Kokeile kuukausi maksutta

Asuminen on kallista ,eikä ole kovin helppoa vaikuttaa asumisen hintaan jatkossakaan. Uusien omistusasuntojen hintojen nousuvauhti on hidastunut, mutta lienee turha odottaa asuntojen alennusmyyntiä vaikka suhdanteet muuttuisivat. Paljon todennäköisempää on, että uusien asuntojen rakentaminen vain sopeutetaan vallitsevaan kysyntään.

Vuokra-asuntomarkkinoillakin on kehitys ollut samansuuntaisia. Kasvualueilla puute kysyntää vastaavista pienistä vuokra-asunnoista ja toisaalta voimakkaasti nousevat kiinteistöjen ylläpitokustannukset merkitsevät jatkossakin kovia paineita vuokrien tarkistamiseen.

Tilastot osoittavat myös selvästi, että asuntomarkkinat polarisoituvat jyrkästi. Kun muualla maassa asuntojen hintataso on jokseenkin siedettävä, pääkaupunkiseudulla hintojen nousu on aivan omaa luokkaansa. Osassa Suomea tuskaillaan, miten päästäisiin eroon tyhjenevistä asunnoista.

Yhteiskunta on tämän vuosituhannen seurannut lähinnä katseella sitä, mitä asuntomarkkinoilla tapahtuu. Asuntomarkkinoihin on puututtu vain silloin, kun alan yritysten tulevaisuus ja työllisyys ovat näyttäneet olevan uhattuina. Ja silloinkin toimenpiteet ovat olleet sellaisia, ettei päätöksiä ole tarkasteltu asuntopolitiikan vaikuttavuuden näkökulmasta.

On tietysti hyvä asia, että meille on syntynyt koko ajan uusia asuntoja, joille on ollut kysyntää. Lähes kaikki tarjolle tulevat asunnot ovat kuitenkin olleet sääntelemätöntä tuotantoa. Ei ole ollut vaihtoehtoja, on vain pitänyt niellä nousevat hinnat ja vuokrat. Vastaavasti on sitten säästetty kaikesta muusta. Tällaiset asuntomarkkinat sopivat vain niille, joilla on riittävän suuret tulot.

Toimivat asuntomarkkinat olisivat edellyttäneet erilaisia vaihtoehtoja. Pahinta oli, että kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen hiipui lähes olemattomiin. Perusteluja kieltäytymiselle on esitetty paljon; siihen liittyy ikävää sääntelyä, se ei takaa omistajille riittävän suurta tuottoa, arvonnousun ulosmittaamista pitää odottaa liian kauan ja se häiritsee vapaiden markkinoiden toimintaa.

Yhteiskunnan kehitys kulkee kuitenkin vääjäämättömästi siihen suuntaan, että väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja kasvu nojaa entistä enemmän palvelusektoriin. Suurin osa julkisten ja yksityisten palvelujen parissa työskentelevistä on pieni- ja keskipalkkaisia ihmisiä. Jos meillä ei ole tarjota heille kohtuuhintaista asumista, kasvu jää vain haaveeksi.

Hallitus on omalta osaltaan ottanut vakavasti tämän haasteen. Olemme puolittaneet vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukilainojen omavastuukoron ja varautuneet lainoittamaan uusien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Hallitus ei ole kuitenkaan tonttimaan omistaja, rakennuttaja eikä rakentaja. Me voimme vain luoda edellytyksiä ja odottaa, että alan toimijat ryhtyvät tekoihin.

Odotan erityisesti Helsingin seudulla vahvaa panostamista uusien edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Valtavan kysynnän tyydyttäminen edellyttää kunnilta aktiivista maapolitiikkaa tonttitarjonnan turvaamiseksi. Yleishyödyllisten rakennuttajien soisin myös panostavan tosissaan tarjonnan lisäämiseen. Mielenkiintoa saisi olla enemmän uuden tekemiseen kuin vanhojen rajoitusten purkamiseen. Rakennusliikkeiden toivon puolestaan kilpailevan aktiivisesti uusista rakennuskohteista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asuntomarkkinat tarvitsevat poliittista ohjausta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Krista Kiuruhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/krista-kiuru/