Analyysi: Markku Moilanen aloitti ensimmäisen työpäivänsä YIT:ssä näyttävillä potkuilla

Näyttävät potkut ovat uudelle toimitusjohtajalle ikävä mutta varsin yleinen tapa näyttää johtajuutta. Se, että potkuja annetaan jo ensimmäisenä päivänä ei sen sijaan ole tavallista. Silloin päätökset potkuista on tehnyt joku muu kuin toimitusjohtaja.

Markku Moilanen aloitti YIT:n johdossa 1.4..2021. Päivä alkoi potkuilla. Kuva Matti Vuohelainen.

Kirjoitin alkuvuonna, että Markku Moilasesta odotetaan muutosjohtajaa YIT:ssä. Muutokset alkoivat jo ensimmäisenä työpäivänä 1.4.2021.

Hallitus oli jättänyt hänen ikäväksi tehtäväkseen infrarakentamisen vetäjän Harri Kailasalon irtisanominen. Väliaikainen toimitusjohtaja Antti Inkilä ei ollut sitä voinut tehdä varsinkin, kun hän siirtyi Moilasen tultua infrapuolen väliaikaiseksi vetäjäksi.

Kailasalo lähtee YIT:n Infrasta – väliaikaiseksi vetäjäksi Antti Inkilä

Huippujohtajan irtisanomisen taustalla on yleensä aina taloudelliset syyt, mutta joskus myös strategiset erimielisyydet tai jopa henkilökemia.

Mukavan miehen maineessa olevan Kailasalon tapauksessa syitä on haettava sekä taloudesta että siitä, että Lemminkäinen-fuusio ei ole sujunut infrapuolen osalta tavoitteiden mukaisesti vaan porukkaa on edelleen lähtenyt kilpaileviin yrityksiin. Näissä monessa on nyt vankka Lemminkäis-taustainen johto, sillä monet avainhenkilöt jättivät yhtiön jo Lemminkäisen harharetkien aikana.

YIT on menettänyt urakoita varsinkin GRK:lle. Esimerkiksi Kehä III:n urakka Vantaankosken ja Pakkalan välillä meni maaliskuussa GRK:lle. GRK:n vahva mies Keijo Haavikko on vaihtanut tiuhaan tahtiin toimitusjohtajaa. Vuoroaan kokeilivat Lemminkäisestä tulleet Petri Kotkansalo ja Teemu Lantto ja nyt johdossa on SRV:stä vapautunut Juha Toimela. Pörssiin meno lienee edelleen tavoitteena. Vaihdosten taustoja Haavikko ei ole avannut muuten kuin Kotkansalon osalta, jolloin hän tokaisi, että kyseessä olivat persoonasyyt. Monet kyseiset henkilöt tunteneet sanovat, että ei se Haavikkokaan ole niitä helpoimpia persoonia.

Tesi ja Ilmarinen vähemmistöomistajiksi pörssiin menoa miettivästä GRK:sta

Myös pörssiin mennyt Kreate on ollut kasvuhakuinen. Lemminkäisen entinen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki on sen hallituksessa ja toimitusjohtajana on Kohtamäen tavoin Lemminkäisestä vuonna 2014 potkut saanut Timo Vikström.

YIT:n infrarakentamisen tuloskehityskään ei ole ollut kummoinen. Viime vuonna liiketulosprosentti laski kateheikennyksien vuoksi 1,9 prosentista 1,6 prosenttiin. Mukana ei edes ole Norjan liiketoiminnan alasajon kustannukset. Murheelliseksi osoittautuneeseen Norjaan Lemminkäinen ehti rynnistää Kohtamäen aikana.

Toimitusjohtaja osoittaa potkuilla johtajuutta

Moilanen joutui  näyttävien potkujen kautta YIT:ssä näyttämään samalla tavalla kovuutensa kuin Timo Kohtamäki vuonna 2009 Lemminkäisen uutena toimitusjohtajana ja uuden strategian toteuttajana. Hallituksen puheenjohtaja pakotti hänet lähes ensi töikseen antamaan potkut kakkosmiehelleen, talonrakentamistoimintaa vetäneelle Juha Nurmelle, kun tämä ei osoittanut riittävää intoa ja ripeyttä uuden strategian toteuttamisessa vaan päinvastoin kyseenalaisti sen, oliko aiemmin itsenäisestä alueyhtiötoiminnasta järkevää viedä kaikki itsenäisyys asuntomyyntiä ja juristitoimintaa myöten pääkonttorille.

Vielä kovempaa johtajuutta osoitti sitten Lemminkäisen saneeraajaksi palkattu Casimir Lindholm. Lemminkäisen vuoden 2012 yhdeksän hengen johtoryhmästä armon sai vuonna 2014 vain infrarakentamisen vetäjä Harri Kailasalo.

Palmbergin ja Lemminkäisen talousjohdossa pitkän uran tehneen ekonomi Jukka Kivisen toukokuussa ilmestyvä kirja ”Lemminkäisen harharetket” kertoo näistä tapahtumista.

Analyysi: Lemminkäinen kesti kolme sotaa, kaksi syvää lamaa, mutta ei 2000-luvun konsulttiarmeijaa

Kun YIT fuusioi Lemminkäisen itseensä vuonna 2018, sai Kailasalo johtaakseen kahden infra-alan jättiläisen yhteisen infrarakentamistoiminnan. Tilaa hänelle teki Tero Kiviniemi, joka siirtyi Destian johtoon. Muita Lemminkäisen rakentajataustaisia johtajia ei terävimpään johtoon kelpuutettu. Nyt tämä viimeinenkin pikipoika on sitten jättänyt yhtiön, ”yhteisymmärryksessä”, kuten sanonta aina kuuluu.

Aren Heikki Pesu sai potkut entiseltä esimieheltään

YIT:n talotekniikka-alan kumppanuusyhtiössä Aressakin tapahtui keväällä vallanvaihdos. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki Pesu joutui lähtemään. Mielenkiintoista on, että potkujen antaja oli Timo Kohtamäki, josta oli tehty Toivasten perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Pesun hän tunsi entuudestaan Lemminkäinen Talotekniikan eli Tekmannin vetäjänä, joka oli sieltä vuonna 2011 lähtenyt laittamaan Area kuntoon. Lopulta kasvu ajoi kuitenkin kannattavuuden ohi.

”Projektiliiketoiminnan kannattavuus ei ole täyttänyt tavoitteita, joita yhtiössä on asetettu”,  vt. toimitusjohtajaksi nimitetty Kohtamäki kertoi tiedotteessa Pesun potkuista.

Aren toimitusjohtaja sai lähtöpassit

Tämän tarkempia selityksiä ei potkuille tai tappioprojekteille ole annettu. Se onkin ymmärrettävää. Kun tein vuonna 2019 henkilöjutun Heikki Pesusta, totesin, että hänet tunnetaan johtajana, joka haluaa tulosta eikä selityksiä. ”Itse hän vahtii erityisesti sitä, että tappiotöitä ei oteta.”

Kohtamäki itse oli vuonna 2014 myymässä Lemminkäinen Talotekniikkaa Arelle osana Lemminkäisen pelastusoperaatiota, vaikka kauppa menikin lopulta Lindholmin nimiin. 60 miljoonan euron hinta oli heikosti kannattaneesta yrityksestä aivan liikaa, mutta kauppa pelasti Lemminkäisen ja helpotti yhteistyöneuvotteluja YIT:n kanssa. Aren omistaja Conficap lunasti pian Peabin osakkeet Lemminkäisestä ja nousi sitä kautta YIT:n neljänneksi suurimmaksi omistajaksi. Peab puolestaan käytti rahat Lemminkäisen asfalttiliiketoiminnan ostamiseen YIT:ltä.

Omistatajason yhteistyötä tiivisti Conficapin meno sijoittajaksi Tripla-hankkeeseen. Aresta tuli YIT:n uusi kumppani Caverionin tilalle. Kasvua tuli, mutta ilmeisesti ei kannattavuutta. Lukuisten kumppanuushankkeiden joukossa oli myös sijoittajille huolia tuottanut ja YIT:n toimitusjohtajavaihdoksen aiheuttanut Tripla.

Kovin hyvin ei ole mennyt Caverionillakaan. Sen johtoon alan ulkopuolelta värvätty alan kovapalkkaisin johtaja Ari Lehtoranta sai potkut hieman ennen Aren Pesua. Se kertoo siitä, millaisiin vaikeuksiin talotekniikka-ala on ajautunut toimitilamarkkinoiden jouduttua koronan tuoman epävarmuuden aikaan. Enää ei ole kyse pelkästään siitä, ovatko hankkeet kannattavia, vaan myös siitä, onko näitä paljon vaativaa talotekniikka tarvitsevia hankkeita ylipäänsä tarjolla entiseen tapaan. Asuntorakentaminen ei ihmeemmin talotekniikkafirmoja elätä ja korjauspuolella eletään putkiremontteja lukuun ottamatta kilpailullisesti vaikeassa markkinaympäristössä.

Keskusjohtoisen Caverionin taival on ollut melkoista taapertamista, ja nyt yhtiö vaihtaa toimitusjohtajaa – suuri kysymys on: muuttuuko mikään?

 

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Analyysi: Markku Moilanen aloitti ensimmäisen työpäivänsä YIT:ssä näyttävillä potkuilla”

  1. Mukava lukea täältä rakennuslehdestä, että tj on saapunut kaupunkiin.

  2. Oppipoikia Reiskan jälkeen kaikki tj ja nykyään. No osakekurssi sen kertoo, jos katsoo edes 10v takaaksepäin tai 5v. YIT kurssi hipoo pohjiaan. Mitähän kurssi on 2024? 1€.

  3. Reiskan jälkeen YIT:n toimarit ovat olleet haalea kuva menneestä. Muistelen haikeana niitä aikoja.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat