Lämpöpumppumarkkina heilahti ääriasentoon – lämmitystapamuutokset hiipuivat tukien päättymisen myötä

Välillä jopa ylikuumentuneilla lämpöpumppujen markkinoilla on nyt ostajan markkinat. Se on parantanut taloyhtiöiden mahdollisuuksia käynnistää energiaremontteja. Tekijöitä piisaa, komponenttipula ei enää haittaa ja hintatasossakin on neuvotteluvaraa aiempaa paremmin.

Energiahintojen rajun nousupyrähdyksen ja lämmitystapavaihdoksiin kohdistettujen Ara-avustusten yhteisvaikutusten myötä lämpöpumppujen kysyntä taloyhtiöissä räjähti huikeisiin lukuihin vuonna 2022. Samaan aikaan osin Ukrainan sodan, osin koronapandemian jälkimaininkien vuoksi komponentti- ja raaka-ainepulat nostivat hintoja sekä heikensivät saatavuutta.

Nyt markkinatilanne on kääntynyt päälaelleen: tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Talouden heikko suhdanne yhdistettynä korkojen nousuun on tappanut investointi- ja saneerausinnon taloyhtiöissä. Silti juuri nyt olisi otollinen hetki ottaa niin lämmitystapamuutos kuin yhtä lailla muu energiaremontti tai energiatehokkuuden parantaminen harkinnan alle, sillä jokainen säästetty kilowattitunti on aina arvossaan.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja – pitkän uran itsekin lämpöpumppualalla tehnyt Jussi Hirvonen – kertoo, että tänä päivänä energiaremontti pitää hyvin usein sisällään myös lämpöpumppuasennuksen. Se liittyy joko lämmitystavan vaihtoon tai joissain tapauksissa nykyään jopa jo vanhentuneen lämpöpumppulaitteiston uusimiseen.

Valtion tukipolitiikka heijastuu vääjäämättä myös lämpöpumppualaan. Vielä hetki voidaan alalla nauttia pientaloihin kohdistuneesta öljylämmityksen vaihtotuesta, mutta kohta nekin rahat on käytetty.

Isommille kiinteistöille suunnattu 15 prosentin Ara-avustus sen sijaan loppui jo vuodenvaihteessa. Sillä oli iso merkitys taloyhtiöhankkeiden käynnistymiselle.

”Kivojahan ne tuet ovat, mutta pitkällä aikavälillä alan on pärjättävä ilman tukiakin. Kun markkinatalous toimii, niin hinnat joustavat kyllä alaspäin, mikäli kilpailua ja kapasiteettia alalla riittää”, Hirvonen huomauttaa.

”Laitteet ja niiden asennukset saa nyt varmasti edullisemmalla hinnalla kuin vuonna 2022. Hintaeroa saattaa olla jopa 10–20 prosenttia, ja toimitusajat ovat lyhyet.”

Suomessa ei vielä konkurssiaaltoa – lämpöpumpuissa

Hirvonen toivoo hintakilpailun pysyvän terveenä, koska alihintaiset hankkeet voivat ajaa karille ja työt jäävät kesken. Tätä ei ole nyt näköpiirissä, eikä konkurssiaaltoa ole alalla näkynyt. Siten meillä ei ole odotettavissa samanlaista mullistusta kuin useissa Keski-Euroopan maissa viime vuonna.

Keski-Euroopassa lämpöpumppubuumin ollessa kuumimmillaan kärsittiin samaan aikaan toimitusvaikeuksista, minkä vuoksi yritykset haalivat varastoihinsa tavaraa, kunhan jostain saivat. Hintojen ja kysynnän romahdettua seurasi massiivinen konkurssiaalto.

Sama ilmiö on Suomessa sen sijaan nähtävillä aurinkopaneeleissa, joissa hurjan kysynnän seurauksena varastot täytettiin etupainotteisesti – juuri ennen hintojen romahdusta. Nyt paneelien varastoarvot ovat olemattomat ja kysyntäkin on halvan sähkön vuoksi hiipunut.

Lämpöpumppuhankkeiden kannattavuutta taloyhtiön näkökulmasta pitää Hirvonen tukien päättymisestä huolimatta yhä hyvänä, koska pääosin esimerkiksi kaukolämmön hinnat ovat edelleen nousussa. Tosin nyt myös energiayhtiöt ovat heränneet tilanteeseen ja osa niistä tarjoaa joko kaukolämmön sijaan tai sen rinnalle omia lämpöpumppupalveluitaan.

”Se saattaa olla niille myös kannattavampaa kuin investoida omaan kaukolämpötuotantoon.”

Paluu normaaliin, hullut vuodet ovat nyt ohi

”Alkuvuodesta 2024 on palattu taas normaaliin tilaan, eli nyt joudumme tekemään töitä, että meillä olisi töitä. Alalla näkyy talouden yleinen epävarmuus, minkä takia ihmiset lykkäävät päätöksiä tai niiden kanssa jäädään odottamaan”, kertoo Boschin Home Comfort -toimialan maajohtaja Teemu Korpela.

”Eli odottavissa tunnelmissa edettiin rauhallinen kevät. Korostaisin, että tilanne on ennemminkin normalisoitunut hulluista vuosista.”

Korpela haluaa myös erottaa toisistaan taloyhtiö- ja omakotitalomarkkinat. Omakotitaloasukkaat sanovat nyt suoraan, että ei asenneta. Taloyhtiöissä kartoitetaan tilannetta, mutta päätöksenteko kestää tai se on hyvin tahmeaa.

”Monta vuotta näitä on laskettu jo paljon valmiiksi, ja aikaa myöten niitä tulee sitten saneeraukseen. Etenkin tällaisille asiakkaille olemme yrittäneet viestiä, että nyt olisi hyvä ajankohta laitteiden hallitulle ja suunnitelmalliselle uusimiselle.”

Asennusten ja laitteiden hintatasosta Korpela arvioi varovaisesti, että vaikka raaka-aineiden hintaralli ja komponenttien saatavuus ovat parantuneet vaikeista vuosista, niin kaikki kustannukset, kuten palkat ja raaka-aineet, ovat nousseet tai nousussa.

”Toki ostajan kannalta on hyvä, että laitteiden saatavuus on jälleen hyvällä tasolla. Nyt on myös aitoja ja oikeita alan ammattilaisia saatavilla asennustöihin, mikä on tilaajan kannalta aina kustannustehokkaampi ja varmempi vaihtoehto kuin jotkin satunnaiset toimijat.”

”Lisäksi nyt saa varmasti useamman vastauksen tarjouspyyntöönsä, jolloin tarjouksia on helpompi vertailla toisiinsa. Asunto-osakeyhtiöille jatkuvuus on kuitenkin tärkeää, ja siellä on hyvä tehdä vain harkittuja, pitkän aikavälin toimenpiteitä eikä edetä vain pakon edessä ja hätäilemällä laitteiden rikkoutuessa.”

Korpela muistuttaa, että laskevassakin markkinassa halutaan pitää pyörät pyörimässä, mikä näkyy erilaisissa kampanjoissa. Toisaalta hän patistaa taloyhtiöitä energiaremontteihin, sillä halvin kilowattitunti on aina se, joka jää käyttämättä.

Vaihtoehtojakin löytyy, mutta tärkeintä on toimia ammattilaisten kanssa

Maalämpöpumpun sijaan esimerkiksi ahtaille tonteille tai muuten paikkoihin, joissa lämpökaivojen poraaminen kallioperään ei ole mahdollista, voisi olla mahdollista asentaa ilma–vesilämpöpumppuja. Etenkin Keski-Euroopassa näihin satsataan, koska lämpökaivojen poraaminen on tehty hankalaksi, osin jopa mahdottomaksi.

Korpela kertoo, että tekniikka sinällään toimii, mutta isoissa koneissa törmätään ääniongelmiin. Ja kerrostaloalueella joku on aina lähellä, usein myös jonkun asunto. Maalämmössä ääniongelmat on helpompi taklata, sillä laitteet sijoitetaan sisätiloihin.

Taloyhtiömaailmassa pyörii hankkeiden ympärillä usein kaikenlaista toimijaa konsultista suunnittelijaan ja valvojaan, unohtamatta varsinaista asennusliikettä. Sinänsä tämä on hyvä asia, sillä pitkäkestoisten ja -vaikutteisten sekä suuria rahallisia investointeja vaativien hankkeiden parissa on syytäkin toimia ammattilaisten kanssa tiiviissä yhteistyössä ja harkiten sekä huolellisesti eri vaihtoehtoja puntaroiden ja laskien.

”Aina kun törmään lauseeseen: ’Minun mielestäni…’, nousee minulla tukka pystyyn. Sen sijaan taloyhtiön palkkaaman konsultin sanoessa: ’Olemme laskeneet tämän…’, tiedän, että ollaan oikeilla jäljillä”, Korpela huomauttaa.

Lämpöpumppumarkkinasta yleisesti Korpela toteaa, että kiinteistöpuoli kasvaa voimallisimmin. Isot koneet tuovat myös isot rahat, minkä vuoksi hän toivoo alalle lisää yhtenäistä ohjeistusta ja koulutusta järjestelmäkokonaisuuksista – se olisi kaikkien vastuullisten toimijoiden ja heidän asiakkaidensa etu.

Lämmitystapavalintoja ohjaa taloyhtiöissä kolme asiaa: raha, raha ja raha

Suomen Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy kertoo, että taloyhtiöiden lämmitystapavalintoja kuten suurempia investointeja yleensäkin ohjaa raha, eritoten vastikkeet ja näiden puitteissa lämmityskustannukset. Ne ovat kohonneet vuosi vuodelta ja ovat äkkiä vahvasti tapetilla, kun aletaan hakemaan säästöjä.

”Olemme viimeisen vuosikymmenen kuluessa teettäneet jäsentaloyhtiöillä kolme kyselyä, miten ne arvottavat lämmitysasioita. Vastauksissa korostuu kaksi asiaa: Lämmitysmuodon pitää olla luotettava. Myös lämmitysjärjestelmän muutoksen investointikustannukset sekä vaikutukset asumiskustannuksiin ja investoinnin takaisinmaksuaika ovat tärkeitä.”

Pylsyn mukaan taloyhtiöiden tarvehierarkiasta kertoo jotain sekin, että vasta näiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulivat ympäristöasiat: ”Euro on kova konsultti”.

Etenkin Helsingissä lämmitystapamuutoksissa ajava voima on ollut kaukolämmön kova hinta sekä tariffien nousutahti. Sen vuoksi aiheesta keskustellaan helsinkiläisessä taloyhtiömaailmassa aktiivisemmin kuin muualla.

Pylsy painottaa, että kaukolämmön hinnoissa on isoja eroja paikkakunnasta riippuen. Kaikkiaan kaukolämpöverkkoja on yli 200, ja näistä esimerkiksi Helsingissä palvelujaan tarjoavan Helenin tariffit ovat kalleimmasta päässä, kun taas Vantaan Energian tariffi on kymmeniä prosentteja edullisempi.

”Välillä nämä asiat hämärtyvät mediassa, koska kaukolämmöllä ei ole yhtä kansallista hintatasoa tai tuotantorakennetta”, Pylsy sanoo.

”Tämän vuoksi taloyhtiöiden kannalta onkin tärkeää aina tarkastella oman kohteen lukuja oman alueen tariffeilla, on sitten kyse kaukolämmöstä tai sähkönsiirrosta. Naapurissa tehdyt laskelmat eivät ole relevantteja.”

Onko hanke sekä tarpeellinen että kannattava

Keskeinen taloyhtiössä asetettava kysymys energiaremonttiin tai lämmitystapamuutokseen liittyen onkin, onko hanke juuri meidän taloyhtiömme kannalta tarpeellinen ja järkevä myös kannattavuuden näkökulmasta. Taloyhtiöiden hankkeissa puhutaan joka tapauksessa vähintään kymmenien ja useimmiten jopa satojen tuhansien eurojen investoinneista.

”Ja mitä isompi kohde ja sen energiantarve on, sitä kriittisempää on maalämpöä suunnitellessa laskea ja mitoittaa vaaditun kaivokentän koko ja riittävyys. Energiainvestoinnilla tavoitellaan kuitenkin kymmenien vuosien käyttöikää, jolloin esimerkiksi alimitoituksesta johtuva kentän liiallinen jäähtyminen ei ole suotavaa.”

Kaukolämpöpaketin uusiminen on valtavan paljon alkuinvestoinniltaan helpompaa, halvempaa ja yksinkertaisempaa, mikä on hyvä ottaa huomioon. Se on tuttua tekniikkaa ja vaatii merkittävästi vähemmän vaivaa hankintatilanteessa.

”Sen sijaan lämmitystapamuutoksiin liittyy paljon enemmän asioita, jotka pitää huolella miettiä, suunnitella ja mitoittaa. Hanketta pitää myös valvoa ja seurata eri tarkkuudella, lisäksi siihen pitää tehdä säädöt, mittaukset ja toimintakokeet ennen hankkeen vastaanottoa ja pitää seurata järjestelmän toimintaa”, Pylsy korostaa.

Jo hankesuunnitteluvaiheessa on mietittävä toimivuuden varmistaminen mittauksineen, että tiedämme järjestelmän toiminnasta riittävästi ja mitä järjestelmässä tapahtuu. myös huolellinen dokumentointi on tärkeää, ettei tulevaisuudessa synny tilannetta, että ainoastaan järjestelmän toimittaja tietää, mitä lämmönjakohuoneessa on oikein tehty.”

”Kun kymmenen vuoden kuluttua järjestelmää pitäisi huoltaa, ei kukaan tiedä, miten putket kulkevat. eikä mistään löydy toimintakuvausta, joka kertoisi, miten järjestelmä edes toimii.”

”Suunnitelmallisen otteen arvostamista toivoisin entistä enemmän tilaajapäähän. on myös osattava vaatia, että jokainen osatekijä pyrkii samaan, tavoiteltavaan lopputulokseen.”

Valtion tukipolitiikkaa on analysoitava vaikuttavuuden näkökulmasta

Valtion energiatukipolitiikkaa Pylsy kommentoi todeten, että: ”Omaan silmääni osui viitteitä siitä, että hankkeita olisi toteutettu ilman ylimäärästä porkkanaakin. siksi mietin, pitäisikö vastaavia energia-avustuksia kohdentaa tarkemmin tai ehkä keskittyä takausmekanismeihin korjaushankkeiden tukemisessa.”

Pylsy korostaa, että hänkään ei usko avustuksia olevan tulossa lähivuosina. Nyt olisi kuitenkin hyvä hetkiä tutkia tarkemmin erilaisten aiempien tukimuotojen vaikuttavuuksia.

Hän myös muistuttaa, että asiakkaan eli taloyhtiöiden näkökulmasta kaukolämmön on pärjättävä markkinassa omillaan. markkina tuottaa erilaisia ratkaisuja, eikä taloyhtiöiden tehtävä ole pohtia suurempia kuvioita esimerkiksi energiantuotannon kannalta.

”Energiajärjestelmien päästöjä puolestaan ohjataan yhteiskunnan toimesta, ja siellä on mietittävä energian riittävyyttä 24/7. tulevaisuudessa työkaluina riittävyydessä käytetään myös kulutusjoustoja sekä energia- ja tehotehokkuutta”, Pylsy kertoo.

”Kaukolämmön rooli pysyy jatkossakin merkittävänä, mutta mielenkiintoisia aikoja elämme senkin suhteen.”