Valtio aikoo ryhtyä takaamaan asunto-osakeyhtiöiden korjauslainoja

Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen mukaan valtio aikoo ryhtyä takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja ensi vuoden alusta lähtien. Tavoitteena on helpottaa yhtiöiden lainansaantia ja pidentää takausaikoja. Lisätukea ei ole luvassa, päinvastoin,  sillä taloyhtiöt joutuvat maksamaan takauslainoista, ja uuden järjestelmän myötä lopetettaisiin korkotukilainojen myöntäminen asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Esityksen tavoitteena on helpottaa perusparannuksen aloittamista niissä taloyhtiöissä, joissa päätöksentekoa on pitkitetty ja korjausvajeen määrä on kasvanut. Keskeisin tavoite on parantaa erityisesti lähiöiden tilannetta.

Lakiesityksen perustelujen mukaan pankkien uudet vakavaraisuusvaatimukset tekevät asunto-osakeyhtiöiden pitkäaikaisten lainojen saannista vaikeaa ja kallista, koska taloyhtiöt katsotaan riskiluokaltaan yrityksiksi. Asunto-osakeyhtiöt saavat edelleen lainaa, mutta korkomarginaalit ovat hienoisessa kasvussa ja myönnetyt laina-ajat ovat aikaisempaa lyhyempiä. Valtion täytetakauksella vaikutettaisiin luoton saatavuuteen ja korkoehtoihin.

Takausmaksu 2 prosenttia

Takauslainan enimmäismäärä olisi 70 prosenttia kohtuullisista perusparannuskustannuksista ja takausaika olisi enintään 20 vuotta. Takauslainaan liittyisi joko kiinnitysvakuus tai muu vastaava vakuus.

Lainansaaja joutuisi maksamaan takausmaksun, joka olisi 2 prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta. Takausmaksusta kertyisi takausvarallisuutta, josta mahdollisesti realisoituvat takausvastuut voitaisiin maksaa.

Ara tutkisi hankkeiden taloudelliset riskit ja yhtiöiden maksukyvyn nykyisten korkotukihankkeiden tapaan. Huonosti asiansa hoitaneille taloyhtiöille valtion takausta ei ole luvassa, sillä takauslainoituksen piiriin hyväksyttäisiin vain sellaisia hankkeita, joiden asunnoille on pitkäaikainen tarve ja perusparantamisella voidaan vaikuttaa alueen kehitykseen. Yhtiöillä on myös oltava riittävät edellytykset lainojen takaisinmaksuun.

Hankkeet kilpailutettava

Ara myös tarkastaisi, että perusparannukset ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia sekä taloudellisesti perusteltuja. Perusparannuksen tulisi perustua pitkäaikaiseen kiinteistönhoidon suunnitelmaan ja sen kustannusten tulisi olla kohtuullisia. Korjaushankkeet olisi kilpailutettava, ellei Ara erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Myös laina olisi kilpailutettava

Valtion täytetakaus laskisi lainan hintaa, vaikka takausmaksu kuittaisi tämän hyödyn ensimmäisten lainavuosine osalta. Takaus poistaisi perusparannushankkeita vaivaavan vakuusongelman. Pitkäaikaisempi ja pienemmällä marginaalilla myönnetty laina pienentäisi rahoitusvastikkeen nousun alle puoleen nykyiseen järjestelmään verrattuna, esitystä perustellaan.

Valtio säästäisi

Takauslainajärjestelmän myötä valtio lopettaisi korkotukilainojen myöntämisen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksille. Korkotukilainoilla aloitetaan vuodessa noin 7 000 asunnon korjaaminen ja korkotukilainoja nostetaan vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä.

”Takauslainoitus olisi valtiolle edullisempi kuin nykyinen korkotukilainoitus edellyttäen, että takaisinmaksut kattaisivat mahdollisesti realisoituvien takausvastuiden määrän”, lakiesityksen vaikutusarviossa todetaan.

Myös valtion riskit olisivat pienet. Takauksia olisi tarkoitus kohdentaa vain suurimman kysynnän alueille, ja täytetakauksessa pääsääntöisesti lainan ensisijaisena vakuutena olevan olevan kiinteistön arvo riittäisi todennäköisesti kattamaan koko jäljellä olevan lainapääoman.

20 000-25 000 asuntoremonttia

Jos takauslainat kiinnostavat taloyhtiöitä, järjestelmä voisi lisätä tuntuvasti asuntokorjauksia. Ensi vuoden budjetissa takausvaltuuden määräksi on ehdotettu 300 miljoonaa euroa. Takauslainalla voitaisiin perusparantaa vuosittain arviolta 20 000-25 000 asuntoa.

Lainansaajan maksettavaksi voisi rapsahtaa seuraamusmaksu, jos Aralle tai lainanmyöntäjälle on annettu esimerkiksi vääriä tietoja. Seuraamusmaksu olisi 1 prosentti takauslainan määrästä rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Seuraamusmaksu perittäisiin kultakin kalenterikuukaudelta, jolloin epärehellinen toiminta on ollut voimassa. Ara voisi alentaa seuraamusmaksua kohtuullisuussyystä.

Pieni vaikutus marginaaliin

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mukaan valtion täytetakaus alentaa taloyhtiölainojen marginaalia arviolta 0,2 prosenttiyksikköä. Laina-ajan pituuden onkin oltava hänen mukaansa lähes 20 vuotta, jotta yhtiö saa korkohyötynä pois maksamansa takausmaksun.

Hiltusen mukaan taloyhtiöiden takauslainoista saatavan hyödyn onkin tultava lainojen saatavuuden paranemisesta tai erityisesti nykyistä pitemmästä laina-ajasta. Jos täytetakaus parantaa pitkien lainojen saatavuutta, silloin sillä on hänen mukaansa iso merkitys. Jos takaus ei vaikuta laina-ajan pituuteen, silloin sillä ei ole juuri  merkitystä. Takaukset kun vielä rajataan pois taantuvien alueiden taloyhtiöiltä. Hyvät asunto-osakeyhtiöt saavat lainaa muutenkin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Valtio aikoo ryhtyä takaamaan asunto-osakeyhtiöiden korjauslainoja”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi