovilla pakkasilla sähkönkulutus on muutenkin huipussaan. Käyttöön joudutaan ottamaan varavoimaloita, joiden polttoaineet ovat yleensä fossiilisia.

”Silloin maalämpötalot olisivat osaltaan edistämässä näiden likaisempien voimaloiden ylösajoa”, Seppälä huomauttaa.

Leasegreenin mukaan sen tekemissä remonteissa lämpöpumput ovat täystehomitoitettuja. Esimerkiksi Helsingissä pumput mitoitetaan -26 asteen pakkasiin.

Myös kaukolämpöön tulee muutoksia

Myös kaukolämpöä ollaan irrottamassa fossiilisista polttoaineista. Suomessa on jo laki, joka kieltää kivihiilen polttamisen energiaksi toukokuusta 2029 lähtien. Päästökaupan rajoittamat päästökiintiöt nostavat turpeen hintaa. Ja niin edelleen.

Kaukolämpöyhtiöillä on omat suunnitelmansa, miten ne aikovat jatkossa tuottaa lämmön vähemmillä päästöillä. Eivätkö nämä suunnitelmat kelpaa Varmalle?

”Haluamme sijoittaa vastuullisesti ja itse näyttää esimerkkiä. Lisäksi haluamme edetä nopeasti. Ennätämme säästää monen Espanjan-lennon päästöt ennen kuin kaukolämpöyhtiöt lopettavat kivihiilen käytön kokonaan”, Matti Lindfors sanoo.

Maalämmön etu on, että se hyödyntää maankamarassa valmiina olevaa energiaa, joka on varmasti päästötöntä. Monissa kaukolämpöyhtiöissä kivihiilen ja turpeen tilalle kattiloihin tulee vain jotain muuta poltettavaa: puuta, pellettiä, roskia. Ne katsotaan päästöttömiksi siksi, että niiden raaka-aine on uusiutuvaa tai jäisi muutoin hyödyntämättä. Todellisuudessa hiiltä kuitenkin vapautuu ilmaan aina, kun jotain poltetaan.

”Tietysti silloin jos fossiilisten polttoaineiden tilalle tulee jotain täysin uutta, kuten vaikkapa hukkalämmön talteenottoa, kaukolämpö on hyvä vaihtoehto. Onhan se kuitenkin keskitetty järjestelmä, joten siinä voidaan saavuttaa iso päästöharppaus kaukolämpöverkkoon jo liittyneissä kohteissa”, Jyri Seppälä Sykestä sanoo.

Kyse on siis pitkälti siitä, millä eri tavoin kaukolämpöyhtiöt fossiilisia polttoaineita korvaavat.

Esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen korvaa kivihiiltä voimaloissaan sekä polttamalla (haketta, pellettejä) että ilman polttamista (ottamalla lämpöä vedestä sekä hukkalämmöllä, tuulivoimalla ja niin edelleen).

Helenillä on myös myynnissä taloyhtiöille erikseen uusiutuvaa kaukolämpöä, vähän samaan tapaan kuin asiakas voi valita itselleen vihreän sähkösopimuksen.

”Me päädyimme tekemään tällä kertaa itse. Isona eläkeyhtiönä voimme investoida maalämpöön. Toki seuraamme koko ajan, mitä uusia tuotteita on tarjolla”, Matti Lindfors Varmasta sanoo.

Varmalla on tietysti kiire laittaa tohinaksi, sillä eläkeyhtiö on asettanut itselleen selvät ilmastotavoitteet. Varman tavoite on, että sen kiinteistöjen käyttämä lämpö on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä ja sähkö 2025 mennessä. Lisäksi koko sijoitussalkku yritetään saada hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Porauslupa tarvitaan

Varma teettää nyt käynnistyvien energiaremonttien suunnittelun ja toteutuksen energiapalveluyhtiö Leasegreenillä. Leasegreen analysoi Varman omistamat 61 vuokrataloa ja laski, mitä keinoja kannattaa mihinkin taloon valita. Päästöjen pienentäminen aloitettiin niistä kohteista, joista helpoimmin ja halvimmalla on saatavissa irti isoimmat päästövähennykset.

Talon sijainti vaikuttaa paljon. Kunnalta pitää saada porauslupa lämpökaivoille. Jos tontin alla kulkee vaikkapa metrolinjaus, porauslupaa ei saa. Toisaalta myös Helsingin valtaväylän, vilkkaan Mannerheimintien varteen on saatu mahdutettua maalämpöä.

Kaukolämpö on myös eri hintaista eri puolilla Suomea. Mitä kalliimpaa on kaukolämpö, sitä kannattavampaa talon on siirtyä maalämpöön. Parhaimmillaan säästöä lämmityslaskussa syntyy niin paljon, että satojenkin tonnien maalämpöremontti on säästetty kasaan alle kymmenessä vuodessa.

”Pidän Varman toimintaa poikkeuksellisena, melkein vallankumouksena, sillä yhtiö laittoi peliin koko rakennuskantansa. Siinä katsottiin kaikkia kerrostaloja kerralla, eikä yksi talo kerrallaan kuten yleensä. Isosta kokonaisuudesta oli helppo poimia fiksuimmat kohteet ensimmäisenä käyntiin”, kuvailee Leasegreenin Luther.

Kertanippuna Varman kerrostalojen energiaremontointi on Leasegreenin isoin hanke. Leasegreen on tehnyt isoja energiaremontteja pariinsataan suureen rakennusta, joista kymmenkunta on asuinkerrostaloja.

Maalämpö on suosittua etenkin omakotitaloissa: uusista omakotitaloista jopa puolet ottaa lämmitysmuodokseen maalämmön. Uusissa kerrostaloissa prosentti on alle viiden.

Viime vuosina maalämpöön on siirtynyt myös vanhoja kerros- ja rivitaloja. Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan kaukolämmöstä irtaantui vuonna 2015 runsaat sata taloa, seuraavana vuonna 130 taloa ja vuonna 2017 jo 160 taloa. Kuitenkin kerrostaloista noin 95 prosenttia lämpiää kaukolämmöllä.

Ei vaikutusta vuokraan

Varman perimät vuokrat eivät energiaremonttien takia nouse eivätkä laske.

”Ei näitä vuokralaisilla maksateta, vaan laitamme tähän rahaa. Toisaalta myös alentuvien kulujen hyöty jää meille. Eli tämä on meille sijoitus, odotamme rahoillemme tuottoa. Parhaissa taloissa tuoton pitäisi olla kymmentä prosenttia”, Lindfors kertoo.

Toisin sanoen vuokratuloista jää isompi siivu Varman käteen, kun vähemmän rahaa kuluu kerrostalojen lämmittämiseen. Se on hyvä uutinen laajalle joukolle suomalaisia, sillä sijoitustuotoilla maksetaan osin suomalaisten eläkkeitä.

Varman kiinteistösalkun arvo on noin 4 miljardia euroa. Varman kaikkien sijoitusten yhteisarvo on noin 47 miljardia euroa. Se on niin paljon rahaa että alkaa lähennellä jo Suomen valtion vuosibudjetin suuruusluokkaa.

Yksittäisissä Varman taloissa ilmastopäästöt saadaan kitkettyä kokonaan pois. Nämä vuokratalot ovat silloin hiilineutraaleja eli eivät lisää hiiltä ilmakehään ilmastoa lämmittämään.

”Kyllä tässä on kyse myös tulevaisuuden menestymisestä. Etenkin nuoret asukkaat ovat hyvin ympäristötietoisia. Osa asukkaista varmasti katsoo hyvällä sitä, että voi asua hiilineutraalissa talossa. Olemme tässä ehkä vähän etunenässä, muut tulevat varmasti perässä”, Varman Lindfors uskoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “”Paljon puhutaan lentomatkoista, mutta asumisesta aiheutuvat isoimmat päästöt” – Iso kiinteistö­sijoittaja Varma irrottaa kerros­talojaan kauko­lämmöstä”

  1. Täysin turhaa puuhastelua. Se kaukolämmöksi hyödynnetty hukkalämpö jää nyt sitten kokonaan käytmättä. Tilanne olisi eri jos voimalaitoksista tuotu lämpö olisi se voimalaitoksen päätuote.

    Onko kuitenkin niin että sähköauton lataaminen keskellä talvea kivihiilellä tuotetulla virralla on ympäristöteko?

  2. Pari korjausta/tarkennusta juttuun:

    Sementin päästöt eivät ole asumisen mittakaavassa kovin valtavat, kuten jutussa väitetään. Asuntojen lämmittäminen tuottaa noin 25 % Suomen ilmastopäästöistä, kun sementin valmistamisen osuus on 1,5 % paikkeilla.

    Toinen myytti on se, että lämpökaivoista kerättävä lämpö olisi maahan varastoinutta auringon energiaa. Maankuoren lämpötilavaihtelu vuodenaikojen mukaan ulottuu noin 10 m syvyydelle. Tätä syvemmälle maahan auringon säteilylämpö ei yllä. Syvemmällä oleva lämpö on peräisin maankuoren aineiden radioaktiivisuudesta.

    1. Terve
      Vertailustasi puuttuu kaikki oleelliset tiedot laskentamenetelmistä yms. Yllättäen on käynyt myös niin että puurakentamista lobbaavan yhdistyksen sivulla on puurakentaista tukeva esitelmä. Mielestäni tämän vertailun arvo on lähtökohtaisesti olematon.

  3. Siinähän lukee näin, tässä selvityksessä
    voidaan vain todeta eri tutkimustulosten yleinen suunta,
    eikä esittää väittämiä eri rakennusmateriaalien
    ilmastovaikutusten paremmuudesta spesifissä kohteessa.

    1. Eli toisin sanoen selvityksen arvo on nolla.

      1. Lue Helsingin Sanomien pääkirjoitus 11.2..

        1. HS ei ole paikka tieteellisen tiedon julkaisulle. Näin ollen kyseisen lehden julkaisujen tietoarvo on hyvin lähellä nollaa ja usein jopa suuresti negatiivinen.

        1. Tämä VTT:n selvitys on esimerkki tarkoitushakuisesta ”heitosta”, sillä jo lainsäädäntömme sanoo, että jos rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia selvitetään, se tulee aina tehdä niiden koko elinkaaren ajalta. Kovin yleistä tämäntyyppisille selvityksille on, että puu- ja betonikerrostalon elinkaaret oletetaan energiankulutukseltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan samanlaisiksi. Uskallan väittää, että jos arkijärjellä pystyy päättelemään, että näin ei ole. Kosteutta kestävät ja kestämättömät materiaalit reagoivat rakennuksen käyttöön kovin eri tavalla. Myös massiivisuuden ansiosta betonisissa taloissa lämpöenergian kulutus on alhaisempi ja vältytään jäähdytyslaitteistojen rakentamiselta. Toki niitä ei tehdä puukerrostaloihinkaan, koska sisälämpötilojen ylityksitä ei välitetä.

          Koko elinkaaren kattavissa selvityksissä betonin ja puun välille on löytynyt vain kovin pieniä eroja, ja nekin ovat olleet osin betonin eduksi. Esim Rise eli ”Ruotsin VTT” on tässä kovin eri linjoilla kotimaisen VTT:mme kanssa https://ichb.se/innehall/fordjupning/energi-och-klimateffektiva-byggsystem/.

  4. On siirrytty kaukolämmöstä maalämpöön. Varmaan unohdettu, että maalämpöhän on sähköä ja varsinkin pääkaupunkiseudulla osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja öljyllä.

  5. Otsikossa pitäisi olla, teollisuudesta aiheutuvat suurimmat päästöt.

  6. Kaukolämmöstä tehtäneen vuonna 2023 jo aika iso siivu myöskin lämpöpumpuilla. Kaukolämmön nykyinen energialähderakenne ei ole sama kuin millä sitä tullaan jatkossa tekemään. Poistoilmalämpöpumput ovat kyllä fiksuja ratkaisuja. Mutta voi niitä yhteensovittaa kaukolämmönkin kanssa, eli hyödyntää sekä jo olemassa olevaa kaukolämpöä varsinkin talvisin kylmemmällä että poistoilmalämpöpumppua ympäri vuoden.

    Lämmityksen päästöttömyys ei tarkoita sitä, että talo olisi sen jälkeen päästötön. Jo pelkästään metaanintuotanto asuinrakennuksissa on myös kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Metaani on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sitä syntyy jatkuvasti orgaanisista aineista niin viemäreissä kuin biojäteastioissakin. Sitten kun lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä on saatu leikattua, huomio alkanee kiinnittyä rakennusten muihin kasvihuonekaasupäästölähteisiin. Kasvihuonepäästöttömiksi ei rehellisesti toimittaessa parane markkinoida sellaisia rakennuksia, jotka eivät päästöttömiä ole.

    Maalämpö on vain osin peräisin auringosta, varsinkin porakaivojen tapauksessa. Merkittävältä osin se on maankuoressa käynnissä olevista fysikaalisista prosesseista peräisin olevaa ydinvoimaa.

  7. Ilmastonmuutoksen varjolla tehdään jättiläismäistä bisnestä, kaupataan tuotteita ja prosesseja joilla ei muuten olisi mitään markkinoita, työnnetään markkinoille epäkypsää teknologiaa ja harrastetaan jos jonkinlaista ideologista ja materiaalista anekauppaa.

    Ja suuri osa noista kaupattavista jutuista on sellaisia, että niiden vaikutus hiilidioksidipäästöihin on vähäinen, olematon tai jopa niitä kasvattava.

    Vain pahimmat co2 änkyrät pysyy kannassaan vaikka perse jäätyy juhannuksena puutarhatuoliin kiinni.

    Maapallo saa lähes 99% energiastaan auringosta, jonka aktiivisuutta säätelee ihmisestä riippumattomat tekijät. Eli se mitä auringossa tapahtuu, meillä ei yksinkertaisesti ole mitään reaalisia mahdollisuuksia vaikuttaa sen toimintaan.

Vastaa käyttäjälle siten Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat