Nordean kysely: Koronakriisi ei saa suomalaisia muuttamaan maalle

Nordean teettämän asumiskyselyn mukaan koronakriisillä ei näytä olevan suurta vaikutusta siihen, miten  suomalaiset haluavat asua.

Vaikka koronakriisin myötä yli miljoona suomalaisten on siirtynyt tekemään etätöitä, se ei ole lisännyt suomalaisten halukkuutta esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Nordean kyselyyn vastanneista vain 2 prosenttia ilmoitti voivansa etätyön lisääntymisen myötä muuttaa kauemmaksi työpaikastaan tai jopa toiselle paikkakunnalle. Niin ikään 2 prosenttia ilmoitti tarvitsevansa isomman asunnon ja 4 prosenttia pienemmän. Vastaajista 3 prosenttia on huomannut, ettei tarvitse montaa asuntoa eli todennäköisesti ei tarvitse kakkosasuntoa työpaikan läheltä.

Enemmistö suomalaisista (56 %) katsoo, ettei koronakriisi ole vaikuttanut asumissuunnitelmiin ja vajaa kolmannes (29 %) vastasi, ettei asia koske heitä.

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala tulkitsee tuloksia niin, etteivät suomalaiset ole pakenemassa maalle vaan kaupungistumisen trendi jatkuu edelleen.

Normaalia tarvetta asunnon vaihdolle varmasti edelleen on. Pajala uskoo, että kriisin takia asunnon vaihto voi kuitenkin siirtyä. Jos patoutunut tarve myöhemmin purkautuu, se saattaa lisätä merkittävästi asuntojen kysyntää.

Nordean asumiskysely tehtiin pääsiäisen molemmin puolin. Silloin julkisuudessa kerrottiin muun muassa Tanskan ja Norjan suunnitelmista purkaa koronakriisin vuoksi asetettuja rajoituksia. Suomessa keskusteltiin, pitäisikö Uudenmaan sulku purkaa.

Enemmistö uskoo asuntonsa arvon säilyvän

Asuntomarkkinoita ja koronakriisin vaikutuksia asuntojen hintojen kehitykseen seurataan nyt tarkasti.

Nordean kyselytutkimuksen mukaan omistusasujista 56 prosenttia arvioi asuntonsa arvon säilyvän ennallaan epidemiasta huolimatta. Näin uskoivat varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat, iäkkäämmät vastaajat, kahden aikuisen perheet sekä hyvin toimeentulevat ja korkeasti koulutetut.

Yksi viidestä sitä vastoin uskoo asuntonsa arvon laskevan kriisin seurauksena. Yksi viidestä on epävarma.

”Kriisin kestolla on merkittävä vaikutus siihen, minkälaiset sen vaikutukset asuntomarkkinoihin ja asuntojen hintoihin pidemmällä tähtäimellä tulevat olemaan”, Pajala toteaa.

Viidenneksellä vaikeuksia selviytyä asumismenoistaan

Nordean kyselyn mukaan suurimmalla osalla (72 %) suomalaisista ei ole ollut vaikeuksia selvitä asumiskustannuksistaan koronakriisin aikana. Vajaa viidennes on kohdannut joitakin vaikeuksia, ja 6 prosentilla selviytyminen on ollut paljon vaikeampaa kuin ennen kriisiä.

Vaikeuksia on ollut erityisesti nuorilla, lapsiperheillä, vuokralla-asujilla sekä heillä, jotka tulevat muutenkin taloudellisesti heikosti toimeen.

Joka tapauksessa 45 prosenttia vastanneista suomalaisista kertoo, ettei koronakriisi ole muuttanut heidän taloudellista tilannettaan. Lisäksi 40 prosenttia kertoi varautuneensa epidemiaan säästämällä etukäteen tai  tinkimällä nyt jokapäiväisistä menoistaan.

Finanssialan mukaan jo 142 000 kotitaloutta on hakenut asuntolainaansa lyhennysvapaata kriisin aikana. Myös Nordean kyselyyn vastanneista 6 prosenttia oli hakenut lyhennysvapaata.

Pajala toteaa, että vuokralla-asujilla tällaista keinoa ei ole, joten ei ole yllättävää, että heillä on myös enemmän vaikeuksia selviytyä asumismenoistaan.

Nousevatko euriborit plussalle?

Suomalaisten suosituin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor on ollut jyrkässä nousussa viime päivinä. Pajala haluaa kuitenkin panna koron nousun oikeisiin mittasuhteisiin. Hän muistuttaa, että korot ovat edelleen miinuksella. Asuntolaina-asiakkaiden korkomenoissa ei ole tapahtunut muutosta.

Pajala ei myöskään korkojen merkittävää nousua.

”Voimakasta kasvua on vaikea nähdä.  Ja vaikka nousua tulisikin, ollaan edelleen lähellä nollaa”, hän sanoo.

Nordean kyselytutkimuksen toteutti internetpaneelina Kantar TNS ja se tehtii 8.-14. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi 1 132 täysikäistä suomalaista.