Rakennuslehden Finnbuild Foorumin keskustelussa VTT:llä työskentelevä rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojanen valitsi pullotalon terveellisemmäksi vaihtoehdoksi, jos vertailukohtana on vanha, hatarasti rakennettu ns. hengittävä talo. Tekniikan tohtori Juhani Pirisen mukaan hengittävyys ei ole sama asia kuin hataruus.
Suomen suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö Asokodit korjaa ensi vuonna kohteitaan 20,4 miljoonalla eurolla euroa. Korjaustoiminta työllistää lukuisia alan ammattilaisia eri paikkakunnilla.
Isännöintiliiton mukaan kuukausittaiset urakkailmoitukset verottajalle ovat tuoneet uusia kuluja taloyhtiöille, joissa teetetään kalliita ja pitkäkestoisia remontteja. Vastuu tietojen antamisesta on taloyhtiöillä, mutta tavallisesti isännöintiyritys huolehtii niistä. Monelle taloyhtiön hallitukselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä urakkailmoituksen hoitamiseen liittyy.
VTT valmistelee konsepteja lähes nollaenergiakorjaamiseen. Toisin kuin uudisrakentamisessa korjaamisen osalta ei ole tehty päätöstä, että tuolle tasolle pitäisi edes mennä. Houkutuksena on kuitenkin se, että korjattavissa kiinteistöissä on suurin energiansäästöpotentiaali. Taloyhtiöille lähes nollaenergiatason korjaus olisi täystyrmäys, koska monilla alueilla kustannus ylittäisi asunnon arvon. VTT:llä on iso joukko energiakorjauksiin liittyviä tutkimuksia, joilla perustellaan miksi nykyistä määräystasoa olisi varaa kiristää.
Helsingin kaupungin asunnot aikoo korjata ensi vuoden aikana omistamiaan vuokra-asuntoja yhteensä 75 miljoonalla eurolla.
Helsingin kiinteistölautakunta käsittelee tulevassa kokouksessaan urakkatarjousta, joka koskee Helsingin taidemuseon tilojen remonttia Tennispalatsissa.
Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen mukaan valtio aikoo ryhtyä takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja ensi vuoden alusta lähtien. Tavoitteena on helpottaa yhtiöiden lainansaantia ja pidentää takausaikoja. Lisätukea ei ole luvassa, päinvastoin, sillä taloyhtiöt joutuvat maksamaan takauslainoista, ja uuden järjestelmän myötä lopetettaisiin korkotukilainojen myöntäminen asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin.
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen esittelemät tilastotiedot näyttävät osoittavan, että näkemykset asuntojen korjausvelan kasvusta eivät pidä paikkaansa. Korjaamista on tehty selvästi VTT:n tarvelaskelmia enemmän.
