Jo rakentamisen ensi vaiheissa olisi hyvä miettiä valmiiksi, mitä tapahtuu rakennuksen elinkaaren päättyessä. Aina tämä ei tunnu relevantilta, toisinaan rakentamisen kohteella tiedetään jo etukäteen olevan rajallinen elinkaari.
Myös saneerauksissa kiertotalouden tarjoamat vaihtoehdot olisi hyvä nostaa esille, mutta vielä olisi petrattavaa niin säädöksissä kuin asenteissakin. Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele kiertotaloudelle periaatteita tai kriteereitä, eikä se ohjaa käyttämään kiertotalousratkaisuja. Alalta löytyy kuitenkin ennakkoluulottomuutta ja edelläkävijöitä.
Lainsäädäntö asettaa myös samat vaatimukset käytetyille ja uusille tuotteille. Tällöin käytettyjen tuotteiden kelpoisuus pitäisi voida todentaa, ja prosessi siihen on raskas. Tuotteet voivat olla siis hyvinkin käyttökelpoisia, mutta koska niillä ei ole CE-merkintää, niitä ei voida tai uskalleta käyttää ilman todentamisprosessia.
Pikkulaiva kierrätetään lähes kokonaisuudessaan
Materiaalien vastuullista kierrättämistä kokeiltiin viime kevään ja kesän aikana Espoossa kauppakeskus Pikkulaivan purkutyömaalla. Jo alun perinkin ajallisesti rajallinen käyttöikä oli osin otettu huomioon rakennuksen jatkosuunnitelmissa, mutta matkan varrella tilanteet elivät ja kohteelle tarkoitettu uusi elämä vaihtui kiertotalouteen.
Kiinteistön omistanut Citycon hyödyntää yhteistyössä talotekniikkayritys Aren kanssa Pikkulaivan taloteknisiä laitteita muissa kauppakeskuksissaan uusiokäytössä.
Pikkulaivasta purettuihin uusiokäytettäviin materiaaleihin lukeutuu muun muassa teknisten tilojen tarvikkeita, sähkökeskuksia, jäähdytyslaitteita ja palontorjuntajärjestelmiä.
Purettavia materiaaleja on säästetty uusiokäyttöön ainakin kahdeksan kuorma-autolastillisen verran. Pienimmät talotekniset osat ja laitteet sekä muut purettavat rakenteet on ottanut vastuulleen varsinaista purku-urakkaa toteuttanut Purkupiha, joka on järjestänyt myös pääosalle purettavista rakennustuotteista uuden käyttökohteen.
Suomessa rakennusmateriaalien kierrätysaste on silti eurooppalaisittain verraten alhainen, vaikka materiaalien uudelleenkäytön tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Jätelain mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että käyttökelpoiset rakennusmateriaalit otetaan talteen ja käytetään uudelleen, kuten Pikkulaivan tapauksessa toimitaan.
”Pikkulaivaa rakennettaessa oli jo lupamääräyksessä maininta, että tämä puretaan viiden vuoden päästä. Se on ohjannut rakennuksen suunnittelua, ja sen vuoksi tämä on suht helppo purkaa”, vastaava työnjohtaja Matti Purho sanoo.
”Vaikka purkaisimme minkälaisen työkohteen, niin aina sieltä otetaan ehjänä tavaraa kierrätettäväksi. Se on meille tuttua hommaa”, Purho korostaa.
”Tässä kohteessa hyötykäyttöön menee vain isompi prosenttiosuus kuin normaalisti.”
Rakennusosien kierrättäminen on nyt selvässä nousussa. Ensinnäkin uuden osalta saatavuus voi olla huono, ja hintojen pompsahdus teki aivan valtavan kysyntäpaineen kierrätetyille tavaroille.
”Nyt on havahduttu, että tavaraa voi kierrättää. Ei sen aina tarvitse suoraan hyllystä otettua uutta olla, kun kierrätetty voi olla aivan yhtä hyvälaatuinen”, Purho kertoo.
Mutta miten rakentaja voi hyödyntää kierrättämistä?
”Hän voi esivalmistella hanketta kierrätyksen näkökulmasta miettimällä, mihin kokohaarukkaan hallin tekee, ja sitten kysyä purkajilta – joita Suomessa on useita – mitä löytyy valmiiksi hyllystä. Sitten lyödään kaupat kiinni, ja vasta tämän jälkeen haetaan luvat.”
