Rakennuslehden markkinakatsaus osoittaa, että uusien asuntojen kauppa on hidastunut rajusti pääkaupunkiseudulla. Myyntivarastot ovat kasvaneet ja rakennusliikkeet ovat lähes pysäyttäneet kovan rahan asuntoaloitukset. Samalla Helsingin seudun kuntien tavoite 12 000-13 000 asuntoaloituksesta vuodessa näyttää yhä utopistisemmalta.
Markkinatilanne ei jätä poliitikoille juuri valinnanvaraa. Marginaalituotannoksi kuihtunutta Ara-rakentamista on lisättävä tuntuvasti, mikäli asuntoaloitukset halutaan pitää edes jotenkin siedettävällä tasolla. Elvytystoimia mietitäänkin parhaillaan kuumeisesti. Esimerkiksi ympäristöministeriö on esittänyt asiasta valtiovarainministeriölle toimenpide-ehdotuksia.
Kiireellisin tarve on turvata korkotukivuokra-asuntotuotannon lainoituksen saatavuus. Ympäristöministeriössä olisi valmiutta herättää valtion aravalainoitus henkiin, mutta asuntoministeri Jan Vapaavuori ei ole asiasta innostunut. Näyttääkin ilmeiseltä, että valtiolle on helpompaa hoitaa asia sijoittamalla pääomia ainakin Kuntarahoitukseen.
Korkotukilainojen omavastuukoron alentaminen olisi tuottajille mieleen, mutta valtiovarainministeriö tuskin suostuu lisätukiin, jotka ulottuvat 25 vuotta eteenpäin. Tukea saatetaan lisätä kasvattamalla vuokra-asuntojen käynnistysavustusta tai laajentamalla järjestelmää pääkaupunkiseudulta muihin kasvukeskuksiin.
Valtiovarainministeriö on jo luopunut neuvottelu-urakkamenettelyn tiukentamisvaatimuksestaan. Myös urakkahintojen laskun odotetaan piristävän vuokra-asuntotuotantoa. Siitäkin on keskusteltu, että Aran pitäisi hyväksyä nykyistä korkeampia tonttihintoja. Toivottavaa kuitenkin olisi, että suhdannetilanne pikemminkin alentaisi urakkahintojen ohella myös tonttihintoja.
Tiettävästi elvytystoimet ulottuvat myös korjausrakentamiseen. Ainakin se pitäisi varmistaa, että määrärahat riittävät jo luvattuihin tukimuotoihin, jotta taloyhtiöiden remontit eivät jäisi pelkiksi puheiksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asuntoaloitukset ovat elvytyksen varassa”