Kokeile kuukausi maksutta

Nato-jäsenyys ja halpa, päästötön sähkö voivat tehdä Suomesta tekoälyrakentamisen suurvallan

Tekoälyboomi ottaa hurjaa spurttia myös Suomessa, ja se tarjoaa rakentajille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Kun kilpajuoksu on jo alkanut, niin osa empii mukaan lähtöä vielä lähtöviivan tuntumassa.

Kuuntele juttu

Schneider Electricin globaalista liikevaihdosta reilu 20 prosenttia kohdistuu konesaleissa käytettäviin ratkaisuihin, eli siitä on tullut yhtiölle todella tärkeää liiketoimintaa. Yhtiön myyntijohtajana Suomessa toimiva Toni Kylkisalo kertoo, että osalle ihmisistä alkaa vähitellen vasta hahmottua, mitä kaikkea tekoälyboomi tuo tullessaan ja miten se kaikki osaltaan liittyy konesaleihin.

”Ilman konesaleja ei ole tekoälyä. Tekoälyä pitää opettaa jossakin ja se tapahtuu massiivisissa konesaleissa, jotka on räätälöity juuri tähän tehtävään ja joiden tehontarve on satoja tai jopa tuhansia megawatteja.”

”Kun valmis tekoälysovellus otetaan käyttöön, sen pyörittämiseen riittää jo pienemmätkin resurssit. Sellaisen voi toimia jonkun tehtaan tai kaupan kupeessa. Niiden tehontarve on pienempi, 100 kilowatista yhteen megawattiin.”

Tekoälyhankkeissa energianhinta on keskeisessä roolissa. Ukrainan sota ja energiakriisi vaikuttavat siihen, että Keski-Euroopassa ei pitkälti kaasulla ja kivihiilellä tuotetun sähkön hinta ole tulossa hetkeen alaspäin, eikä se ole kovin päästötöntä.

”Suomessa on myös vakaa ja hyvin ylläpidetty sähköverkko, eli sähköä on saatavilla ja se on siirrettävissä”, listaa Kylkisalo Suomen tarjoamia etuja.

Suomen houkuttelevuuteen liittyy myös Nato-jäsenyys sekä alhainen sähkövero. Sähkön hintaero Keski-Eurooppaan nähden on kuitenkin niin suuri, ettei sähköverolla ole enää merkitystä.

Konesalit ovat tärkeä kaukolämmön lähde

”Tyypillisesti kaikki uudet isot konesalit liitetään hukkalämmön osalta kaukolämpöverkkoon, ja tässähän Suomi on edelläkävijämaa 16 000 kilometrin kaukolämpöverkostollaan. Vaikka konesalit kuluttavat valtavasti sähköä, sen sivutuotteena syntyvä suunnaton lämpökuorma pystytään hyödyntämään”, Kylkisalo toteaa.

”Tämä hyödyntää myös konesalien rakentajia, koska heidän pitää raportoida ympäristövaikutuksistaan. Tässäkin Schneider on etulyöntiasemassa, koska meillä on koko tuotantoketju käsissämme ja valmiit raportointivälineet, kun monet yrityksen kilpailijoista ovat erikoistuneet vain johonkin osa-alueeseen.”

”Suomen ilmasto pitää myös huolen siitä, että käytännössä puolet vuodesta emme tarvitse konesaleihin erillistä jäähdytystä vaan se on ilmaista. Meillä on myös vakaa ja hyvin ylläpidetty sähköverkko, eli sähköä on saatavilla ja se on siirrettävissä”, listaa Kylkisalo Suomen tarjoamia etuja.

”Lisäksi vakaa poliittinen ilmapiirimme edistää hankkeita.”

Kylkisalon arvioi, että Suomeen rakennetaan laitetehoa jopa 1000–2000 megawattia seuraavan 5–10 vuoden kuluessa. Samaan aikaan tuuli-, aurinko- ja vetyvoimahankkeita on yhtä lailla suunnitteilla tuhansia megawatteja, mikä tukee konesalihankkeiden sähköntarvetta.

Suomi tulee jälkijunassa buumiin, mutta kiihtyvällä vauhdilla

Suomeen on investoitu konesaleihin harvakseltaan muutaman vuoden välein, mutta nyt näyttää siltä, että jo lähikuukausien kuluessa saattaa useita hankkeita tulla julki. Näkymä onkin muuttunut rivakasti.

”Joku voi kysyä, mihin tämä perustuu. En voi julkisesti kertoa aiheesta yksityiskohtaisemmin, mutta ynnäämällä jo tiedotettujakin hankkeita yhteen, alkaa tästä jonkinlainen varmasti kuva hahmottua.”

Kylkisalon viestin painoarvoa lisää fakta, että Schneider Electric on globaalisti mukana konesaliliiketoiminnassa ja maailmalla 4/5 konesalista sisältää yhtiön tekniikkaa. Yhtiö on markkinassa tiiviisti läsnä ja keskittää tähän runsaasti resurssejaan.

Mikäli kaikki ennakoidut suunnitelmat toteutuvat, siitä voisi syntyä jopa ihan oma teollisuudenala Suomeen. Kylkisalo painottaa, että suunnittelijoilla ja rakentajilla saattaa olla riittävää osaamista, mutta onko oikealla tavalla panostettu ja profiloiduttu juuri konesalimarkkinaan?

Tässä hän näkee liiketoimintamahdollisuuksia, ja kertoo muun muassa yhden norjalaisen yrityksen tehneen jo maihinnousun Suomeen sekä palkanneet tänne omaa henkilöstöä. Konesalien rakentajat voivat tulla ulkomailtakin, mutta sitten he aliurakoivat hankkeet eteenpäin ja joku paikallinen ne viime kädessä toteuttaa.

Kylkisalo korostaa palvelinkeskusliiketoiminnan poikkeavuutta tavanomaiseen rakentamiseen: loppuasiakas hyvin pitkälle ohjaa prosessia ja hankintoja. Tähän prosessiin on korkea kynnys päästä mukaan, sillä markkina on konservatiivinen ja tosi vaikeaa.

”Ilman Schneider Electricin kaltaisia teknologiayhtiöitä konesaleja ei välttämättä saada skaalattua riittävän nopeasti ja laadukkaasti. Konesalit tarvitsevat raudan ja softan lisäksi tekniikkaa energianhallintaan, sähkönjakeluun ja automaatioon sekä näiden lisäksi kunnolliset suojaukset, kuten sprinkler-järjestestelmät.”

Koko rakennusalalla mahtava uusi liiketoimintamahdollisuus

”Konesalirakentaminen tarjoaa ison mahdollisuuden niin rakennusyhtiöille, muille urakoitsijoille kuin suunnittelutoimistoillekin. Siksi toivoisin, että rakentajien keskuudesta löytyisi niitä, jotka keskittyisivät tähän liiketoimintaan ja voisimme luoda uusia yhteistyökuvioitakin, koska me emme urakoi.”

”Muutos voi olla hyvinkin nopea, mutta meiltä puuttuvat tällä hetkellä kotimaiset konesaleihin erikoistuneet urakoitsijat”, Kylkisalo huomauttaa. ”Sellaisia toimijoita, joilla olisi oikeanlaista osaamista, ei juuri ole, koska ei meillä ole ollut markkinaakaan.”

Konesalirakentamisen arvoketju voi Kylkisalon mukaan toimia esimerkiksi siten, että tilaaja palkkaa ensin eurooppalaisen konsultin, joka alkaa hakea pelureita toteuttamaan hanketta. Tavanomaisilla, suurillakaan rakennusliikkeillä Suomessa ei suoraan ole sellaista osaamista, mitä tässä vaaditaan.

”Silloin eurooppalainen konsultti ottaa yhteyttä eurooppalaisen urakoitsijaan, joka tulee Suomeen ja palkkaa ihmisiä hankkeeseen. Näin on jo käynytkin jo monta kertaa, ja monet näistä toimijoista ovat nyt Suomessa”, Kylkisalo toteaa.

”Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten näihin projekteihin pääsisivät myös suomalaiset urakoitsijat käsiksi? Kaikki rakennusliikkeethän tekevät konesaleja, mutta ne rakentavat pääasiassa kiinteistön infran ja sääsuojan, mutta itse konesaliinfrastruktuuri vaatii uutta osaamista”, Kylkisalo huomauttaa.

Lisäksi Suomessa on perinteisesti toteutettu asioita päinvastoin kuin konesalitoimijat toivovat ja urakat on pilkottu pieniin osiin. Kun työt on tehty ja perävalot häipyvät näkyvistä, on vastuunkantajia vaikea löytää.

”Tämä on yksi syy, miksi konesaliasiakkaat päätyvät usein kokonaistoimittajaan. Konesaleissa on hyvin pienessä tilassa hyvin paljon teknologiaa, ja tämä kertautuu tuhansissa määrin. Kun konesalit useimmiten kasvavat, myös mahdolliset virheet kertaantuisivat valtavasti, mikä selittää tinkimättömyyden.”

Vanhat konesalit jäävät auttamatta vanhoiksi

Kylkisalo korostaa suunnittelun merkitystä. Vanhat konesalit eivät sovellu enää mammuttimaisiin tekoälyhankkeisiin tehojen kasvaessa huikeasti.

Jos aiemmin yhdessä laitekaapissa eli ”räckissä”, joita konesaleissa on satoja, jopa tuhansia, oli 5–10 kilowattia tehoa, niin nyt suunnittelun lähtökohtana on 50-200 kilowatin laitekaappiteho. Ne vaativat jo nestejäähdytystä ja koko laitearkkitehtuuri menee tällöin täysin uusiksi.

”Kun laitteissa kulutetaan valtavati sähköä ne tuottavat myös lämpöä suunnattomat määrät, joka täytyy johtaa pois tehokkaasti. Me olemme siirtymässä Ford Escortista Teslaan, eli vanhoilla järjestelmillä ei ole enää paljonkaan yhtäläisyyttä uusiin.”

Tämä on rikkonut alan, ja niinpä aiemmat konesalit jäävät vanhoiksi, koska ne oli alun perin tarkoitettukin erilaiseen toimintaan, kuten pilvipalveluihin. Lisäksi tekoäly on muuttanut konesalien asiakastarpeet erilaisiksi kuin aiemmin. Ennen ne vaativat mahdollisimman nopeat tietoliikenneyhteydet suurille markkinoille, ja tämä esti niiden laaja-alaisen tulemisen Suomeen.

Nyt kun palvelinkeskuksia halutaan Suomeen rakentaa, niin jostakin täytyy löytyä myös ihmisiä, joilla on riittävä koulutustausta sekä osaamista ja kokemusta. Näiden henkilöiden täytyy myös asua Suomessa, koska kaikki työntekijät eivät voi tänne koko ajan lentääkään.

Suunnittelu ja rakentajat voivat Kylkisalon mukaan tulla ulkomailtakin, mutta sitten he aliurakoivat hankkeet eteenpäin ja joku paikallinen ne viime kädessä toteuttaa. Hän korostaa myös palvelinkeskusliiketoiminnan poikkeavuutta tavanomaiseen rakentamiseen: loppuasiakas hyvin pitkälle ohjaa prosessia ja hankintoja.

NAto-päätös avasi päättäjien halun investoida Suomeen

Kylkisalo nostaa vielä erikseen Nato-päätöksen. Hakemuksen mentyä läpi oli kuin näkymättömästä kytkimestä olisi käännetty ja yhtäkkiä hankkeita heräsi henkiin – eli saman tien alkoi tapahtua.

”Pohdimme jokin aika sitten kollegoidemme kanssa, kun näitä hankkeita ei vain Suomeen tullut ja samaan aikaan kollegat Ruotsissa ja Norjassa vaan rallattelivat. Sitten kun Nato-jäsenyys ratkesi, niin oli kuin shamppanja-pullo olisi auennut. Silloin mietin, onko päätöksien taustalla kuinka paljon sittenkin politiikkaa, koska verotuksellisesti olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa.”

Eli hankkeita olikin selkeästi pantattu. Mutta nyt peli on jo täysillä käynnissä, eli Suomenkin on syytä herätä konesalibuumiin.

”Tilahan ei Suomessa lopu. Keski-Euroopassahan vapaita tontteja on niukasti, sähköverkot eivät ole riittäviä ja siellä on konesalihankkeilla myös poliittista vastustusta.”

”Tällöin investorit, joiden pitäisi rakentaa uutta kapasiteettia koko ajan, huomaavat Keski-Euroopan olevan tukossa ja lisäksi sähkön hintojen olevan nousussa, jolloin katse kääntyy pohjoiseen. Kun konesaleja on rakennettu runsaasti Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan, herää seuraavaksi pohdinta, miksei Suomeenkin voisi rakentaa, kun me olemme nyt Natonkin jäseniä.”

”Peli on jo täysillä käynnissä, eli herää Suomi! Seuraavat viisi vuotta tulevatkin olemaan hyvin mielenkiintoiset.”

Datakeskukset - mikä kaikki voi Suomessa mennä pieleen?

Schneider Electric on merkittävä globaali toimija energianhallinnan ja automaation digitalisaatiossa. Käytännössä neljä viidestä datakeskuksesta maailmanlaajuisesti hyödyntää Schneiderin teknologiaa. Energiaintensiivisiin datakeskuksiin liittyvät investoinnit kasvavat valtavalla nopeudella, ja pilvipalveluiden sekä tekoälyn käyttö lisäävät investointipaineita edelleen.

Menestys ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettua. Schneider Electric Finlandin myyntijohtaja Toni Kylkisalo onkin koonnut oheen viisi olennaisinta riskiskenaariota, jotka ovat Suomen osalta vielä vältettävissä.

  • Tehdään valmiiksi vanhanaikaista
    Tekoälyn lisääntyvä käyttö luo uusia vaatimuksia datakeskuksille. Riskinä on, että suunnittelupöydillä lähtökohtana pidetään edellistä vastaavaa työtä eikä uudenlaisia tarpeita, jolloin lopputulos ei ole optimaalinen.
    Esimerkiksi ilmajäähdytteiset konesalijäähdytykset eivät riitä tulevaisuuden tekoälyn käyttöön, vaan kasvava räkkiteho edellyttää enemmän virrantuottoa ja muun muassa nestejäähdytysjärjestelmiä. Konesalit täytyy rakentaa aidosti uusiksi lähtien virransyötön, jäähdytyksen, energianhallinnan ja muutoskyvyn osalta.
  • Verkkaiset lupakäytännöt
    Suomessa on tälläkin hetkellä useita kuntia ja kaupunkeja, joissa datakeskusinvestointipäätöksille haetaan erilaisia ympäristö- ja kaavoituslupia. Jostain syystä Suomi erottuu muista Pohjoismaista hitailla lupaprosesseilla, ja kun investoijat odottavat rahoilleen tuottoa, voi pelkkä lupapäätöksen venyminen viedä mittavat ja työllistävät datakeskushankkeet muualle. Suomen kiinnostavuus sijoituskohteena on suoraan verrannollinen sijoituksen tuottoon.
    Tuotto-odotuksia kaipaavat sijoittajat osaavat laskea, ja aika on rahaa. Esimerkiksi vain puolen vuoden viive voi siirtää hankkeen Ruotsiin tai muihin pohjoisen pallonpuoliskon kylmää ilmastoa ja vakaata toimintaympäristöä tarjoaviin maihin. Puoli vuotta voi merkitä sijoittajan pankkitilillä miljoonia euroja.
  • Laajentumisvaraa ei huomioida
    Isot datakeskukset synnyttävät aikaa myöten yleensä ympärilleen kokonaisen ekosysteemin, ja tämä kannattaisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Suomessa keskeinen toimija tässä ekosysteemissä on kaukolämpöyritys.
    Sen lisäksi erilaiset it-alan yritykset, kuten operaattorit, tietoturvayritykset, laite- ja ohjelmistotoimittajat ja reunalaskentaa hyödyntävät yritykset saavat synergiaetua datakeskusten läheisyydestä ja toisistaan. Näiden organisaatioiden vaatima infrastruktuuri, liikennejärjestelyt ja työvoiman tarve myös rakentamisajan jälkeen on otettava huomioon.
  • Vastuullisuus heiluttaa vain huulia
    Vastuullisuus on konkreettisia tekoja. Investoijat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä, sillä datakeskukset kuluttavat mittavat määrät energiaa erityisesti viilennykseen. Yhä useammin sijaintipäätöksiä tehtäessä Suomi mainitaan kylmän ilmanalansa johdosta.
    Vapaata jäähdytystä on Suomessa luonnollisesti tarjolla ja hukkalämpö hyödynnettävissä 16 000 kilometrin pituisessa kaukolämpöverkostossa. Vakaa yhteiskunta, energiaturvallisuus sekä sitoutuminen ESG-kysymyksiin pitävät Suomen varteenotettavana investointikohteena.
    Hukkalämmön konkreettinen hyödyntäminen vaatii konkreettisia tekoja. Myös datakeskusten elinkaaren aikainen energiatehokkuus, vedenkulutus sekä jätemäärien minimointi yhdessä mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen kanssa on otettava huomioon suunnitteluvaiheessa, jotta EED-direktiivin mukainen raportointi on mahdollista toteuttaa tehokkaasti automaation avulla.
  • Tarjotaan eri ongelmiin samaa ratkaisua
    Datakeskusten määrän kasvaessa kasvaa myös räätälöinnin tarve. Massiivisten datakeskusten ohella on huomioitava myös pienemmät reunalaskentaan tarkoitetut konesalit, joissa valmiita tekoälymalleja hyödynnetään. Globaaleista kokonaiskonesali-investoinneista puolet liittyy reunalaskentaan. Näissäkin kohteissa puhutaan useiden megawattien tehoista aiempien kilowattien sijaan.
    Kun tekoälyn vaatimukset kasvavat, kasvaa myös datakeskusten kompleksisuus. Erilaisten hallintaohjelmistojen hyödyntäminen on olennaista, sillä isoja voimalaitoksia vastaavien keskusten on toimittava katkeamatta kaikissa tilanteissa.
    Siksi digitaalisen mallintamisen ja monitoroinnin hyödyntäminen on otettava arkikäyttöön ehkäisemään rikkoutumisia. Suomi voi osaamisellaan olla eturintamassa digitaalisuuden hyödyntämisessä myös datakeskusten rakentamisessa, käytössä ja kehittämisessä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Nato-jäsenyys ja halpa, päästötön sähkö voivat tehdä Suomesta tekoälyrakentamisen suurvallan”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat