Rakennuslehden debateissa käsitellään rakennusalan ajankohtaisia aiheita. Päivänpolttaviin aiheisiin pureudutaan kahden keskustelemaan kutsutun vieraan voimin.
Kirsi Martinkaupin ja Tuomas Särkilahden keskustelua johdattaa toimittaja Merja Mannila. Kollega Jukka Lyytinen selvittää debatin päätteeksi takahuoneen tunnelmia.
Mitä kaikkea pitäisi säädellä?
Kirsi Martinkauppi:
”Sääntelyä tarvitaan siihen, että olisi turvallista ja terveellistä se jälki, mikä on tulossa. Mietitään kaikkien hyvinvoinnin kannalta. Mietitään sitä, että ympäristö on kohdillaan ja talossa olennaiset tekniset vaatimukset täyttyy, että se talo on hyvä asua, elää ja tehdä töitä.”
”Silloin tällöin on tarpeen säädellä jotain, jos se ei muuten toimi. Sitten jos on sellaisia, jotka toimii hyvin, niin turhaa säätelyä ja byrokratiaa, niin siinä ei ole mitään järkeä kenenkään kannalta.”
Tuomas Särkilahti:
”Varmaankaan kenenkään osapuolen tavoite ei ole se, että kuten kollega Amerikoista sanoi, että jos omistat Dallasista Texasista tontin, niin oikeastaan saat rakentaa, mitä huvittaa. Se on se toinen ääripää, niin varmaan sitäkään ei haluta.”
”Siinä vaiheessa kun kaavoittaja rupeaa kertomaan, että minkä kokoinen nojatuoli pitää mahtua makuuhuoneeseen, niin se on sitten kysymys, että antaisiko markkinan ohjata sitä puolta. Tapetin ja verhon väriä en ole vielä kuullut säädeltävän, mutta eiköhän sekin voi vastaan tulla.”
Mitä rakentamislaki tuo tullessaan?
Tuomas Särkilahti:
”Rakennusteollisuutta kiusasi valmisteluvaiheessa se, että vähän tuntui, että menee nämä sopimusmaailma ja vastuukysymykset onnellisesti sekaisin. Ymmärrän tavoitteen parantaa laatua, mutta tuntui, että siinä mennään nyt sinne kauppaoikeuden ja tämmöisen sääntelyn puolelle rakennuslaissa.”
”Yleiset sopimusehdot on Suomessa olemassa ja se säätelee hyvin ketjua tilaajasta pääurakoitsijaan ja pääurakoitsijasta ali- ja sivu-urakoitsijoihin. Ajatellaan, että se on paha asia rajoittaa kilpailua, mutta toisin siihen toisen näkökulman. Maailmalla on maita, joissa tällaista yleistä sopimusehtokäytäntöä ei ole. Ruotsissahan tämän tyyppinen on kuin Suomessa, niin kyllä se vaikeuttaa toimijoita hankkeissa, koska jokaiseen asiaan pitää paneutua leegiolla juristeja ja miettiä tämä sopimusehto tarkoittaa ja jokainen sopimus muodostaa oman kokonaisuuden. Täällä on kuitenkin joku selkänoja, johon alan toimijat, alihankkijat, päätoteuttajat, tilaajat voivat nojata.”
Kirsi Martinkauppi:
”Palaute, jota lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriöstä saatiin oli, että ei pitäisi lähteä tässä laissa säätämään yksityisoikeudellisen sopimusoikeuden kanssa päällekkäistä vastuusääntelyä, vaan pitäisi saada pykälät enemmän samanhenkisiksi kuin mitä MRL:ssä on totuttu, että minkälaista sääntelyä meillä on siellä työmaajohdolle, suunnittelijoille ja erityisalojen suunnittelijoille ollut. Siihen suuntaan niitä pykäliä on rukattu.”
Miten rakennusvalvonnan sumat puretaan?
Tuomas Särkilahti:
”Tämän kevään aikana on konkretisoinut se, aika tukossa valvonnat ovat. On herännyt vähän kysymys, että mitä siellä tehdään ja kuinka pitkälle mennään. Laki kaiketi määrittelee, mikä kuuluu rakennusvalvonnan tehtäviin. Tuntuu, että kaupungit ovat haalineet tehtäviä vähän sen yli ja ohi. Kun saisivat edes sen perustyön tehtyä, että yhteiskuntaa, rakentajia ja rakennuttajia palveltaisiin, niin se olisi ihan hyvä lähtökohta.”
Kirsi Martinkauppi:
”Rakennusvalvontojen ongelma näin lakiteknisesti on se, että on paljon erilaisia pieniä lakeja, joiden perään kunnassa pitäisi jonkun katsoa. Ne eivät varsinaisesti eivät ole rakennusvalvonnan ydintehtävää, mutta se vaan tuppaa olemaan se taho, jolle se helpoimmin luontuisi.”
”Rakennusvalvontojen resursseista ja niiden yhteiskäytöstä on puhuttu niin pitkään kun olen ministeriössä ollut ja se on pitkä aika. Siihen on erilaisia malleja yritetty löytää. Nythän me ehdotimme tällä kierroksella, että jos olisi ollut jako tavanomaiseen ja vaativan tasoiseen, mutta palaute oli hyvin kriittistä eli ei kiitos.”
”Meillä on se ongelma, että joillakin paikkakunnilla on se puolikas rakennustarkastaja. Se on välillä sairaana tai kesälomalla, kun kiivaimman rakentamisen vaihe on käsillä. Sitten meillä on myöskin isoja rakennusvalvontoja, jotka välillä pääsevät ruuhkautumaan pahasti.”
Katso koko debatti täältä:
Keskustelussa lisäksi puhutaan muun muassa kaavamääräyksistä ja kaavoituksen sujuvoittamisesta, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kestävästä laadusta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Katso Raksa-tv:n uusi jakso: tarvitaanko Suomessa tiukkaa sääntelyä vai pitäisikö mennä Amerikan meiningillä?”