Puubrutalismi säväyttää Honkasuon hirsitalokorttelissa

Helsingin Honkasuo on ekologisen puurakentamisen näyteikkuna. Suurimman vaikutuksen tekee alueelle nouseva, käsin veistetyistä hirsistä tehty kaksikerroksinen rivitalokohde. Se on puubrutalismia parhaimmillaan, sillä puu jää oikeasti näkyviin.

Helsingin Honkasuolle nousee käsin veistetystä hirrestä rakennettava rivitalo. Kuva. Seppo Mölsä.

Arkkitehti Minna Aarnio ja rakennusinsinööri Jukka Reinikainen Rakennusasiaintoimisto Aarteesta esittelevät Tampereen rakennusfysiikkaseminaarissa massiivihirsitalon etuja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Uusi asuntokonsepti koostuu omarunkoisista, käsin veistetyistä hirsistä tehdyistä kaksikerroksisista asuntomoduuleista. Helsingin Honkasuon ekologisen rakentamisen alueelle rakennettavat seitsemän asuntoa ovat kooltaan 79 m2 ja ne ovat sisältä laajennettavissa 107 m2:iin. Jokaiseen asuntoon kuuluva erillinen 3×5 neliömetrin suuruinen pihatalo, mikä lisää asumiseen joustoa. Koska pihataloilla ei ole asuntojen vaatimuksia, niissä pystyttiin käyttämään kunnostettuja kierrätysikkunoita.

Hirsien luonnolliset dimensiot ovat ohjanneet arkkitehtuuria, jota tekijät itse kutsuvat puubrutalismiksi. Vertailukohtana luonnollisesti on betonibrutalismi, jossa myös materiaali jätetään näkyviin aidoimmillaan. Luonnonmukaisuutta on haettu painovoimaisella ilmanvaihdolla ja perinteisellä tuulettuvalla alapohjalla. Sisällä hirsipinnat jätetään käsittelemättä, samoin puulattiat ja -katot.

Hirsitalojen nurkat on tehty perinteiseen tapaan lohenpyrstönä. Kuva: Seppo Mölsä.

”Jo konseptivaiheessa saimme selville että massiivihirren käytännöllinen pituus on 8,2 m ja tästä tuli konseptin asuntomoduulin seinien maksimipituus. Jokaiselle asunnolle veistetään oma hirsirunkonsa. Tämä mahdollistaa tarvittaessa myöhemmin moduulien siirtämisen ja uudelleenkäytön ja kierrätyksen, vaikka yksi kerrallaan”, suunnittelijat kertovat.

Kantavien ulkoseinien massiivihirsi on 225 mm paksua. Asuntojen väliin jätetään 50 mm suljettu ilmarako, joten asuntojen väliset seinät ovat 500 mm paksut. Hirsien välissä on pellavanauha. Tuulettuvan alapohjan ja yläpohjan eristemateriaalina on puukutteri.

Hirsiseiniä ei verhoilla, jotta massiivirakenteen energiahyötyjä ei menetetä. Jos Honkasuon hankkeessa ulkoseinät olisi verhoiltu tuuletetulla lautaverhouksella, energialuokka olisi pudonnut A:sta B:hen, kun auringon lämpö ei pääsisi varautumaan massiivirakenteeseen.

Hirsi jää näkyviin sekä julkisivussa että sisällä. Saumoissa on käytetty pellavanauhaa. Kuva: Seppo Mölsä.

Jokaiselle asunnolle tulee oma aurinkovoimala ja ilmalämpöpumppu sekä varaava takka. Lämmitysjärjestelmänä on uusiutuva kaukolämpö. Asuntomoduuleissa on tuulettuvat ullakko-ontelot harjakattojen alla. Moduulin keskellä on muurattu piippu, jossa on seitsemän poistoilmahormia ja yksi savuhormi.  Piippu on pinnoitettu savilaastilla.

Arvio kohteesta

Honkasuon Aarreaitat oli ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen kilpailussa, mutta ei selvinnyt finaaliin osin sen vuoksi, että kohteessa pääpaino on sinänsä tärkeässä hiilipiikin vähentämisasiassa eikä perinteisessä kosteusturvallisuudessa. Rakennusfysiikkaseminaarin sisällössä tuo painopisteen siirtyminen on kuitenkin jo nähty ja se saattaa lähivuosina näkyä myös kilpailun kriteereissä. Hirsirakentamisen lisäksi seminaarissa esitellään torstaina 28.10. luonnonmukaisen rakentamisen osuudessa myös savirakentamista ja kutterin ja purun käyttöä eristeenä. Hirsirakentamisen suosion myötä nämä perinteiset materiaalit ovat tekemässä paluuta.

Jokaisella asunnolla on oma pihatalo. Kuva: Seppo Mölsä.

Hirsitalon yhtenä vahvuutena pidetään sen kykyä sitoa pitkäksi ajaksi hiiltä. Verrattuna tavanomaisiin rakennustyyppeihin (puu+tiili ja betoni) Honkasuon kohteen hiilijalanjälki on 150 vuoden tarkastelujaksolla 30-33% pienempi ja hiilikädenjälki 250-500% suurempi (puu+tiili ja betoni). Tarkastelujaksoa on huomattavasti tavanomaista pidempi, mutta mitään takeita noin pitkän elinkaaren toteutumisesta ei tavanomaisessa asuntorakentamisessa ole.

50 vuoden tarkastelujaksolla Honkasuon pilottihankkeen hiilijalanjälki on 371 tonnia CO2e, mikä on jopa hieman suurempi kuin vertailurakennustyypeillä. Tulosta huonontaa aurinkopaneelien valmistamisen ja kuljetuksen hiilijalanjälki.

Massiivihirsistä rakennettavat talot ovat varmasti hyviä hiilen sitojia, mutta miinukseksi voidaan katsoa tavanomaisia rakenteita vaatimattomampi U-arvo eli hiiltä katoaa taivaan tuuliin lisälämmitystarpeen kautta. Ympäristöministeriö on kuitenkin sallinut tämän poikkeuksen rakentamismääräyksiin halutessaan edistää puurakentamista. Muutama vuosi sitten poikkeus ulotettiin myös teolliseen massiivipuurakentamiseen (esimerkiksi CLT).

Myös ratkaisun hinta ja skaalautuvuus mietityttää, sillä rakennusrungot veistetään käsin. Tänään puu on muutenkin erittäin kallista. Rakentamistalouden asiantuntija Yrjänä Haahtela sanoi taannoin, että aina kun työmaalla joudutaan veistämään puuta, hinta pomppaa taivaisiin. Hän luotti puurakentamisen olevan hinnaltaan kilpailukykyinen vain täysin teollisena ratkaisuna.

Tontin pohjamuoto salli korkean rossipohjan rakentamisen ilman että esteettömyysvaatimuksista tarvitsi tinkiä. Kuva: Seppo Mölsä.

Hirsirakentamiseen perehtynyt tuomariston jäsen Hannu Viitanen huomautti, että jos hirrestä aletaan rakentaa käsin veistäen, niin kriittiseksi tekijäksi voi tulla se onko tekijä hallinnut hirsien kuivaamisen. Hirsiteollisuus tämän jo osaa, mutta entä villit yrittäjät? Rakenteen hyvänä puolena myös kosteusturvallisuuden kannalta hän ja professori Juha Vinha pitivät yksirakenteisen rakenteen vikasietoisuutta.

Arkkitehtuuriltaan kohde on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikuttava ja sopii sille joka haluaa asua aidossa puutalossa eikä kipsiseinillä verhotussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Puubrutalismi säväyttää Honkasuon hirsitalokorttelissa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat