Kokeile kuukausi maksutta

Jättimäinen yli 20 kilometrin louhintatyö – ”Kaikki eri suunnista louhitut osuudet kohdanneet toisensa senttien tarkkuudella”

Espoon Blominmäen kallioon rakennettavan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden uuden jätevedenpuhdistamon tunnelilouhinnat ovat päättyneet, HSY tiedottaa.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon tunnelilouhinnat saatiin päätökseen. HSY:n vuonna 2022 valmistunut laitos rakennettiin pääosin maan alle. Kuva: HSY

Kallion lujitus- ja tiivistystyöt ja pohjan viimeistely jatkuvat tunneleissa, mutta työmaan vaikutukset ympäristöön vähenevät louhinnan aikaisesta.

HSY:n vuonna 2022 valmistuva laitos rakennetaan pääosin maan alle.

Maan alle on nyt louhittu noin 20 m2 poikkipinta-alaisia viemäritunneleita ja niihin johtavia huoltotunneleita yhteensä yli 20 kilometriä. Tulotunneli kokoaa jätevedet Suomenojan nykyisen puhdistamon ja Blominmäen puhdistamon väliltä.

Purkutunneli johtaa puhdistetut vedet Blominmäen puhdistamolta Suomenojan nykyiseen purkutunneliin.

Urakoita vuodesta 2014 lähtien

Vuodesta 2014 alkaen työtä on tehty eri urakoissa ja vuodesta 2018 alkaen on käynnissä ollut neljä eri urakkakokonaisuutta: Mikkelä II, Malminmäki, Eestinkallio ja Finnoo II.

Mikkelä ll-, Eestinkallio- ja Malminmäki-urakoissa pääurakoi Kalliorakennus-Yhtiöt oy. Finnoo II -urakassa pääurakoitsijana toimii SRV Infra Ooy:n ja Pohjolan kalliotyö oy:n työyhteenliittymä TYL FMS.

Louhinnat tehtiin turvallisuus ja ympäristö tarkasti huomioiden

Pisimpään louhinnat kestivät Malminmäen urakan pohjoisissa haaroissa. Keskiviikkona 4. marraskuuta purkutunnelin viimeinen kalliokannas saatiin puhkaistua jo aiemmin toisesta suunnasta louhittuun tunneliosuuteen.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo

  • Uusi puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan jätevedenpuhdistamon Espoossa. Espoon Blominmäen kallioluolastoon tehdään jäteveden puhdistusaltaat ja pääosa puhdistamon muistakin tiloista.
  • Valmistuttuaan vuonna 2022 puhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Länsi-Vantaalta ja Kauniaisista sekä Kirkkonummelta ja Siuntiosta.
  • Uuden jätevedenpuhdistamon myötä ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä kuormituksesta. Tavoitteena on poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä. Puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja HELCOMin (Helsinki Commission) suositukset.

”Kaikki eri suunnista louhitut osuudet ovat kohdanneet toisensa senttien tarkkuudella. Pieniin korjauslouhintoihin saattaa vielä jollain alueilla olla tarvetta, kun viimeisistäkin kalliopinnoista on saatu poistettua irtoavat kivet ja lohkareet sekä tila mitattua”, kertoo HSY:n hankejohtaja Jukka Yli-Kuivila.

Kaikkiaan viemäritunneleita ja niihin johtavia ajotunneleita louhittiin noin 20,4 kilometriä.

Louhinnat etenivät nopeimmillaan noin 100 metriä kuukaudessa. Kallion laadusta, lähellä olevista rakennuksista ja työjärjestelyistä johtuen työt etenivät monin paikoin huomattavasti tätä hitaammin.

Louhintatyöt tehtiin HSY:n mukaan tarkasti turvallisuusmääräyksiä ja viranomaisohjeita noudattaen.

Työt maan alla jatkuvat kallion tiivistämisellä ja lujittamisella

Kalliota on tiivistetty jo louhintojen aikana työturvallisuuden varmistamiseksi, mutta lopulliset tiivistys- ja lujitustyöt päästään tekemään louhintojen valmistuttua.

”Seuraavaksi työmaalla viimeistellään tunnelin salaojitus ja ruiskubetonointi. Sitten vuorossa ovat pohjan muotoilu sekä betonilaatan valaminen tulotunneliin, joka aloitetaan louhinnan päätöspisteistä päättyen maan pinnalle johtaviin huoltotunneleihin”, Yli-Kuivila kertoo.

Viimeisenä valmistuvat huoltotunneleihin liittyvät työt kolmessa urakassa kevään ja kesän 2021 aikana.

Finnoossa rakennetaan purkutunnelin yhteyteen pumppaamoa ja pitkää huoltotunnelia, jossa jätevesi johdetaan putkissa nykyisestä pääviemäristä uuden puhdistamon tulotunnelin alkuun. Siellä kalliorakennustyöt valmistuivat tunneliurakoista ensimmäisenä, mutta täydentävät rakennustyöt jatkuvat kesään 2021.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Jättimäinen yli 20 kilometrin louhintatyö – ”Kaikki eri suunnista louhitut osuudet kohdanneet toisensa senttien tarkkuudella””

  1. Tuostahan tuli valtavasti betonin raaka ainetta , tulikohan vuokra vai omistustaloja noista kivistä , mistähän olisi moinen murskeläjä saatu ilman tälläistä yhteiskunnallista hanketta……

  2. Olisi muuten ilmastonmuutoksen kannalta ihana jos rakennusteollisuus ilmoittaisi mistä minkäkin betonimonumentin raaka aine ,( kalliolouhe ) on peräisin .
    Eihän tuota luonnonihmettä synny yhtään lisää , kulutamme tuota arvotavaraa kuin vettä konsanaan.

    Jokainen betonimonumentti on tehnyt painoaan vastaavan onkalon jonnekin lähelle.

  3. Betoniteollisuus käyttää noin 10 miljoonaa tonnia kiveä vuosittain. Määrä on mittava, mutta silti vain 5….10 % kaikesta Suomen maaperästä otettavasta kiviaineksesta.

    ”Betonimonumentit” ovat siksi hyvä kiviaineksen käyttökohde, että elinkaarensa päässä ne murskataan ja murske jalostetaan uusiokiviainekseksi. Tämä itse asiassa säästää luonnon kiviainesta, koska betonimurskeella saadaan esimerkiksi tien runkoon tarvittava kantavuus ohuemmalla kerroksella kuin luonnon murskeella.

    Kivi on uusiutumaton, mutta samalla myös katoamaton.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat