Handelsbanken: Koronavirus ei välttämättä rusikoi asuntomarkkinoita

Koronavirus vaimentaa asuntomarkkinoiden aktiviteettia. Silti Handelsbanken arvioi katsauksessaan, että ne voivat selvitä pandemiasta säikähdyksellä.

Maailmantalous taantuu tänä vuonna ja Suomessa talous on Handelsbankenin mukaan jo taantumassa.

Pankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan tilanteen vaikutukset Suomen asuntomarkkinoihin voivat kuitenkin olla vähäiset, jos taantuma jää lyhyeksi.

Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen muistuttaa, että finanssikriisistä Suomen asuntomarkkinat selvisivät pienillä vaurioilla. Näin voi hänen mukaansa käydä tälläkin kertaa.

”Mikäli talouden toipuminen siirtyy, asuntomarkkinoiden aktiviteetti vaimenee jonkin verran”, hän ennakoi tiedotteessa.

Kotitalouksien tilannetta tukee matalat korot ja pankkien lyhennysvapaat.

Asuntomarkkinat ovat jakautuneet useaksi osamarkkinaksi. Kysyntä on kohdistunut edelleen erityisesti suurimpiin kasvukeskuksiin: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun.

Samaan aikaan asuntokauppa on taantunut väestötappioalueilla.

Handelsbankenin senioriekonomisti Janne Ronkanen odottaa tilanteen jatkuvan tällaisena.

”Muuttotappioalueiden vaikeudet eivät näytä helpottuvan, ja asuntojen kysynnän ja sen myötä asuntohintojen eriytyminen kasvukeskusten hyväksi todennäköisesti jatkuu”, hän lisää.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Handelsbanken: Koronavirus ei välttämättä rusikoi asuntomarkkinoita”

  1. Jos asuntolainahakemukset ovat alentuneet 20-33 % eri pankeilla, lyhennysvapaahakemukset kymmenkertaistuneet, ja jos OP odottaa asuntokaupan hiipuvan huhtikuussa 30-50 % (lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11281299 ), niin ei tilanne siltä kuulosta, että asuntomarkkinat olisivat kaikesta ympäröivän maailman myllerryksestä ihan suojassa.

    Eräissä kansainvälisissä arvioissa on veikattu koronakriisin osuvan asuntomarkkinoista erityisesti isojen kaupunkien asuntojen hintoihin. Perinteisesti premium-sijainneista asuntoja ostavat ja vuokraavat ovat maksaneet sijainnista, eli mm. hyvistä lähialueen palveluista kävelymatkan päässä, tai vaikkapa liikenteen solmukohtien läheisyydestä. Yhtäkkiä monen premium-sijainnin asunnon lähiympäristön palvelutarjonta on kadonnut jonnekin 500 €/m2 hintaluokan edullisten asuinalueiden tasolle ja julkisen liikenteen solmukohdissa asioimista vältellään niihin liittyvän korkeaksi koetun virustartuntariskin takia. Sijaintiin liittyvien hintaerojen suuruuden pohja voi joissain tapauksista olla ainakin väliaikaisesti kadonnut. Ehkä se palautuu takaisin, mutta juuri tällä hetkellä se ei tuota aiemman suuruista lisäarvoa esimerkiksi asunnon asukkaan palvelutarjontaan, missä asunto sijaitsee. Nykyisen tasoinen palvelujen alasajo lienee väliaikaista, mutta on mahdollista, että moni keskusta-alueiden palveluyritys menee nyt pysyvästi nurin, ja liiketiloja jää tyhjilleen. Tyhjien liiketilojen alueilla asuntojen hinnoittelu on tavannut olla maltillisempaa kuin täysin liiketilojen alueilla. Jos asuntojen hinnat heijastavat lähialueen palvelutarjontaa, ja palvelutarjonta heikkenee pitkäaikaisesti verrattuna vuoden 2020 alun tilanteeseen, sillä voi olla ehkä pidempiaikaistakin vaikutusta eri asuinalueiden suhteellisiin hintoihin. Mikrosijaintien oletetulla lähitulevaisuuden kehityksellä voi olla kohta (tai jo nyt) merkitystä asuntojen hinnoittelussa. Kaikkia sijainteja kriisi ei rusikoine samalla tavalla.

Vastaa