Suomalaiset remontoivat omistamiaan asuntoja keskimäärin yli 433 miljoonalla eurolla per kuukausi. Rahamäärä nousi 2,7 prosenttia viime vuonna edellisvuodesta. Viime vuonna omakoti- ja paritaloja remontoitiin 4,3 miljardilla eurolla, kerrostaloasuntoja 550 miljoonalla ja rivitaloasuntoja 350 miljoonalla.
Vain 26 prosenttia asunnonomistajista on löytänyt remonttinsa tehneen tekijän googlaamalla. Sosiaalisesta mediasta remonttiapua etsitään hyvin vähän. Ainoastaan neljä prosenttia on teettänyt remontin somesta löytämällään toimijalla.
”Vaikka vain 20 prosenttia asunnonomistajista on tehnyt remontin ilman palkattua apua, yleisin tapa löytää remonttifirma on kysyä sukulaiselta tai kaverilta. Suomalaiset arvostavat vertaisarviota. Siksi remontointiin liittyviä pelkoja voisi helpottaa laajemmilla vertaisarvioilla”, Remppatorin palveluasiantuntija Essi Niskanen kertoo.
Yli kolmannes miehistä pelkää omistusasuntoa remontoidessa kumppaninsa mielipidettä. Naisista vastaava osuus on vajaa viidennes (19 prosenttia).
Eniten pelottaa budjetti – tai etenkin sen ylittyminen
Remontoidessa suomalaisten suurin pelko on budjetin ylittyminen. Joka kuudennelle remontoineelle asunnonomistajalle budjetin riittävyys aiheuttaa jatkuvaa pelkoa. Yli joka toiselle, eli 54 prosentille, sama pelko on remontoidessa ajoittaista.
Toiseksi eniten pelottaa remontin lopputuloksen ulkonäkö. Se aiheuttaa painetta enemmän kuin lain ja määräysten puitteissa pysyminen. Yli puolet asunnonomistajista ei näe uhkaa siitä, etteikö remontti tulisi toteutetuksi säädösten ja lakien mukaan.
”Suomessa on suuri luottamus säädösten ja lakien noudattamiseen. Lopputuloksen ulkonäkö aiheuttaa paineita enemmän kuin laissa pysyminen. Yli puolet asunnonomistajista ei näe lainkaan uhkaa siitä, etteikö remontti tulisi toteutetuksi säädösten ja lakien mukaan”, Niskanen korostaa.
Remontin ulkonäkö huolettaakin enemmän kuin laillisuus. 36 prosenttia miehistä pelkää remontoidessa kumppaninsa reaktiota lopputulokseen – naisista sen sijaan 81 prosenttia ei moista mieti.
Yksitoista prosenttia vastanneista stressaa sitä koko remontin ajan, 53 prosenttia osan ajasta. Ikäryhmistä ärhäkin mielikuva kumppanistaan on ruuhkavuosia elävillä 25–35-vuotiailla. Heistä 36 prosenttia odottaa lopputulosta kylmä hiki otsalla.
”Vaativimpia kumppanit taitavat olla pääkaupunkiseudulla, jossa joka kolmas pelkää remontin lopputuloksen aikaansaamaa reaktiota. Lupsakimpia puolestaan Itä-Suomessa. Siellä 21 prosentissa kotitalouksista remontit herättävät tällaista pelkoa”, Niskanen huomauttaa.
Se, että miehet stressaavat selkeästi naisia enemmän, tykkääkö kumppaninsa kodin remontin lopputuloksesta, kielii remontoinnin vastuiden jakautuvan yhä kodeissa epätasaisesti. Tämä on sitä pääosin miehille kasautuvaa palkatonta työtä, jota ei huomioida esimerkiksi koti- ja metatyön jakautumisen laskelmissa.
”Jos pariskunta on tasapuolisemmin aktiivinen projektissa, se jakaa painetta Ja todennäköisesti vähentää stressiä siitäkin, pitääkö toinen lopputuloksesta,” Niskanen toteaa.
Tiedot selviävät Remppatorin helmikuussa tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Vastaajat olivat 18–75-vuotiaita asunnonomistajia, joista puolet oli naisia ja puolet miehiä.
Remppatori on suomalainen verkkopalvelu, joka auttaa remontoinnin ammattilaisten löytämisessä ja hintojen kilpailuttamisessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Remppatorin teettämä kysely paljasti: Miehistä 38 prosenttia pelkää epäonnistuvansa remontoidessaan”