Rakennushankkeita on ollut viime vuosina Suomessa vireillä totuttua vähemmän, mutta se ei näy Rakennuslehden perinteisessä Vuoden työmaa -kisassa. Kilpailuun tuli tänä vuonna jopa ennätyksellisen paljon ehdokkaita, kaikkiaan 12.
Esittelemme printtilehdessä kaikki ehdokkaat 4.9. ilmestyvässä numerossa ja verkkosivuilla lähipäivinä. Mukana on hienoja työmaita eri puolilta Suomea, on rakentamisen eri lajeja ja kokoluokissakin löytyy vaihtelua.
Kun Rakennuslehti täyttää tänä vuonna 60 vuotta, työmaakilpailulle tulee täyteen 40 vuotta. Vuodesta 1986 lähtien on etsitty parhaiten johdettua, vaativaa työmaata, joka on malli alalle esimerkiksi työturvallisuuden, laadun, yhteistoiminnan tai tuotannon tehokkuuden kehittämisen osalta.
Tärkeä tavoite on ollut nostaa työmaahenkilöstön arvostusta ja parantaa osaamista. Tämän voi myös katsoa toteutuneen. Työmaakilpailuun osallistuminen ja voittoon yltäminen ovat rakennusalalla tärkeitä tunnustuksia, jotka kertovat tekijöiden onnistumisesta ja tekemisen laadusta.
Huiput näyttävät suuntaa, ja kun rakentamisen keskitaso nousee, ollaan oikealla tiellä. Suunnannäyttämisessä olennaista on arkipäivän johtaminen työmaalla. Tämän vuoden työmaakilpailussa ollaankin ytimessä, kun vuoden erityisteemaksi valittiin johtaminen ja vuorovaikutus hankkeessa.
Kilpailutuomaristossa ovat vakiojäseninä Diana Råman (puheenjohtaja) RKL:stä, Heikki Heikkonen Rakennuslehdestä, Jukka Hietavirta lupa- ja valvontavirastosta, Anssi Koskenvesa Mittaviivasta, Matti Kruus Indeprosta ja Anu Kuoppamäki A-Insinööreistä. Johtamisteeman siivittämänä vierailevana tuomarina on Melina Näätänen valmennusyritys Rokmindista.
Tuomarit ovat tavanneet elokuussa kaikki työmaat, ja parhaan työmaan metsästys jatkuu seuraavaksi työmaakäynneillä. Kisa huipentuu palkintojenjakoon Finnbuild-messuilla syyskuun viimeisenä päivänä Helsingin Messukeskuksessa. Silloin tiedetään, mikä työmaa liitetään voittajien kunniakkaaseen ketjuun.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Työmaakisa nostaa taas esiin huippuja”