Kokeile kuukausi maksutta

Rakennuslehti osallistui työsuojelukierrokselle Pirkkalassa – ”Vakavista puutteista on ilmoitettava välittömästi eteenpäin”

Työsuojelu on yksi keskeinen osa työmaan hallintaa. Siihen suhtaudutaankin vakavasti, eikä korjattavia asioita jätetä sattuman tai muistin varaan.

Pirkkalan koulukampuksella tehtiin syyskuussa Bravidan toimesta työsuojelukierros. Kuva: Rami Marjamäki.

Talotekniikkayritys Bravida ja kahdeksantuntinen työpäivä ovat molemmat satavuotiaita. Yhtä kauan on myös työturvallisuuteen kiinnitetty huomiota, joskus paremmin ja joskus kehnommin tuloksin.

Juhlatunnelmasta huolimatta täytyy työmaan arki ja rutiinit, erityisesti työsuojeluasiat, hoitaa aina mallikkaasti ja täsmällisesti.

Joka vuosi alkusyksystä Bravidalla käynnistyykin konsernin laajuinen työsuojelun teemaviikko. Yhtiön visio ja selkeä tavoite on, että yksikään työntekijä ei loukkaannu tai sairastu fyysisesti eikä henkisesti työssään.

Muinoin rakennusalallakin pidettiin selviönä, että työmailla kuolee ihmisiä onnettomuuksissa ja tapaturmissa, ja muun muassa sokeutuminen oli erityisesti lvi-alalla mahdollista asennustöissä. Tänä päivänä työsuojelun tavoitteena on nollatoleranssi jo tapaturmienkin suhteen, mutta valitettavasti äskettäin sattuneet kuolemiinkin johtaneet onnettomuudet osoittavat, että työtä on vielä tehtävä tavoitteeseen pääsemiseksi.

Työsuojeluviikon antimia

Teemaviikolla Bravida järjestää kaikille työntekijöilleen työturvallisuuteen keskittyviä työmaakierroksia ja tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksi työfysioterapeutin valmennusta. Työsuojelun roadshow kiertää kuudella paikkakunnalla, ja jokainen Bravidan työntekijä saa tähän liittyen vielä puolen päivän työsuojelukoulutuksen.

Rakennuslehti tutustui työsuojelun teemaviikkoon Pirkkalan koulukampuksella, jonka koko talotekniikka on suunnittelua myöten Bravidan vastuulla. Koulun vieressä sijaitseva lukiorakennus oli aikanaan Bravidan ensimmäinen putkiurakkakohde Pirkanmaalla.

Suomen suurimmaksi kouluksi tituleeratun kampuksen rakennustyöt ovat suurin piirtein puolivälissä, mikä tarjosi hyvän tilaisuuden nähdä asennustöitä eri vaiheissaan. Suunnittelun lähtökohtina ovat ennen kaikkea vastuullisuus, energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Pääurakoitsija on YIT.

Katso videolta kuinka valtavasta hankkeesta on kyse:

 

Kampus koostuu kahdeksasta 2–3-kerroksisesta moduulista, jotka on liitetty toisiinsa yhtenäiseksi kompleksiksi. Tietyt tilat palvelevat nimettyjä aihealueita, kuten teknisten- ja käsitöiden tilat sekä kotitalous- ja musiikkiluokat. Kahdessa viimeisessä moduulissa on varhaiskasvatus- ja päiväkotitoiminta.

Suojausten suhteen ollaan työmaalla hyvin tarkkoja. Ilmanvaihtoasennuksia tehtäessä putket suojataan, jotta P1-puhtaustaso säilyy koko rakentamisen ajan. Työmaa on yleisvaikutelmaltaankin erittäin siisti.

Rakennuksessa siirrytään lohko lohkolta ja kerros kerrokselta eteenpäin. Osassa tiloja talotekniset asennukset aloitetaan yläkerrasta ja sieltä edetään alaspäin, osassa perinteisempään tapaan alhaalta ylöspäin.

”Näin on tehty sen vuoksi, että alakerrassa on ollut enemmän rakennusteknisiä töitä, jolloin talotekniset työt päästään aloittamaan ylhäältä käsin jo aiemmin. D-siivessä taas olemme edenneet perinteisemmin alhaalta ylöspäin”, iv-projektipäällikkö Erto Kankaanpää kertoo.

Työsuojeluvaltuutettu kirjaa muistiinpanot

Työsuojeluvaltuutettu, sähköasentaja Marko Sola tekee Bravidan BIA-kirjausjärjestelmään muistiinpanoja työsuojelukierroksesta havaintojensa pohjalta.

”Me katsomme, että asiat on tehty oikein eli niin kuin Bravidan ohjeistus sanoo. Jos on jotain, mihin pitää puuttua, kerromme sen asianosaiselle”, Sola kertoo.

”Emme töki ketään, vaan pyrimme huomauttamaan puutteista asiallisesti. Mutta harvoin kavereille täytyy mistään huomauttaa. He ovat ammattilaisia ja tietävät, mitä tekevät.”

Mitä erityistä pitää ottaa huomioon taloteknisissä asennuksissa työmaan uumenissa?

”Kaikissa työvaiheissa on omat riskinsä. Täytyy tietää, mitä tekee, eikä tänne työmaalle pääsekään kukaan, joka ei olisi perehtynyt vaatimuksiin”, Sola korostaa.

Solan mukaan henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi ilmanvaihto- tai putkiasennuksia, tietävät mitä tekevät. Sama koskee sähkömiehiä.

”Jos omaa alaani mietin, niin seuraava iso vaihe, jossa voisi olla riskejä, on sähkökeskusten tulo työmaalle. Kun isoja ja raskaita kaappeja nostellaan, siinä on aina omat riskinsä.”

Pirkkalan koulukampustyömaalla on erinomainen yleisvalaistus kauttaaltaan. Kuva: Rami Marjamäki

Valaistus työmaalla on ensiluokkainen

Kysyttäessä erityisiä huomioita työmaalta Sola mainitsee työmaalle asetetut led-valaisimet. Niitä näkyykin kauttaaltaan, ja työmaalla onkin niiden ansiosta erittäin hyvä yleisvalaistus.

”Valoissa ei todellakaan ole kitsasteltu. Monesti pienemmällä työmaalla saattaa pitkälläkin holvilla olla vain yksi tai kaksi valoa. Valoa on riittävästi, kun led-nauhoja on vedetty joka puolelle kiitettävästi”, Sola huomauttaa.

Pieni asia, jolla on iso merkitys työturvallisuuden kannalta, on työmaan poikkeuksellinen siisteys. Sola uskoo, että vaatimus on alkujaan tilaajalta, mutta siisteys on kaikkien etu.

”Jos on siistiä, tavarat löytyvät helposti, eikä niitä etsiessä tarvitse kompuroida. Kun asennamme ilmastointiputkia, joissa pitää olla P1-luokan suojaus, niin suojaaminenkin onnistuu paremmin ympäristössä, jossa ei pölise eikä ole likaa. Sen seurauksena myös käyttöönottovaiheessa on vähemmän ongelmia”, Sola painottaa.

Vaatimustaso lähtee tilaajalta. Urakka-asiakirjoissa vaaditaan tietty laatuluokka tai Terve talo -ohjeiden noudattaminen, jolloin päävastuu kohdistuu rakennusurakoitsijaan. Työmaalla ei kukaan saa sooloilla, vaan kaikki tekevät hommiaan vaatimuksia noudattaen.

Bravidan vetämällä työturvallisuuskierroksella varmistetaan asianmukaiset työolosuhteet ja -tavat. Työmaa on poikkeuksellisen siisti, mistä tulee kiitosta.Kuva: Rami Marjamäki.

Huomio omaan tekemiseen

Bravidan työsuojelupäällikkö Markus Kamila kertoo, että työsuojelukierroksen fokus on omassa tekemisessä. Mallikysymyksiä käydään läpi eri aihealueilta.

”Asennustöissä käytetään jonkin verran tikkaita, mutta ensisijaisesti pitäisi käyttää henkilönostimia. Korjausrakennuskohteissa sen toteuttaminen saattaa olla haastavampaa, jolloin suosimme työtelineitä. Tikkaita käytettäessä niiden pitää olla ohjeistuksemme mukaiset.”

”Periaatteessa nämä ovat aika yleisiä asioita, joita käymme läpi”, Kamila kertoo.

BIA-järjestelmä rekisteröi tarkistuskohdat ja raportoi suoraan esimiehelle. He saavat sitä kautta tiedon puutteista ja pystyvät tarvittaessa puuttumaan epäkohtiin.

”Ohjeidemme mukaan työnjohto kiertää työsuojelukierroksen kuukausittain kullakin työmaalla. Aina se ei ole mahdollista, mutta se on pyrkimyksenä”, Pirkanmaan lvis-yksikön johtaja Mikko Oksanen sanoo.

”Meillä on aikaikkuna, jonka puitteissa asiat pitää saattaa kuntoon. Sitä pystytään kiristämään tai höllentämään sen mukaan, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Mutta jonkun pitää valvoa ja hoitaa asia kuntoon saakka.”

Myös aliurakoitsijoiden on sitouduttava työmaan työsuojeluohjeisiin. Jos ei sitoudu, ei työmaalle ole asiaa.

”On tärkeää hoitaa havaitut epäkohdat välittömästi kuntoon, mutta on myös hyvä kirjata ylös, mitä havaintoja työsuojelun osalta työmaalla on tehty”, Kamila huomauttaa.

Järjestelmän kautta voidaan jälkikäteen varmistaa, että puutteet on korjattu. Työsuojelukierroksella ei toimita niin, että mikäli esimerkiksi huomataan kaiteen puuttuvan, jatketaan vain kierrosta ja tehdään vain ilmoitus.

”Joku voi pudota siitä aukosta tunnin päästä, eli vakavista puutteista on ilmoitettava välittömästi eteenpäin vastuullisille henkilöille, mikäli ei itse pysty puutetta korjaamaan.”

Katso lisää kuvia työmaalta:

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennuslehti osallistui työsuojelukierrokselle Pirkkalassa – ”Vakavista puutteista on ilmoitettava välittömästi eteenpäin””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat