”Jo tällä viikolla ollaan viisaampia”, Aran Rossilahti arvioi rakennusalan elvyttämistä

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, millaisia rakentamisen elvytystoimia on tulossa koronaviruksen aiheuttaman kriisin helpottamiseksi.

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Rossilahden mukaan on tavanomaista, että tällaisessa tilanteessa painopiste siirtyy Ara-tuotantoon.

”Vielä ollaan kuulolla, mihin toimenpiteisiin ryhdytään.”

Yksi mahdollinen keino on, että rakennusliikkeiden gryndikohteita muutetaan Ara-tuotannoksi.

”Se on vanha ja koeteltu keino.”

Rakentajilta on tullut Araan elvytyksen tiimoilta jo muutama puhelu.

”Jo tällä viikolla ollaan viisaampia.”

Valtionhallinnossa on siirrytty koronaviruksen takia jo poikkeustilanteeseen. Ara antaa kerran viikossa ministeriöön katsauksen siitä, missä mennään.

”On karmeaa se nopeus, millä on syöksytty”, Rossilahti kuvailee korona vaikutuksia.

Työryhmä seuraamaan asunto- ja rakennusmarkkinoita

Ympäristöministeriö kertoi viime perjantaina käynnistävänsä tänään maanantaina työryhmän, joka seuraa asunto- ja rakennusmarkkinoiden tilannetta yhdessä alan toimijoiden kanssa sekä tekee ehdotuksia tarvittavista toimista.

Työryhmään osallistuvat ympäristöministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Rakennusteollisuus RT sekä Rakli.

”On ilmiselvää, ettei rakennusala ole voinut ennakoida näin suuria muutoksia”, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi toteaa ympäristöministeriön tiedotteessa.

Ministeriössä arvioidaan, että rakennustyömailla on odotettavissa viivästyksiä työvoiman vähentyessä, kun virolaisen työvoiman liikkuminen on estetty.

”Vielä ei voida tyhjentävästi linjata, milloin kyseessä on force majeure -tilanne, jonka nojalla rakennushankkeet voisivat saada helpotuksia määräajoista.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “”Jo tällä viikolla ollaan viisaampia”, Aran Rossilahti arvioi rakennusalan elvyttämistä”

  1. ”Yksi mahdollinen keino on, että rakennusliikkeiden gryndikohteita muutetaan Ara-tuotannoksi.”

    Tuo on vanha ja hyväksikin välillä osoittanut riskienhallinnan keino saada ARA-kohteita lisää suhteellisen edullisesti. Mutta elvytyskeino jo rakennettujen tai rakenteilla olevien kohteiden myynti ei ole. Elvytyskohteeksi ainakin minä ymmärrän vain sellaisia kohteita, joita ei olisi tullut jo ilman elvytystäkin. Valmiiden asuntojen varaston purku Ara-kohteiksi myymällä ei tällöin ole elvytyskohde, vaan ennemminkin kaupankäyntiä markkinan sisällä kun halvemmalla saa, mutta sellaisen ARA-hankkeen aloitus, tai peruskorjauksen käynnistäminen, jota muuten ei olisi saatu juuri silloin liikkeelle, voi ollakin. Myös esimerkiksi joidenkin tie-, tai rautatiehankkeiden käynnistyksen aikaistus voisi olla työllisyysvaikutteista elvyttämistä.

  2. Miksi pitäisi elvyttää alaa jossa merkittävä määrä työntekijöistä tulee rajojen ulkopuolelta ja sitä myöten sosiaalietuuksia maksetaan ulkomaille ! HALOO !

    1. ”merkittävä määrä työntekijöistä tulee rajojen ulkopuolelta ja sitä myöten sosiaalietuuksia maksetaan ulkomaille ” Etköhän hieman liioittele. Kyllä kuitenkin leijonan osa elementeistä ja yleensä alihankinnoista tulee Suomesta. Sitä paitsi ulkomaista työvoimaa on eniten pääkaupunkiseudulla – ei niinkään muualla.

  3. Valtio näyttää nyt peruvan joitain käynnistetyksi päätettyjäkin omia infrahankkeitaan kiristyneeseen rahoitustilanteeseen vedoten:
    https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2020/joensuun-lentoaseman-kiitotien-paallystystyo-siirtyy

    Yleensä valtio on pyrkinyt käynnistämään töitä laman edessä, kun valtiolle on parempi, että ihmiset ovat töissä laman aikana ja tekevät edes valtion rahoituksella jotain yhteiskuntaa rakentavaa kuin että kovin moni nostaa työttömyys- ja sosiaalietuuksia. Asfaltin hinta on romahtanut öljyn hinnan mukana alemmaksi kuin aikoihin, mikä on nostanut sen tyyppisten investointien hyöty-kustannus-suhteita viimeisen kuukauden aikana, joten olettanut, että valtio voisi ehkä nyt käynnistää asfaltointihankkeita ensi kesälle huomattavasti lisää elvytyshankkeena. Mutta näköjään valtion vasen ja oikea käsi voivat nyt tehdä eri suuntiin tähtääviä toimenpiteitä. Yhtä aikaa jaetaan nyt lisää yritystukia töiden katoamisen korvaamiseksi, ja ajetaan alas valtion omia tilauksia yrityksiltä.

Vastaa käyttäjälle mietintää Peruuta vastaus