”Silloin tilaaja saa sen, mitä tarvitsee, mutta uutta merkittävästi edullisemmin.”
Purkupihassa rakennusosien uudelleenkäytöstä vastaavan myyjän Jaakko Thomanderin mukaan Pikkulaivassa ainoa rajoittava tekijä uudelleenkäytölle on kattopalkkien pituus: ne ovat 22-metrisiä.
”Emme haluaisi katkoa niitä, vaan pyrimme myymään ne mieluummin katkomatta.”
Kierrättämiselläkin on rajoitteensa
Mitä sitten ei kannata kierrättää?
”Tällä työmaalla ei ole mitään sellaista, mitä pitäisi erikseen miettiä, vaan toimimme ihan normaalisti. Kipsilevy lähtee kierrätykseen niin kuin kaikilla muillakin työmailla, mutta lasin ja ikkunoiden kierrätyksessä täytyy nähdä vaivaa. Joskus ne kelpaavat, toisinaan taas eivät”, Purho kertoo.
Talotekniikan osalta Pikkulaivassa on asiakas ottanut ensin irtokalusteet talteen ja loput jäivät joko Purkupihan harteille tai Arelle, jolla on vastuu taloteknisten järjestelmien purkamisesta ja kierrättämisestä Cityconin muihin kohteisiin. Purhon mukaan kaikki purkuprosessit lähtevät käyntiin näin, eli ensin otetaan irtaimisto talteen, irtisanotaan liittymät ja sitten aloitetaan talotekniikan purkutöillä.
”Mitä talotekniikkaa sitten vielä jää, niin mekin otamme talteen ilmanvaihdon osia, joita Are ei tarvitse tai joita olisi ollut työlästä alkuvaiheessa ottaa talteen. Sitten puramme talteen väliovet ja lasiseinät, joita tällaisesta kohteesta löytyy aina.”
”Meidän täytyy miettiä, onko kaikkea järkevää ottaa talteen ja onko niitä kustannustehokasta käyttää Cityconin muissa kohteissa. Tässä kohteessa oli järkevintä jättää pienimmät kanavat ja vesijohdot purku-urakoitsijalle, joka huolehtii niistä asianmukaisesti”, palvelupäällikkö Jani Mailasalo Aresta kertoo.
Purhon mukaan he ottavat osan kanavistoista talteen, mutta osa päätyy metallinkierrätykseen.
”Tällaisessa hehtaarihallissa tavaran määrä on ihan käsittämätön. Pelkästään yhden sortin ilmastointiventtiileitä täällä on 600 kappaletta, eli volyymit ovat niin valtavia, ettei Arekaan pysty sellaisia määriä hyödyntämään.”
Purkajalle onkin tärkeää saada tavara ehjänä irti ja kauppaa syntymään, etteivät ne jää pyörimään jalkoihin, sillä logistiikka maksaa.
Isoimmat kappaleet suoraan asiakkaalle
Seuraavaksi Pikkulaivassa alkaa ulkovaipan purkaminen. Vesikatto puretaan viimeisenä, osin siitä syystä, että sille löytyisi ostaja. Kun kattopalkit puretaan, ne nostetaan nosturilla ylös ja siirretään mielellään saman tien rekan kyytiin ja asiakkaalle.
”Kattopalkkeja ei haluta laskea välillä maahan, ellei ole aivan välttämätön pakko tai hätä. Logistiikan pitää toimia tehokkaasti purkamisen ohessa”, Purho huomauttaa.
Hän esittelee kohteesta purettavaa ja lajiteltavaa materiaalia. Esimerkiksi valaisimista osa myydään ja osa kierrätetään uusiokäyttöön.
”Aina jotain jää, vaikka kuinka pyrimme ottamaan tarvikkeita talteen. Mutta jos valaisimia tulee yhdestä kohteesta vaikka 600 kappaletta, ei niille yksinkertaisesti ole markkinaa”, Purho sanoo.
”Jos irrotamme 10 tai 20 lamppua ja yritämme niitä myydä, ei siinä pääse palkoille.”
Rakennuksen keskeltä erottuu valtava, yli 170-metrinen puupalkki, eräänlainen kurkihirsi. Se on kannatellut kauppakeskuksen kattoa ja poikittaisia palkkeja. Sitä hyödyntäen voisi rakentaa vaikka uuden kauppakeskuksen – ja näinhän oli alun perin tarkoituskin.
Purkubisnes eli rakentamisen kiertotalouden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä
”Kierrättäminen varmasti lisääntyy, mutta iso kysymys on, miten lakipuoli herää ja kehittyy sen mukana. Jos puhumme vaikka antiikkisesta tiilestä, niin se on tämän päivän lainsäädännössä roska, koska siltä puuttuu CE-merkintä, mutta viiden vuoden kuluttua se saattaa olla jälleen arvokas”, Purho huomauttaa.
”Myöskään umpiraudassa ja isoissa I-palkeissa ei ole mitään leimoja. Parhaillaan puramme Tampereella isoa koneistamoa, jossa on I-palkkeja ja nosturirataa katossa. Ne päätyvät näillä näkymin sulattoon.”
Valtavien palkkien sulattaminen ja uudelleen valaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja aiheuttaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Jokaisen metallisen komponentin uudelleenkäyttö sellaisenaan säästäisi luonnonvaroja ja ympäristöä merkittävästi.
Thomander täsmentää, että rakennelaskijat suunnittelutoimistoissa voisivat laskea kuormituksen heikomman metallin mukaan. Jos jänneväli on ollut aiemmin kahdeksan metriä, se voidaan lyhentää kuuteen metriin.
”Tällaisia ratkaisuja olemme pyrkineet löytämään edistääksemme kiertotaloutta”, Thomander kertoo.
Kierrätyksen etulinjassa
Vuonna 2005 perustettu Purkupiha onkin rakennusalan kierrätyksen esitaistelija ja esikuva. Yritys tekee koko ajan päättäväistä työtä muun muassa ministeriöiden ja aluehallintovirastojen suuntaan sekä on mukana kierrättämisen EU-hankkeissa.
”Pyrimme olemaan kierrättämisen edelläkävijä ja sen vuoksi yhteydessä päättäjiinkin, että saamme edistettyä kierrätystä, mikä on meillekin tietysti tärkeää. Ja purkaahan voi kuka vaan, mutta me olemme tehneet siitä bisneksen”, Purho korostaa.
Aren rooli Citycon-yhteistyössä on ottaa tavarat hetkellisesti talteen kiinteistön omiin varastoihin ja hakea niitä sieltä välittömästi asennuksiin muualle Cityconin tarpeisiin. Laitekanta esimerkiksi Pikkulaivassa oli niin iso, että on kuukausien työ asentaa kaikki jälleen uusiin paikkoihin.
Aren palvelupäällikkö Jani Mailasalo Ison Omenan varastotilassa joka on täynnä Pikkulaivasta kerättyä tavaraa kierrätyskäyttöä varten. Kuva: Jussi Helttunen
”Tavoitteenamme on kuitenkin saada kierrätetyt tavarat asennettua uudelleen tämän vuoden kuluessa. Meidän täytyy kuitenkin aina miettiä, onko kaikkea järkevää ottaa talteen ja onko niitä kustannustehokasta käyttää”, Mailasalo sanoo.
Erilaisia mahdollisuuksia ja käyttökohteita Pikkulaivan tavaroille kartoitettiin pitkälti jo ennakkoon, minkä vuoksi purkuaikaa jäi lopuksi vain vähän jäljelle.
”Purkutöiden valmistelu aloitettiin jo Pikkulaivan rakennusvaiheessa. Kun kyseessä oli hyvä uusi tekniikka, nähtiin, ettei ole mitään järkeä heittää roskiinkaan hyvää tavaraa”, Mailasalo kertoo.
”Huomasimme itsekin, että hyödynnettävää tavaraa on lopulta yllättävän paljon. On hieno asia saada ne kierrätettyä.”
Mikäli alkuperäinen suunnitelma ja aikataulu olisivat pitäneet, olisi purettava tekniikka todennäköisesti siirtynyt rakennuksen mukana uuteen kohteeseen. Kun tämä ei toteutunut, keksittiin uusi, ennakkoluuloton ja rohkea ratkaisu.
”Kävimme huolella läpi, mitä tarvitsemme muihin kauppakeskuksiin, ja ne osat otimme talteen. Aloitimme tämän toimintamallin jo aikanaan Cityconin kiinteistöpäällikkö Thomas Steniuksen kanssa, kun vanha Lippulaiva-kauppakeskus purettiin vuonna 2017”, Mailasalo kertoo.
Nopeus on valttia, varastointi pilaa tuotteet
Mailasalo painottaa, että kierrätettävä rakennusmateriaali täytyy saada äkkiä kiertoon. Aika tekee hallaa monille tuotteille, eikä niitä voi eikä kannata varastoida pitkäksi aikaa.
Pikkulaivassa esimerkiksi ilmastointikoneita ei oteta talteen, koska niille ei löytynyt heti uutta käyttöä. Myöskään koneiden jäähdytystehot eivät välttämättä vastaisi uusia vaatimuksia, jolloin niitä ei olisi edes järkevää ottaa käyttöön.
Kiertotalous toimii Cityconilla myös arjessa.
”Kun Cityconin kauppakeskuksissa tulee tilamuutoksia, otamme käyttöön kaiken sen tekniikan, joka on hyödynnettävissä muualla. Sen jälkeen käymme keskustelua kauppakeskusten kiinteistöpäälliköiden kanssa, olisiko heillä tarvetta kyseiselle laitteelle”, Mailasalo valottaa yhteistyökäytäntöjä.
”Saamme myös paljon kyselyjä, löytyykö meiltä varastosta esimerkiksi valo-ovea, sähkökeskusta tai muuta vastaavaa.”
Mailasalo esittelee kauppakeskus Ison Omenan varastotiloissa arvokkaita moottorilukkoja, jotka kaikki otettiin talteen Pikkulaivan purkutyömaalta. Mutta mitä kaikkea voidaan tai kannattaa kierrättää?
”Kaikki talotekniset koneet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet – jos ovat vielä järkevän ikäisiä – voidaan hyödyntää sellaisenaan. Kaapeleiden ja vesijohtojen käyttäminen uudelleen on jo takuidenkin osalta mahdoton ajatus. Ne menevät kierrätykseen raaka-aineeksi.”
Koneista tarkastetaan ensin muun muassa laakeroinnit, että ne ovat ehjät.
”Me emme kuitenkaan voi purkaa Cityconin laitteita ja myydä niitä nimissämme, vaan siinä välissä on hyvä olla oma erillinen toimijansa.”
Citycon hyödyntää kierrätystä kiitettävästi
Mailasalo esittelee tavaroita, joista suurin osa tullee Ison Omenan käyttöön. Täältä löytyy valaisinrullakkoja, sähkökeskuksia, oviverhopuhaltimia ja paloposteja. Viime mainitut ovat käytännössä käyttämättömiä, ne vain paineistetaan kerran vuodessa vuosihuollon yhteydessä. Uudelleen asennus vie tunnin tai kaksi.
Valaisimien virtakiskot on hyvä esimerkki tuotteesta, joka on helppo kierrättää ja käyttää uudessa kohteessa. Etenkin tietyillä väreillä on ollut hyvin pitkiä toimitusaikoja, mikä lisää kysyntää entisestään uudelleen käytettävälle tuotteelle.
”Muutamista sähkökeskuksista olemme ottaneet vain osat talteen ja niillä uusimme olemassa olevia runkoja. Jos keskus on saanut osumaa, myös se vaihdetaan kokonaan. Kun vuokralaisten tai kiinteistön sähkökeskuksilla alkaa olla ikää, niin saamme uudenveroisia keskuksia pienellä muokkauksella heti käyttöön”, Mailasalo toteaa.
Tätä voidaan hyödyntää myös tilamuutoksissa. Kun halutaan lisää tilaa, myös sähkön ja sähköpisteiden tarve kasvaa. Sellaisissa tapauksissa voidaan hyödyntää isompia keskuksia.
”Myös Ison Omenan valaisimia ja valaistusta on paranneltu paikoin. Eli Pikkulaivan purku-urakka tuli niin sanotusti hyvään saumaan meille.”
Mailasalo huomauttaa, että vanhoissa loisteputkivalaisimissa on myös aina paloturvallisuushuolia, joita voidaan eliminoida uusilla led-valaisimilla. Samalla valaistuksen energiatehokkuus paranee. Loisteputket ovat myös ongelmajätettä.
Are ja Citycon tekevät koko ajan laajaa yhteistyötä erilaisissa työryhmissä. Viime aikoina isossa roolissa on ollut nimenomaan kiertotalous ja sen merkitys sekä uusissa hankkeissa että ylläpidossa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Espoon kauppakeskus Pikkulaiva kierrätetään lähes kokonaan – ”Kaikki järkevän ikäiset talotekniset koneet voidaan hyödyntää sellaisenaan””