Muotoilu- ja arkkitehtuuriala iloitsee uudesta museohankkeesta – Mutta suunnitteleeko uuden museon suomalainen arkkitehti?

Uutta museota on suunniteltu samalle tontille, jonne Guggenheim-museota ei rakennettu. Guggenheim-projektissa tontin rakennettavuutta selvitettiin tarkkaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää uuden museon suunnittelussa.

Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota on kaavailtu Helsingin Etelärantaan Kauppatorin eteläpuolelle. Kuva: Sami Kero / HS

Helsinkiin on suunniteltu ja toivottu arkkitehtuuri- ja designmuseota vuosikymmeniä. Viimeksi 2000-luvun alussa Katajanokalle piti rakentaa arkkitehtuurin, muotoilun ja rakentamisen tietokeskus nimeltä Armi-talo.

Hankkeesta järjestettiin jopa suunnittelukilpailu. Taloa ei kuitenkaan koskaan rakennettu.

Nyt näyttää siltä, että uusi museo todella toteutuu.

Sanna Marinin hallituksen päätös osoittaa uuden museon rakentamiseen 60 miljoonaa euroa on otettu muotoilu- ja arkkitehtipiireissä iloisen yllättyneinä vastaan.

”Tuli oikein olo, että nyt eletään historiallisia hetkiä”, sanoo Arkkitehtuurimuseon johtaja Reetta Heiskanen.

LPR-Arkkitehtien arkkitehti ja Arkkitehtitoimistojen liiton puheenjohtaja Veera Rautaheimo sanoo, että uutinen on otettu kiitollisena vastaan.

Rautaheimo pitää päätöstä museon rahoittamisesta isona huomionosoituksena koko suomalaiselle muotoilu- ja arkkitehtialalle.

”Vaadittava rahoitus löytyy”

Hallituksen lupaamat 60 miljoonaa euroa ovat vain osa uuden museon kustannuksista. Helsingin kaupungilta odotetaan samaa summaa. Lisäksi tarvitaan miljoonia euroja muilta sijoittajilta.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen luottaa siihen, että vaadittava rahoitus löytyy. Hän kertoo, että uuden museon rahoittamisesta ollaan jo käyty keskusteluja eri säätiöiden ja yritysten kanssa.

Savolainen toteaa, että suomalaisella designilla ja arkkitehtuurilla on ollut iso merkitys Suomen kilpailukyvylle.

”Sen merkitys ymmärretään, ja siksi museon rahoittaminenkin kiinnostaa.”

Toiminta edellä, ei kiinteistö edellä

Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota sovitellaan samalle tontille Helsingin Etelärantaan kuin Guggenheim-museota muutama vuosi sitten.

Julkisuudessa on jo epäilty, että paikka on liian haastava rakentaa. Merenrantatontti on tällä hetkellä parkkipaikkana.

Siksi on kysytty, eikö uusi museo voisi sijoittua johonkin jo olemassa olevaan rakennukseen. Esimerkiksi Helsingin Suvilahtea on ehdotettu.

Jukka Savolainen toteaa, että kaikki paikat Helsingissä ovat haastavia rakentaa.

Guggenheim-projektin aikana Etelärannasta tehtiin huolellista selvitystyötä. Tontin rakennettavuutta selvitettiin tarkkaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää uuden museon suunnittelussa.

Arkkitehtuuri- ja designmuseosta aiemmin tehdyissä selvityksissä puolestaan käytiin läpi kaikki mahdolliset vanhat kiinteistöt.

Savolainen huomauttaa, että uuden museon ydinajatus on mennä toiminta edellä, ei kiinteistö edellä.

”Jos mennään kiinteistö edellä, se tarkoittaa sitä, että toiminta pitää sopeuttaa siihen.”

Se on se tapa, jolla museoita on ennen tehty. Nykyinen Designmuseo sijaitsee vuonna 1894 rakennetussa koulurakennuksessa. Viereinen Arkkitehtuurimuseo taas perustettiin rakennukseen, joka rakennettiin alun perin vuonna 1899 tieteellisille seuroille.

Museo on tulevaisuus investointi

Nyt ala haluaa rakentaa uuden, käyttäjälähtöisen museon, joka voi tarjota sellaisia elämyksiä, joita nykyisissä rakennuksissa on vaikea toteuttaa.

Arkkitehtuuri- ja designmuseoon pitää olla mahdollisimman matala kynnys tulla.

”Keskustakirjasto Oodi on hyvä esimerkki siitä, miten se houkuttelee ihmisiä. Museoista pitäisi ajatella samalla tavalla”, Savolainen sanoo.

Savolainen ja Heiskanen korostavat, ettei uudesta museosta olla tekemässä paikkaa, jossa pelkästään pidetään esillä vanhaa suomalaista muotoilua ja arkkitehtuuria.

Se tunnetaan maailmalla hyvin ja sille on paikkansa, mutta uudessa museossa halutaan esitellä nykyistä suomalaista osaamista.

Lisäksi museossa on tarkoitus järjestää kansainvälisiä näyttelyitä ja toteuttaa yhteistuotantoja esimerkiksi muiden pohjoismaiden kanssa.

”Museo on investointi tulevaisuuteen”, Reetta Heiskanen sanoo.

Itse museorakennuksestakaan ei tarvitse tulla vanhan ajan monumenttia loistavine ulkoisine puitteineen.

Heiskanen huomauttaa, että museoiden suunnittelu on kehittynyt paljon siitä, kun Frank Gehry suunnitteli maailmankuulun Guggenheim-museon Espanjan Bilbaoon.

”Esimerkiksi Suomen kansallismuseon uuden lisärakennuksen suunnitelmat on todella taitavasti sovitettu historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Myös Tanskan merimuseo ja Tirpiz ovat hienoja esimerkkejä siitä, kuinka uuden museon arkkitehtuuri on suunniteltu ympäristöä ja paikkaa kunnioittaen. Nykyinen suunnittelu tarjoaa vaihtoehtoja vanhan ajan monumenteille”, hän sanoo.

Miten kilpailu järjestetään?

Uuden design- ja arkkitehtuurimuseon on tarkoitus aueta vuonna 2025. Sitä ennen Helsingin kaupunki ja opetusministeriö järjestävät arkkitehtuurikilpailun.

Arkkitehtitoimistot jännittävät nyt, miten kilpailu aiotaan toteuttaa.

Veera Rautaheimon omassa toimistossa ei ole vielä teroiteltu kyniä, mutta hän tietää, että uuden museon suunnitteleminen suomalaiselle arkkitehtuurille on jokaisen suomalaisen arkkitehdin unelmatoimeksianto.

”Ala on valmiina vastaamaan haasteeseen” Rautaheimo sanoo.

Suomalaisia arkkitehtitoimistoja edustava Rautaheimo pitää uutta museota mahdollisuuksien paikkana suomalaiselle palveluviennille.

”Toki museo on myös osa kaupunkikehitystä ja siitä tulee kansalaisten kohtaamispaikka, mutta sen pitää olla myös ikkuna maailmalle. Meillä on osaamista, jota myydä ulkomaille. Museolla on myös kansantaloudellista merkitystä.”

Rautaheimon mukaan museon suunnittelussa pitää tähdätä kansainväliselle huipulle. Hän toivoo, ettei suunnittelukilpailua järjestettäisi kutsukilpailuna vaan avoimena.

Hän myös toivoo, että rakennuksen suunnittelee suomalainen arkkitehti.

”Uuden museon pitäisi olla osoitus suomalaisesta osaamisesta”, Rautaheimo sanoo.

Jukka Savolainen ei halua ottaa kansallisuusasiaan kantaa, mutta sanoo yleisesti, että aina kannattaa ottaa paras vaihtoehto.

”Suomalaiset ovat erittäin kovilla, vaikka se olisikin kansainvälinen kilpailu. Mielestäni on sitä parempi, mitä vähemmän ennakkoehtoja rakennukselle asetetaan.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Muotoilu- ja arkkitehtuuriala iloitsee uudesta museohankkeesta – Mutta suunnitteleeko uuden museon suomalainen arkkitehti?”

  1. Ei vissiin kovin kova paikka taloudellisesti tämä korona, jos tämä on se mitä poliitikot eniten haluavat. Onko tällaiselle museolle mitään tarvetta, kun suomimuotoilu on nähtävillä citymarketin hyllyillä ja vielä alessa? Pahinta olisi, jos suomalainen arkkitehti tulee taas piirtäneeksi samanlaisen laatikkoladon kuin Armi oli, koska ei tällainen hanke kanna jos talo itsessään ei ole se onnistunein osa. Storan toimistoakin piirtää taas Alvar Aalto haudastaan, kun suomiarkkitehti ei uskalla muuta kuin matkia sen laatikkoja.

  2. Suomalaiselta arkkitehdiltä:
    Muotoilu on modernia. Neljä seinää kuvastamaan neljää ilmansuuntaa (eivät kuitenkaan osoita sinne). Suorat kulmat kuvastavat suomalaista suoraselkäisyyttä. Koristeettomat pinnat suomalaisten vaatimattomuutta. Räystäätön tasakatto luo ja tukee työllisyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Värimaailmassa käytetään rohkean vapaasti mustaa, harmaata ja jos oikein repäistään, valkoista. Tämän valkoisen voi urakoitsija halutessaan tuottaa vaalean tai tumman harmaana.

    Julkisivua koristaa suomalainen käsityö (betonielementti). Ikkunat ovat pienet, mutta neliöt. Eivätkä ne kohtaa toisiinsa nähden kerroksien vaihtuessa. Tämä revoluutiomaiseksikin kuvattu suunnitteluratkaisu tuplasi suunnittelun budjetin.

Vastaa