Datakeskukset kiihdyttävät tunteita

Datakeskusrakentaminen on ollut Suomen taloudelle ja rakennusalalle onnenpotku heikossa suhdannetilanteessa. Buumi on tuonut ja tuomassa lähivuosina Suomeen jättimäisiä investointeja, joista muutama vuosi sitten ei osattu edes haaveilla.

Mitä enemmän hankkeita on tullut, sitä enemmän julkinen keskustelu niiden ympärillä on tiivistynyt. Kuinka paljon keskukset lopulta Suomea hyödyttävät, riittääkö energia ja nouseeko sen hinta, millaisia vaikutuksia ympäristöön keskuksilla on, millaiset taustat datakeskusyhtiöillä on? Esimerkiksi nämä kysymykset ovat yhä enemmän esillä.

Datakeskusalueilla on myös alettu vastustaa suunnitelmia, kuten on käynyt esimerkiksi Tuusulassa ja Helsingissä. Teknologian luvatussa maassa Yhdysvalloissa asukkaiden enemmistö ei enää halua datakeskuksia omille kotiseuduilleen ja New Yorkin osavaltio jopa kielsi datakeskusten rakentamisen vuodeksi, jotta alueella voidaan esimerkiksi selvittää sähköverkkojen riittävyys.

Datakeskuksista voi odottaa yhä tiukempaa keskustelua, jossa vastakkain ovat ainakin taloudellinen hyöty ja toisaalta vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja asukkaisiin.

Rakennusalalle datakeskukset ovat lähtökohtaisesti normaalia työtä – sitä suunnitellaan ja rakennetaan, mitä tilaajat tilaavat. Datakeskusohjauksessa kyse onkin valtakunnallisten ja alueellisten päätöksentekijöiden halusta edistää tai suitsia hankkeita, mutta toki rakennusalankin on seurattava tarkkaan, millaisia intohimoja keskukset suomalaisissa herättävät, ja varsinkin huolehdittava, että toimintatavat hankkeissa ovat suomalaisten käytäntöjen mukaisia. Se on yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta tärkeää.

Siinäkin mielessä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin pääekonomistin Julia Ruotsin tuore avaus kansallisen ohjausjärjestelmän kehittämisestä Suomeen on tervetullut. Hänen kaavailuissaan tällaisella toimielimellä olisi päätösvaltaa, millaisia datakeskushankkeita halutaan priorisoida ja mille alueille keskusten halutaan sijoittuvan. Näin myös voisi esimerkiksi kasvattaa datakeskuksiin liittyvää osaamista ja talouden kasvupohjaa.

Hallittu eteneminen olisi todennäköisesti parempi ja kestävämpi tapa kuin räjähdysmäinen kasvu, vaikka se voikin näyttää lyhyellä tähtäimellä kiihottavalta.