Betonin syrjintä todettiin lailliseksi

Tietoa kirjoittajasta Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry Rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Korkein hallinto-oikeus antoi vihdoin päätöksensä Honkasuon asemakaavan laillisuutta koskevassa asiassamme. Päätös lienee perusteellisen pohdinnan tulos, koska asia muhi naapuritalossamme lähes kaksi vuotta.

Ylimmän oikeusasteemme lopullinen päätös asiassa oli, että kaavoittaja saa laillisesti pakottaa rakennusten rungon materiaali puuksi, osin jopa massiivipuuksi. Edelleen oikeus totesi, että kaavaselosteessa esitetyn perustelun, eli tässä tapauksessa puun ympäristöystävällisyyden, ei tarvitse olla totta.

Päätöksellään korkein hallinto-oikeus samalla eväsi Honkasuolle talon rakentavilta perheiltä mahdollisuuden esimerkiksi toteuttaa toiseen kerrokseen tulevat märkätilansa turvallisina kivirakenteina. Ilman kivirakenteista runkoa tämä on käytännössä mahdotonta. Asukkaat saavat siis tyytyä toisen luokan ratkaisuihin.

Alapohjien kanssa tilanne lienee samankaltainen. Alueen nimihän on Honkasuo, eli useimmat rakennukset
tehtäneen rossipohjaisina. Sielläkään puu ei ole vaihtoehtona se kaikkein turvallisin valinta, tai
siis tässä tapauksessa pakkoratkaisu.

Yksi huonon hallinnon tunnusmerkkejä on se, että säädöksissä määrätään tavoitteiden sijasta keinot. Näin kävi tässäkin tapauksessa. Me betonirakentajat ottaisimme mieluusti vastaan reiluja vaatimuksia tavoitteista, esimerkiksi käyttöiästä, elinkaaren hiilijalanjäljestä, kosteudenkestävyydestä, ääneneristävyydestä jne.

Oikeus ei noteerannut kovin korkealle sitä, että terve kilpailu on se työkalu, joka on tuottanut yhteiskuntaamme tämän hyvinvoinnin. Se on osaltaan edistänyt myös kohtuuhintaista rakentamista ja asumista, pitänyt yllä yritysten kehittämismotivaatiota tuottaa markkinoille yhä parempia tavaroita ja palveluita.

Toki markkinavoimiin kuuluu aina myös asiakas. Honkasuon alueella se on äänestänyt jaloillaan, koska alueelle ei ole vielä rakennettu ensimmäistäkään puutaloa, vaikka se on ollut mahdollista jo kohta kolme vuotta.

Kirjoitus on julkaistu Betonteollisuuuden jäsenkirjeessä 15.4.2015

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Betonin syrjintä todettiin lailliseksi”

  1. Kirjoituksesta kyllä huomaa, että se on suunnattu kivirakentamisen (betoni) erityisarvostajille.

    Pitää muistaa, että tässä oikeus on pohtinut kaavottajan tekemän rajoitteen laillisuutta, ei järkevyyttä. Monet päätökset, mitä teemme päivittäin, voivat olla kovinkin järjettömiä, mutta se ei tee niistä automaattisesti laittomia.

  2. Rossipohja on hyvä pointti.
    Kaava pitäisi aidosti loppuun saakka tulkita kuten se on kirjoitettu niin opittaisiin kirjoittamaan järkeviä kaavamääräyksiä.

    Kantava alapohja on kiistatta osa rakennuksen runkoa, tulkinta lienee lopulta se että määryksellä ei ole tietenkään tarkoitettu tätä osaa kantavista rakenteista.
    Miksi tätä ei ole kirjoitettu määräykseen ?

  3. Mattila on teettänyt vaalien alla tutkimuksen, jossa on kysytty kansanedustajaehdokkaiden näkemyksiä betonirakentamiseen.

    ”Myönteisimmin siihen suhtautuvat perussuomalaiset, kokoomus sekä sosialidemokraatit, joiden ehdokkaista 69–77 % haluaa lisää tai vähintään nykyisen verran kivirakennuksia tulevaisuudessa. Kriittisimpiä ovat puolestaan vihreiden, keskustan ja vasemmistoliiton ehdokkaat.”

    Kenellekään ei liene yllätys, että keskusta ja vihreät ovat innokkaimpia puurakentamisen edistäjiä, mutta asia ei tunne puoluerajoja.

    Hallitukset ovat Esko Ahon pääministerikaudelta lähtien ilmoittaneet edistävänsä puurakentamista. Juha Sipilän tuleva hallitus tuskin tekee poikkeusta.

    Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) toivoi joulukuussa myös seuraavan hallituksen kirjaavan puurakentamisen edistämisen ohjelmaansa.

    ”Julkisissa hankinnoissa puurakentamisella tulisi olla hiilijalanjälkeen perustuva korvamerkintä, jolloin kunnat joutuisivat miettimään paikallisen materiaalin käyttöä esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja liikuntahallien rakentamisessa”, Orpo totesi.

  4. Puutuoteteollisuus otti eilen kantaa KHO:n päätökseen. Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen arvioi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen merkityksen olevan siinä, että nyt määriteltiin kunnille selkeästi oikeus kaavoittaa puutaloalueita ja määritellä julkisissa hankinnoissa kohteet puurakenteisiksi. Viljakaisen mielestä on hyvä, että keskustelulle saadaan päätös. ”Tällaiset valitukset ovat haitanneet rakentamista kohtuuttomasti ja aiheuttaneet turhia kustannuksia. KHO:n linjaus on merkittävä ja se antaa kunnille mahdollisuuden ohjata ja edistää puurakentamista sekä kaavamääräyksillä että tontinluovutusehdoissa”, Viljakainen totesi.

  5. Ratkaisun mukaan kaavoittaja voi määrätä, mistä materiaalista talot tehdään. Nyt sitten pitäisi tasapuolisuuden nimissä tulla merkintää ”puukortteli”, ”betonikortteli”, ”teräskortteli”, ”tiilikortteli” ym. Tai sitten vapaa valinta, mikä lienee se yleisin tapa. Saapas nähdä, miten käy.

  6. Rakennuslehdessä paheksuttiin jokin viikko sitten kontrollin ja pikkutarkan ohjailun jatkuvasta lisäämisestä. Tässä on taas yksi esimerkki siitä. Tarkoitus on aina hyvä ja ylevä: puurakentaminen esimerkiksi on aika ekoteko, vaikka elementit kuskattaisiin tänne kuorma-autoilla Itävallasta.

    Viranomaiset ja poliitikot haluvat määrätä yhä pienemmistä asioista, nyt jopa rakennuksen rungon materiaalista, joka jää siis piiloon. Eikö riitä, että lähes kaikkien pientalojen rungot ovat puusta?

    Tämä johtaa helposti samaan kuin Venäjällä eli siihen, että poliitikoille ja virkamiehille maksetaan itselle sopivasta lainsäädännöstä ja itselle sopivista tulkinnoista. Raha siis ratkaisee.

    Meille tulee sitten betoniteollisuuden hallitsemia betonikuntia ja metsäteollisuuden hallitsemia puukuntia, joissa saa rakentaa vain yhdestä materiaalista. Ruotsissa on jo yksi kunta, jossa iso metsäteollisuusyritys on saanut lobattua kunnanjohdon suosimaan pelkkiä puutaloja. Raahessa ja Torniossa taidamme kohta nähdä pelkkiä terästaloja. Raumalla valtuusto päättänee, että kylpyhuoneissa on sallittu ainoastaan Oraksen hanat. Vantaalla voidaan päättää, että talot on maalattava Tikkurilan värein, koska kaikki muut värit häiritsevät pahasti kaavoittajan silmää.

    Kaikki tämä on mahdollista ja laillista, koska asiasta on nyt kerran oikeuden ennakkopääätös.

    Kansalaisilta viedään tällä menolla valinnavapaus ja heille ei jää kuin maksajan rooli. Se on kuitenkin selvää, että aina kun markkinoita rajoitetaan, niin hinta nousee.

    Tätäkö on tuleva keskustavetoinen asuntopolitiikka?

  7. Kai omistaja saa mailleen rakentaa mitä haluaa? Tässä kyseessä yksi pieni kortteli, ketä tai mitä se uhkaa? Kyllä maassa maata riittää kaikille materiaaleille. Eikö tämä puu vs. betoni meuhkaaminen olisi jo aika lopettaa, kuka tätä keskustelua ylläpitää ja miksi?

  8. Lainaus oikeuden päätöksestä:

    ”Asemakaavamääräykset eivät rajoita eivätkä voikaan rajoittaa eri rakennusmateriaalien käyttöä yleensä.

    Se, että ne rajoittavat maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelman tai rakennustuotedirektiivin mukaan sallittujen muiden rakennusmateriaalien kuin puun käyttöä Honkasuon alueen rakentamisessa, ei merkitse, että asemakaavamääräykset olisivat vastoin näitä säännöksiä taikka määräyksiä.

    Helsingin kaupunki ei koko kaava-alueen maanomistajana ole kysymyksessä olevien määräysten antamista asemakaavassa vastustanut.

    Hallinto-oikeus katsoo edellä olevin perusteluin, että kaupunginvaltuusto on asemakaavamääräykset hyväksyessään toiminut sille asiassa kuuluvan harkintavallan puitteissa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

    Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta.”

  9. Hyvä kuitenkin, jos perustuksen saa tehdä betonista. Kaavamääräykset on joskus vaarallisia, Uudellamaalla oli aikanaan kaavottaja, joka ei pitänyt sokkeleista, määräten ne olemattomiksi ja lattiatasot lähes maantasaan.

Jätä kommentti