Suomessa lähes nollaenergiatasoon pääsy on korjausrakentamisessa monin verroin kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa. Yhdessäkään koekohteessa ei päästy tavoitteisiin. Ruotsissakin yhden kohteen kustannukset nousivat puoleen asuntojen markkina-arvosta. Rakenteiden U-arvoissa Suomi on Euroopan tiukin. Monissa maissa kaksilasinen ikkuna on jo merkki passiivi- tai nollaenergiatalosta selviää 30 korjauskohteen vertailussa.
VTT valmistelee konsepteja lähes nollaenergiakorjaamiseen. Toisin kuin uudisrakentamisessa korjaamisen osalta ei ole tehty päätöstä, että tuolle tasolle pitäisi edes mennä. Houkutuksena on kuitenkin se, että korjattavissa kiinteistöissä on suurin energiansäästöpotentiaali. Taloyhtiöille lähes nollaenergiatason korjaus olisi täystyrmäys, koska monilla alueilla kustannus ylittäisi asunnon arvon. VTT:llä on iso joukko energiakorjauksiin liittyviä tutkimuksia, joilla perustellaan miksi nykyistä määräystasoa olisi varaa kiristää.
Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi eurooppalaista, energiatehokasta korjausrakentamista edistävää hanketta, jossa luodaan kriteerit ja ohjeet siihen, miten rakennuksesta saa korjaamalla lähes nollaenergiarakennuksen. Samalla osoitetaan lähes nollaenergiakorjauksen hyödyt ja kannattavuus perinteiseen korjaamiseen nähden. Suomesta hankkeessa ovat mukana Helsinki, Espoo ja Porvoo.
