Muutoksen laineet kulkevat välillä erikoisia reittejä. Jo vuosia sitten pinta-alallisesti iso osa Suomea ehdittiin julistaa seuduiksi, joihin ei käytännössä enää koskaan rakenneta mitään uutta. Korkeintaan jokunen kunnan eri toimintoja yhdistävä monitoimirakennus silloin tällöin ja senioreille palvelutaloja.
Näiltä kaupungistumisen hiljentämiltä alueilta ei rakennusalan ammattilaisille oikein löytynyt töitä, ja parhaimpina asuntorakentamisen vuosinakin rakentajien työttömyysprosentti oli monilla seuduilla reippaasti kaksinumeroinen. Työntekijöiden virta vei kohti kaupunkeja ja kasvukeskusten työmaille.
Kuten monesti käy, sanonta, että jokin asia ei enää ikinä palaa, osoittautui tässäkin tapauksessa ennenaikaiseksi. Datakeskukset ja puolustusrakentaminen ovat muuttaneet rakentamisen suuntaa nopeasti ja yllättävästi.
Nyt monet syrjäseuduiksi tuomitut paikat ovatkin datakeskuksille otollisia sijoituspaikkoja. Niiden mukana rakentamista on näköpiirissä paljon, mikä taas voi vireyttää muutakin elämää ja rakennustoimintaa alueilla. Samoin varautumisen näkökulmasta tärkeä koko maan infrastruktuurin ylläpitäminen on tuonut vireyttä laajemmalle alueelle kuin mihin aiemmin jo totuttiin.
Rakennusalan ammattilaisille reissaaminen eri paikkakunnille kulloistenkin työmaiden perässä on tuttua, mutta ehkä tässä tilanteessa monen pitää kartasta tarkistaa, missä työmaa sijaitseekaan.
Ei ole tietysti itsestään selvää, että intoa lähteä reissutyöhön kauaksi kotoa löytyy samaan tapaan kuin takavuosikymmeninä. Yhteiskunta on silläkin tavalla muuttunut kaupungistumisen mukana.
Yrityksillä on kova työ löytää ja saada tekijöitä kuumana käyvän datakeskusmarkkinan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Monista ammattilaisista on jo pulaa, ja vauhti vain kiihtyy. Siksi onnistuneet rekrytoinnit ja työntekijöiden tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioiminen mahdollisesti kaukanakin kotoa ovat nyt ensisijaisen tärkeitä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Eihän rakentaminen vielä loppunutkaan”