Turun raitiotie osoittaa, että avoin viestintä vie hanketta eteenpäin

Kuuntele juttu

Infra- ja rakennusalalla on totuttu siihen, että hankkeita arvioidaan erityisesti aikataulun, kustannusten ja teknisen laadun kautta. Yhä useammin onnistuminen ratkaistaan myös sen perusteella, löytyykö hankkeelle laajemmin hyväksyntää ja ymmärrystä. Tässä kohtaa viestinnästä tulee kriittinen osa hanketta. Se ei ole erillinen tukitoiminto, vaan yksi onnistumisen edellytyksistä.

Turun raitiotie on esimerkki hankkeesta, jossa viestintä nostettiin tietoisesti keskiöön jo aikaisin sen suunnitteluvaiheessa. Viestintää tehtiin määrätietoisesti yhteistyönä kaikkien hankekumppanien kanssa. Lähtökohta oli, että keskeiset sidosryhmät ja kaupunkilaiset ovat tiiviisti mukana heti alusta lähtien. Näin hanke todennäköisimmin myös menestyy sen myöhemmissä vaiheissa aina rakentamisesta liikennöintiin asti.

Pitkissä infrahankkeissa haasteena voi olla tiedon ja tiedonvälityksen pirstaleisuus. Turussa alkuperäisestä raitiotien periaatepäätöksestä investointipäätökseen kului 17 vuotta. Vuosien varrella syntyy mielikuvia ja oletuksia, jotka eivät ehkä enää vastanneet todellisuutta. Yksi keskeinen viestinnän tehtävä oli virheellisten tai vanhentuneiden tietojen korvaaminen ajantasaisella ja avoimella tiedolla: mitä ja miten suunnitellaan, miksi ja millaisin vaikutuksin.

Hankeviestinnässä ei ole kuitenkaan kyse vain yksisuuntaisesta tiedottamisesta, vaan vuorovaikutuksesta: keskusteluyhteyksiä tulee avata ja ylläpitää hankkeen elinkaaren ajan. Kaupunkilaisten huolet tulee ottaa vakavasti. On tärkeää tavoittaa mahdollisimman laaja joukko kaupunkilaisia ja kutsua heidät osallistumaan muun muassa verkossa ja kasvokkain tilaisuuksissa kohdaten.

Viestinnän avulla voidaan tehdä myös näkyväksi se, että raitiotiessä ei ole kyse vain yksittäisestä rakennusurakasta, vaan koko kaupungin läpileikkaavasta muutoksesta, joka koskettaa kaikkia kaupunkilaisia pitkälle tulevaisuuteen.

Hankeviestinnällä on myös tärkeä merkitys hankkeen sisällä. Viestintä jäsentää tekemistä, kirkastaa tavoitteita ja auttaa hahmottamaan, mistä kokonaisuudessa on todella kyse. Kun tämä ydin on selkeä, se näkyy myös ulkoisesti työn jäljessä.

Hankeviestintä ei ole hankkeen lobbaamista eikä poliittisen päätöksenteon ohjaamista. Päätökset tehdään omilla foorumeillaan. Hankeviestinnän tehtävänä on kertoa hankkeen faktoista ja vaiheista, ja samalla mahdollistaa hankkeen suunnittelijoille ja rakentajille työrauha. Viestinnän avulla päätös voidaan tehdä oleellisiin asioihin ja suunnitelmiin pohjaten.

Kun asioista kerrotaan avoimesti, läpinäkyvästi ja ennakoivasti, on kaupunkilaisten helpompi hyväksyä ja ymmärtää myös haastavammat vaiheet, kuten rakentamisen aikaiset haitat ja muutokset arjessa.

Infrahankkeet herättävät aluksi usein vastustusta. Turussakaan kaikki eivät usko, että hanke voisi oikeasti onnistua kaupungissa. Tämä loi tarpeen avata läpinäkyvästi ja poikkeuksellisen perusteellisesti toimintatapoja ja toteuttamista allianssimallilla.

Nykymaailmassa suunnitelmallinen hankeviestintä ei ole enää valinta, vaan edellytys. Jos hankkeessa ei kerrota, mitä tehdään ja miksi, joku muu kyllä tekee sen hankkeen puolesta. Usein kärjistetysti tai vääristäen. Siksi viestintä kannattaa nähdä investointina, joka tukee koko hankkeen elinkaarta suunnittelupöydältä ensimmäiseen ratikkamatkaan ja siitäkin eteenpäin.

Turun raitiotiehankkeesta voi ottaa oppia. Suunnitelmallinen ja resursoitu hankeviestintä ei hidasta projektia. Päinvastoin: se lisää hyväksyttävyyttä, vähentää vastakkainasettelua ja luo edellytykset sujuvalle toteutukselle. Infra- ja rakennusalalle tämä on viesti, joka kannattaa ottaa vakavasti.